Ero sivun ”Dikloorimetaani” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Aiheesta muualla ym
Rivi 14: Rivi 14:
| varoitusmerkit = [[Tiedosto:GHS-pictogram-silhouette.svg|80px]] [[Tiedosto:GHS-pictogram-exclam.svg|80px]]
| varoitusmerkit = [[Tiedosto:GHS-pictogram-silhouette.svg|80px]] [[Tiedosto:GHS-pictogram-exclam.svg|80px]]
}}
}}
'''Dikloorimetaani''' (CH<sub>2</sub>Cl<sub>2</sub>) on helposti haihtuva väritön polaarinen orgaaninen kloorattu hiilivety, jota käytetään [[liuotin|liuottimena]]. Se ei ole erityisen myrkyllinen, mutta höyryjen hengittämistä pitää välttää. Dikloorimetaani on karsinogeeninen aine.
'''Dikloorimetaani''' (CH<sub>2</sub>Cl<sub>2</sub>) on helposti haihtuva väritön polaarinen orgaaninen kloorattu hiilivety, jota käytetään [[liuotin|liuottimena]]. Se ei ole erityisen myrkyllinen, mutta höyryjen hengittämistä pitää välttää. Dikloorimetaani on [[karsinogeeni]]nen aine.


Dikloorimetaanista käytetään myös nimityksiä ''metyleenikloridi'' tai ''DCM''.
Dikloorimetaanista käytetään myös nimityksiä ''metyleenikloridi'' tai ''DCM''.
Rivi 20: Rivi 20:
Dikloorimetaani on [[NTP|normaaliolosuhteissa]] [[olomuoto|olomuodoltaan]] väritön, kirkas [[neste]], jolla on makea [[kloroformi]]a muistuttava haju. Sen [[moolimassa]] on 84,9 g/mol, [[sulamispiste]] &minus;96,7 °C, [[kiehumispiste]] 40 °C (313 K), suhteellinen [[tiheys]] 1,3 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 1,3 g/100 ml, [[itsesyttymislämpötila]] 556 °C ja [[CAS-numero]] 75-09-2.
Dikloorimetaani on [[NTP|normaaliolosuhteissa]] [[olomuoto|olomuodoltaan]] väritön, kirkas [[neste]], jolla on makea [[kloroformi]]a muistuttava haju. Sen [[moolimassa]] on 84,9 g/mol, [[sulamispiste]] &minus;96,7 °C, [[kiehumispiste]] 40 °C (313 K), suhteellinen [[tiheys]] 1,3 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 1,3 g/100 ml, [[itsesyttymislämpötila]] 556 °C ja [[CAS-numero]] 75-09-2.


==Valmistus ja käyttö==
== Valmistus ja käyttö ==
Ensimmäinen dikloorimetaanin valmistustapa oli pelkistää [[trikloorimetaani]]a alkoholiliuoksessa sinkin avulla. [[Henri Victor Regnault]] valmisti sitä vuonna 1840 klooramalla [[kloorimetaani]]a. Nykyään suuren mittakaavan valmistusmenetelmät perustuvat [[metaani]]n tai kloorimetaanin klooraukseen.<ref name ="ullmann">Manfred Rossberg, Wilhelm Lendle, Gerhard Pfleiderer, Adolf Tögel, Theodore R. Torkelson & Klaus K. Beutel: ''Chloromethanes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 05.08.2013</ref>
Ensimmäinen dikloorimetaanin valmistustapa oli pelkistää [[trikloorimetaani]]a alkoholiliuoksessa [[sinkki|sinkin]] avulla. [[Henri Victor Regnault]] valmisti sitä vuonna 1840 klooramalla [[kloorimetaani]]a. Nykyään suuren mittakaavan valmistusmenetelmät perustuvat [[metaani]]n tai kloorimetaanin klooraukseen.<ref name ="ullmann">Manfred Rossberg, Wilhelm Lendle, Gerhard Pfleiderer, Adolf Tögel, Theodore R. Torkelson & Klaus K. Beutel: ''Chloromethanes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 05.08.2013</ref>


Tärkein dikloorimetaanin käyttökohde on liuotinkäyttö, mihin se soveltuu hyvin hyvän liuotuskykynsä ja palamattomuutensa vuoksi.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5627-3}}</ref> Sitä käytetään maalinpoistoaineissa sekä liuottamaan selluloosaestereitä, rasvoja, vahoja ja muoveja. Sitä käytetään myös liuottimena [[uutto|liuotinuutossa]] muun muassa [[kofeiini]]n eristämisessä, lääkeaineiden eristämisessä, eteeristen öljyjen uutoissa ja kookosvoin valmistamisessa. Se muodostaa [[atseotrooppinen seos|atseotrooppisen seoksen]] veden kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää veden poistoon orgaanisista liuottimista.<ref name="ullmann" /><ref>Dieter Stoye: '' Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 05.08.2013</ref>
Tärkein dikloorimetaanin käyttökohde on liuotinkäyttö, mihin se soveltuu hyvin hyvän liuotuskykynsä ja palamattomuutensa vuoksi.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5627-3}}</ref> Sitä käytetään maalinpoistoaineissa sekä liuottamaan selluloosaestereitä, [[rasva|rasvoja]], [[vaha|vahoja]] ja [[muovi|muoveja]]. Sitä käytetään myös liuottimena [[uutto|liuotinuutossa]] muun muassa [[kofeiini]]n eristämisessä, lääkeaineiden eristämisessä, [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] uutoissa ja [[kookosvoi]]n valmistamisessa. Se muodostaa [[atseotrooppinen seos|atseotrooppisen seoksen]] veden kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää veden poistoon orgaanisista liuottimista.<ref name="ullmann" /><ref>Dieter Stoye: '' Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 05.08.2013</ref>


