Ero sivun ”Mouhijärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
p w, fix |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| huomautus = |
| huomautus = |
||
}} |
}} |
||
'''Mouhijärvi''' on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan maakunnassa]]. Sen naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] ja [[Vammala]]. Vuoden 2009 alusta Mouhijärvi liittyi osaksi [[Sastamala]]n kaupunkia yhdessä [[Vammala]]n ja [[Äetsä]]n kanssa. [[Mouhijärven vaakuna]]n oli suunnitellut [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]], ja se vahvistettiin vuonna |
'''Mouhijärvi''' on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan maakunnassa]]. Sen naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] ja [[Vammala]]. Vuoden 2009 alusta Mouhijärvi liittyi osaksi [[Sastamala]]n kaupunkia yhdessä [[Vammala]]n ja [[Äetsä]]n kanssa. [[Mouhijärven vaakuna]]n oli suunnitellut [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]], ja se vahvistettiin vuonna 1957.<ref> Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165</ref> |
||
==Luonto== |
==Luonto== |
||
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Tupurlanjärveen ja siitä Otamussalmen ja Piikkilänjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] sen sijaan purkaa vetensä [[Mouhijoki|Mouhijokea]] myöten entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref> |
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa [[Saikkalanjoki|Saikkalanjokea]] pitkin [[Tupurlanjärvi|Tupurlanjärveen]] ja siitä Otamussalmen ja Piikkilänjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] sen sijaan purkaa vetensä [[Mouhijoki|Mouhijokea]] myöten entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan [[Kiikoisjärvi|Kiikoisjärveen]] ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]].<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref> |
||
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. |
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. [[Hyynilä]]n kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva [[harju]]jakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.<ref name="suomenmaa"/> |
||
==Liikenne== |
==Liikenne== |
||
Mouhijärven halki kulkevat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n välinen [[valtatie 11]] sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen [[seututie 249]], jotka risteävät |
Mouhijärven halki kulkevat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n välinen [[valtatie 11]] sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen [[seututie 249]], jotka risteävät [[Häijää]]ssä. Kolmas merkittävä väylä on [[Lavia]]an kulkeva [[seututie 259]], joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös [[Turku|Turun]] ja Tampereen välinen [[valtatie 9]] kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Mouhijärveltä on matkaa Vammalaan ja Nokialle 25 kilometriä, Tampereelle 40 kilometriä ja Poriin 70 kilometriä. [[Tampere–Pori-rata]] sivuaa Mouhijärven kaakkoiskulmaa [[Karkku|Karkun]] ja [[Siuro]]n välillä. Lähin rautatieasema sijaitsee [[Karkun rautatieasema|Karkussa]] ja lähin lentokenttä on [[Tampere–Pirkkalan lentoasema]]. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Pysyvä asutus on syntynyt [[keskiaika|keskiajalla]], mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä |
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Pysyvä asutus on syntynyt [[keskiaika|keskiajalla]], mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä Kokemäenjoen valtareitistä. Piikkilänjärvi, Tupurlanjärvi ja Saikkalanjoki olivat osa Karkun ja [[Suoniemi|Suoniemen]] alueen eränkävijöiden reittiä näiden kulkiessa erämaa-alueilleen Satakunnan pohjoisosiin.<ref name="suomenmaa"/> |
||
Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1 500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2 349 asukasta vuonna 1762.<ref name="suomenmaa"/> |
Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1 500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2 349 asukasta vuonna 1762.<ref name="suomenmaa"/> |
||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]]. Mouhijärven ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.<ref name="suomenmaa"/> |
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]]. Mouhijärven ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.<ref name="suomenmaa"/> |
||
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna |
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna 1858. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen [[Kirkkojärvi (Uotsola)|Kirkkojärven]] luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.<ref name="suomenmaa"/> |
||
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti [[Ernst Linder]]in johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.<ref name="suomenmaa"/> |
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti [[Ernst Linder]]in johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.<ref name="suomenmaa"/> |
||
[[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksen]] Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina |
[[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksen]] Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi [[Selkeen kartano|Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa]] vuosina 1933–1993. |
||
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen [[paikallislehti]] oli vuodesta 1924 ilmestynyt [[Paikallissanomat]]<ref name="suomenmaa"/>, joka yhdistettiin [[Tyrvään Sanomat|Tyrvään Sanomiin]] vuonna 2010. |
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen [[paikallislehti]] oli vuodesta 1924 ilmestynyt [[Paikallissanomat]]<ref name="suomenmaa"/>, joka yhdistettiin [[Tyrvään Sanomat|Tyrvään Sanomiin]] vuonna 2010. |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
Muiden alkutuotantovaltaisten kuntien tavoin Mouhijärvi kärsi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä muuttotappiosta erityisesti nuorten suuntautuessa asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle ja sen ympäryskuntiin. Maa- ja metsätalouden työllistävän vaikutuksen supistuessa myös työpaikat siirtyivät suureksi osaksi Mouhijärven ulkopuolelle.<ref name="suomenmaa"/> |
Muiden alkutuotantovaltaisten kuntien tavoin Mouhijärvi kärsi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä muuttotappiosta erityisesti nuorten suuntautuessa asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle ja sen ympäryskuntiin. Maa- ja metsätalouden työllistävän vaikutuksen supistuessa myös työpaikat siirtyivät suureksi osaksi Mouhijärven ulkopuolelle.<ref name="suomenmaa"/> |
