Ero sivun ”Lützenin taistelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähteet-otsikko, lähde: Suomen historia osa 3, viitteitä |
||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
}} |
}} |
||
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan [[6. marraskuuta]] [[1632]]. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[katolinen kirkko|katolisen]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan]] armeijan kimppuun. |
'''Lützenin taistelu''' käytiin [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] [[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan [[6. marraskuuta]] [[1632]]. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi [[katolinen kirkko|katolisen]] [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan]] armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat n. 4 % Ruotsin armeijan vahvuudesta.<ref name=SH3_61>Suomen historia osa 3 (1985), 61</ref> |
||
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta. |
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi [[Wallenstein]]in johdolla [[Leipzig]]iin..<ref name=SH3_61 \> Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.<ref>Suomen historia osa 3 (1985), 62</ref> |
||
[[Tiedosto:Lützen.jpg|thumb|left|255px|Lützenin taistelu]] |
[[Tiedosto:Lützen.jpg|thumb|left|255px|Lützenin taistelu]] |
||
==Lähteet== |
|||
* {{Kirjaviite |
|||
| Nimeke = Suomen historia osa 3: Suomi suurvalta-aikana, suurvallan loppu, kansanusko| Julkaisija = Weilin + Göös| Vuosi =1985 |
|||
| Tekijä = Yrjö Blomstedt ja toimitusneuvosto| |
|||
| Luku = | Sivu = | Sivut = 18, 57, 61-63, 66| Selite = |
|||
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-95-2492-2 |
|||
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = |
|||
| Viitattu = | Kieli = }} |
|||
==Viitteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Sota}} |
{{Tynkä/Sota}} |
||
Versio 17. heinäkuuta 2019 kello 16.21
Lützenin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kolmikymmenvuotista sotaa | |||||||
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
n. 18 000 miestä |
n. 23 000 miestä | ||||||
Tappiot | |||||||
Kustaa II Aadolf |
Gottfried Heinrich Pappenheim | ||||||
|
Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat n. 4 % Ruotsin armeijan vahvuudesta.[1]
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi Wallensteinin johdolla Leipzigiin..Viittausvirhe: <ref>
-elementin sulkeva </ref>
-elementti puuttuu
Lähteet
- Yrjö Blomstedt ja toimitusneuvosto: Suomen historia osa 3: Suomi suurvalta-aikana, suurvallan loppu, kansanusko, s. 18, 57, 61-63, 66. Weilin + Göös, 1985. ISBN 951-95-2492-2.
Viitteet
- ↑ Suomen historia osa 3 (1985), 61