Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.115.71) ja palautettiin versio 18210388, jonka on tehnyt Mursuvaari 321: palautetaan lähteen mukaiseksi, luvun vaihto vaatisi uuden lähteen |
|||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, [[hauki]], [[ahven]], [[made]], [[mutu]], [[kymmenpiikki]] ja [[kolmipiikki]]. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, [[järvilohi|järvilohta]] sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.<ref name=saalis>Salonen E (2008) [http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/inarijarven_kalakannat/ Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007] [[RKTL]]</ref> |
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, [[hauki]], [[ahven]], [[made]], [[mutu]], [[kymmenpiikki]] ja [[kolmipiikki]]. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, [[järvilohi|järvilohta]] sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.<ref name=saalis>Salonen E (2008) [http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/inarijarven_kalakannat/ Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007] [[RKTL]]</ref> |
||
Luonnonvaraisen muikun [[ekologinen lokero|ekologisen lokeron]] on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään {{Luku|560|vuositonniin}} 1989. |
Luonnonvaraisen muikun [[ekologinen lokero|ekologisen lokeron]] on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään {{Luku|560|vuositonniin}} 1989. Muikkubuumi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.<ref name=saalis/> Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.<ref name=istu/> Vuonna 2007 saalis oli noin {{Luku|192|tonnia}}, josta eniten siikaa ({{Luku|65|tonnia}}, tästä neljä tonnia reeskaa) ja taimenta ({{Luku|47|tonnia}}, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19, nieriän 13, harjuksen 12, hauen 12, ahvenen yhdeksän, harmaanieriän kahdeksan, mateen kuusi ja järvilohen kaksi tonnia.<ref name=saalis/> |
||
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.<ref name=istu>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/vesiviljely/tavoitteet_menetelmat/inarijarven_velvoitehoito.html | Nimeke = Inarijärven velvoitehoito | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos | Viitattu = }}</ref>{{Vanhentunut linkki}} |
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.<ref name=istu>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/vesiviljely/tavoitteet_menetelmat/inarijarven_velvoitehoito.html | Nimeke = Inarijärven velvoitehoito | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos | Viitattu = }}</ref>{{Vanhentunut linkki}} |
Versio 25. heinäkuuta 2019 kello 20.52
Inarijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Inari |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Paatsjoki |
Järvinumero | 71.111.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 117 – 119 m |
Pituus | 80 km |
Leveys | 50 km |
Rantaviiva | 3 277,8 km [1] |
Pinta-ala | 1 084 km² |
Tilavuus | 15,9 km³ |
Keskisyvyys | 15 m |
Suurin syvyys | 92 m |
Valuma-alue | 14 512 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja koko Lapin suurin.[2] Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta 92 metriä[2] sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inarijärvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi.[3] Rantaviivan pituus on noin 3 277,8 kilometriä[1]. Kasvukausi on Inarin järvialueella noin 125 päivää (4 kk), kun läheisillä tunturialueilla se on vain 90 päivää (3 kk).
Inarijärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järvessä on 3 318 saarta,[4] joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas autiotupien verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.[5]
Kalasto ja kalastus
Järvessä on paljon lohikalaa: lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua, harjusta ja näiden lisäksi muuta kalaa. Suuri osa kalastosta on istutettua. Kalaston velvoiteistutukset aloitettiin 1976 järven 1940-luvulla alkaneen säännöstelyn aiheuttamien menetysten korvaamiseksi.