||
Mouhijärvi siirrettiin vuoden |
Mouhijärvi siirrettiin vuoden 1993 alussa [[Turun ja Porin lääni]]stä [[Hämeen lääni]]in, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna 1997. |
||
== Yrityksiä == |
== Yrityksiä == |
||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
== Kyliä == |
== Kyliä == |
||
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, [[Häijää]], Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Pappila, Perämaa, [[Pukara (Mouhijärvi)|Pukara]], Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, [[Uotsola]], Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, |
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, [[Hyynilä]], [[Häijää]], Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Pappila, Perämaa, [[Pukara (Mouhijärvi)|Pukara]], Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, [[Uotsola]], Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallo |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 21. heinäkuuta 2019 kello 09.38
| Mouhijärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Sastamala |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 493 |
| Hallinnollinen keskus | Uotsola |
| Perustettu | 1639 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Vammala Äetsä Mouhijärvi |
| – syntynyt kunta | Sastamala |
| Pinta-ala |
269,73 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 254,11 km² |
| – sisävesi | 15,62 km² |
| Väkiluku |
3 094 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 12,18 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 19,2 % |
| – 15–64-v. | 63,2 % |
| – yli 64-v. | 17,6 % |
Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Nokia ja Vammala. Vuoden 2009 alusta Mouhijärvi liittyi osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Äetsän kanssa. Mouhijärven vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1957.[4]
Luonto
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Tupurlanjärveen ja siitä Otamussalmen ja Piikkilänjärven kautta Kuloveteen. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä Mouhijokea myöten entisen Kiikoisten alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä Kokemäen Sääksjärveen sekä lopuksi Puurijärven kautta Kokemäenjokeen.[5]
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva harjujakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.[5]
Liikenne
Mouhijärven halki kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen seututie 249, jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on Laviaan kulkeva seututie 259, joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös Turun ja Tampereen välinen valtatie 9 kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Mouhijärveltä on matkaa Vammalaan ja Nokialle 25 kilometriä, Tampereelle 40 kilometriä ja Poriin 70 kilometriä. Tampere–Pori-rata sivuaa Mouhijärven kaakkoiskulmaa Karkun ja Siuron välillä. Lähin rautatieasema sijaitsee Karkussa ja lähin lentokenttä on Tampere–Pirkkalan lentoasema.
Historia
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Pysyvä asutus on syntynyt keskiajalla, mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä Kokemäenjoen valtareitistä. Piikkilänjärvi, Tupurlanjärvi ja Saikkalanjoki olivat osa Karkun ja Suoniemen alueen eränkävijöiden reittiä näiden kulkiessa erämaa-alueilleen Satakunnan pohjoisosiin.[5]
Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1 500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2 349 asukasta vuonna 1762.[5]
Pietari Brahen aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia.[5]
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa 8. lokakuuta 1639. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin Lavia vuonna 1870 ja Suodenniemi vuonna 1908. Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.[5]
Mouhijärven kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich ja se valmistui vuonna 1858. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.[5]
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja kansalaissodan aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti Ernst Linderin johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.[5]
Maatalouden tutkimuskeskuksen Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1933–1993.
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen paikallislehti oli vuodesta 1924 ilmestynyt Paikallissanomat[5], joka yhdistettiin Tyrvään Sanomiin vuonna 2010.
Mouhijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Viipurin läänin Pyhäjärven siirtoväkeä.
Muiden alkutuotantovaltaisten kuntien tavoin Mouhijärvi kärsi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä muuttotappiosta erityisesti nuorten suuntautuessa asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle ja sen ympäryskuntiin. Maa- ja metsätalouden työllistävän vaikutuksen supistuessa myös työpaikat siirtyivät suureksi osaksi Mouhijärven ulkopuolelle.[5]
Mouhijärvi siirrettiin vuoden 1993 alussa Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna 1997.
Yrityksiä
Mouhijärvi tuli monelle tutuksi voirasian kyljestä eli Mouhijärven Osuusmeijeristä (MOM), joka toimi Mouhijärvellä noin 90 vuoden ajan. Muita yrityksiä ovat olleet pienehköt sahat ja Häijään Vehnämylly.[5]
Tapahtumia
Kesäisin Mouhijärvellä järjestetään useita tapahtumia, mm. Suvipäivät, Häijään markkinat[6], Siilinrannan käsityöläismarkkinat ja Otamussillan tanssit. Syksystä kevääseen tansseja järjestetään Häijään Tanssikrouvissa.
Ruokakulttuuri
Mouhijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrakakko ja pääsyltty.[7]
Kyliä
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, Hyynilä, Häijää, Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Pappila, Perämaa, Pukara, Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, Uotsola, Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallo
Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165
- ↑ a b c d e f g h i j k Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Mouhijärven yrittäjät: Häijään markkinat
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mouhijärvi Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
- Mäkelä, Ritva: Mää oon Mouhijärveltä : Maalaiselämää 1950- ja 1960-luvuilla. Omakustanne, 2010. ISBN 978-952-92-7508-3.
- Widenius, H.: Kuvaus Mouhijärven pitäjästä (suomentanut Eino Nikkilä). Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XIX, 1948, Vammala.
| ||||||||||