Dikloorimetaanista voidaan klooraamalla valmistaa trikloori- tai tetrakloorimetaania ja alumiinikatalyytin ja bromin läsnä ollessa muodostuu [[bromikloorimetaani]]a tai [[dibromimetaani]]a. Alumiinikatalyytin läsnä ollessa yhdiste reagoi 220&nbsp;°C:n lämpötilassa hiilidioksidin kanssa muodostaen [[klooriasetyylikloridi]]a ja kuuman ammoniakkiliuoksen kanssa [[heksametyleenitetramiini]]a.<ref name="ullmann" /> Muita käyttökohteita ovat kylmälaitteet ja puudutus.<ref name="alen" />
Dikloorimetaanista voidaan klooraamalla valmistaa [[trikloorimetaani|trikloori-]] tai [[tetrakloorimetaani]]a ja [[alumiini]]katalyytin ja [[bromi]]n läsnä ollessa muodostuu [[bromikloorimetaani]]a tai [[dibromimetaani]]a. Alumiinikatalyytin läsnä ollessa yhdiste reagoi 220&nbsp;°C:n lämpötilassa [[hiilidioksidi]]n kanssa muodostaen [[klooriasetyylikloridi]]a ja kuuman [[ammoniakki]]liuoksen kanssa [[heksametyleenitetramiini]]a.<ref name="ullmann" /> Muita käyttökohteita ovat kylmälaitteet ja puudutus.<ref name="alen" />


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Rivi 34: Rivi 34:
*{{Kemikaalikortti|0058}}
*{{Kemikaalikortti|0058}}
*[http://www.occuphealth.fi/internet/ova/metylklo.html OVA-ohje]
*[http://www.occuphealth.fi/internet/ova/metylklo.html OVA-ohje]
*[https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/Dichloromethane PubChem: Dichloromethane] {{en}}
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB0031548 Human Metabolome Database (HMDB): Dichloromethane] {{en}}
*[http://foodb.ca/compounds/FDB008159 Food Component Database (FooDB): Dichloromethane] {{en}}
*[https://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?cpd:C02271 Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Dichloromethane] {{en}}
*[http://www.pherobase.com/database/compound/compounds-detail-dichloromethane.php?isvalid=yes Pherobase: Semiochemical - dichloromethane] {{en}}


{{tynkä/Kemia}}
{{Tynkä/Kemia}}


[[Luokka:Liuottimet]]
[[Luokka:Liuottimet]]

Versio 25. heinäkuuta 2019 kello 00.09

Dikloorimetaani
Tunnisteet
IUPAC-nimi Dikloorimetaani
CAS-numero 75-09-2
PubChem CID 6344
SMILES C(Cl)Cl
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH2Cl2
Moolimassa 84,93 g/mol
Sulamispiste −96,7 °C (175.7 K)
Kiehumispiste 40 °C (313 K)
Tiheys 1,3266
Liukoisuus veteen 13 g/l

Dikloorimetaani (CH2Cl2) on helposti haihtuva väritön polaarinen orgaaninen kloorattu hiilivety, jota käytetään liuottimena. Se ei ole erityisen myrkyllinen, mutta höyryjen hengittämistä pitää välttää. Dikloorimetaani on karsinogeeninen aine.

Dikloorimetaanista käytetään myös nimityksiä metyleenikloridi tai DCM.

Dikloorimetaani on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön, kirkas neste, jolla on makea kloroformia muistuttava haju. Sen moolimassa on 84,9 g/mol, sulamispiste −96,7 °C, kiehumispiste 40 °C (313 K), suhteellinen tiheys 1,3 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 1,3 g/100 ml, itsesyttymislämpötila 556 °C ja CAS-numero 75-09-2.

Valmistus ja käyttö

Ensimmäinen dikloorimetaanin valmistustapa oli pelkistää trikloorimetaania alkoholiliuoksessa sinkin avulla. Henri Victor Regnault valmisti sitä vuonna 1840 klooramalla kloorimetaania. Nykyään suuren mittakaavan valmistusmenetelmät perustuvat metaanin tai kloorimetaanin klooraukseen.[1]

Tärkein dikloorimetaanin käyttökohde on liuotinkäyttö, mihin se soveltuu hyvin hyvän liuotuskykynsä ja palamattomuutensa vuoksi.[2] Sitä käytetään maalinpoistoaineissa sekä liuottamaan selluloosaestereitä, rasvoja, vahoja ja muoveja. Sitä käytetään myös liuottimena liuotinuutossa muun muassa kofeiinin eristämisessä, lääkeaineiden eristämisessä, eteeristen öljyjen uutoissa ja kookosvoin valmistamisessa. Se muodostaa atseotrooppisen seoksen veden kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää veden poistoon orgaanisista liuottimista.[1][3]

Dikloorimetaanista voidaan klooraamalla valmistaa trikloori- tai tetrakloorimetaania ja alumiinikatalyytin ja bromin läsnä ollessa muodostuu bromikloorimetaania tai dibromimetaania. Alumiinikatalyytin läsnä ollessa yhdiste reagoi 220 °C:n lämpötilassa hiilidioksidin kanssa muodostaen klooriasetyylikloridia ja kuuman ammoniakkiliuoksen kanssa heksametyleenitetramiinia.[1] Muita käyttökohteita ovat kylmälaitteet ja puudutus.[2]

Lähteet

  1. a b c Manfred Rossberg, Wilhelm Lendle, Gerhard Pfleiderer, Adolf Tögel, Theodore R. Torkelson & Klaus K. Beutel: Chloromethanes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 05.08.2013
  2. a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 53. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. Dieter Stoye: Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 05.08.2013

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.