Järven alkuperäinen kalasto käsitti vain kymmenen lajia: taimen, nieriä eli rautu, siika (ja sen kääpiömuodot rääpys ja reeska), harjus, hauki, ahven, made, mutu, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Näiden lisäksi nyt tavataan istutettuna harmaanieriää, järvilohta sekä muikkua. Järvilohen istutukset lopetettiin vuonna 2001.[6]
Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron on järvessä alun perin täyttänyt Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Järveen istutettu muikku lisääntyi huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ja järven kokonaiskalansaalis nousi yli kaksinkertaiseksi säännöstelyä edeltäneeseen verrattuna, enimmillään 560 vuositonniin 1989. Muikkubuumi kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.[6] Järven kalansaaliit ovat taas kasvaneet 1990-luvulta lähtien, varsinkin suurempien petokalojen osalta.[7] Vuonna 2007 saalis oli noin 192 tonnia, josta eniten siikaa (65 tonnia, tästä neljä tonnia reeskaa) ja taimenta (47 tonnia, suurin taimensaalis mistään Suomen järvestä). Muikun saalis oli 19, nieriän 13, harjuksen 12, hauen 12, ahvenen yhdeksän, harmaanieriän kahdeksan, mateen kuusi ja järvilohen kaksi tonnia.[6]
Inarijärveen istutetaan säännöstelyyn liittyvinä velvoitusistutuksina vuosittain noin miljoona kalanpoikasta, pääosin paikallista kantaa olevaa siikaa, nieriää ja taimenta, sekä lisäksi harmaanieriää. Kalansaaliissa istutettujen kalojen osuudeksi kokonaissaaliista näiden lajien kohdalla on arvioitu noin puolet.[7][vanhentunut linkki]
Historia
Jatkosota
Jatkosodan aikana saksalaisten vastuulle jäi Pohjois-Suomen rintama Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisilla oli kaksi tavoitetta: turvata sen sotateollisuudelle tärkeän Petsamon nikkelin saanti sekä katkaista Muurmannin rata ja vallata Murmansk. Tähän tarkoitukseen Luftwaffella oli Lapissa ja saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa kenttää. Ensimmäisenä sotatalvena 1941–1942 natsien rakennusjärjestö Organisation Todt rakennutti sotavankien avulla lentokentän Inarinjärven jäälle. Kiitotie tehtiin Juutuanvuonon suulle, minne myös tehtiin tarvittavat huoltorakennukset. Kiitotien pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli kuitenkin niin haastavaa, että paikallisten asukkaiden muistitiedon mukaan lentokenttää ei tehty enää seuraavana talvena.[8]
Ohjuksen harhautuminen vuonna 1984
Inarijärven ohjus oli neuvostoliittolainen maaliohjus, joka syöksyi järveen 28. joulukuuta 1984 ja herätti aikanaan suuren mediahuomion.
Muuta
Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja lauletuimman version on suomeksi sanoittanut Eino Leino.[9][10] Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla päättyy tähän lauluun.
Kuvia
-
Inarijärvi taajaman kohdalta heinäkuussa 2005
-
Inarijärvi 1. elokuuta 1978
-
Inarijärvi heinäkuussa 2006
Katso myös
Lähteet
- Reinikainen, Antti (toim.) et al.: Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Helsinki: Kustannus Tammi, 2000. ISBN 951-31-1963-7.
Viitteet
- ↑ a b Inarijärvi (Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ a b Inarijärvi 14.8.2013. Lapin ely. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Reinikainen et al. 2000, s 37.
- ↑ Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus luontoon.fi. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.
- ↑ a b c Salonen E (2008) Inarijärven kalasto ja kokonaissaalis 2007 RKTL
- ↑ a b Inarijärven velvoitehoito Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
- ↑ Pyykkö, Risto: Sukellus lentokentälle. Aamulehti, 13.4.2017, s. B 4–5. Tampere: Alma Media Kustannus Oy.
- ↑ Inarinjärvi (arkistolinkki) Doria. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.5.2014.
- ↑ Inarinjärvi Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999. Viitattu 23.7.2017.
Aiheesta muualla
- Inarinjärvi-laulu (Kansalliskirjaston digitoitu äänite vuodelta 1929, mp3-tiedostona)
- Inarijärven erakkokalastaja Eemeli Nikula Yle Elävä arkisto
- Inarijärvi dokumenttisarjan helmenä Yle Lappi
- Inarijärvi Järviwiki
|