Ero sivun ”Saksan liittopresidentti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Asema ja tehtävät: Merkel |
||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.<ref>http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm</ref> Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien [[ylipäällikkö]], vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana [[Saksan liittokansleri|liittokanslerille]].<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).</ref> Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää{{lähde}}. |
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.<ref>http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm</ref> Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien [[ylipäällikkö]], vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana [[Saksan liittokansleri|liittokanslerille]].<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).</ref> Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää{{lähde}}. |
||
Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa [[Saksan liittopäivät|liittopäiville]] ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82</ref> Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'', artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.</ref> |
Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa [[Saksan liittopäivät|liittopäiville]] ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'' (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82</ref> Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.<ref>''Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland'', artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.</ref> Tällä hetkellä virkaa hoitaa Saksan krisdillisdemokraattien Bündesführer Angela Merkel. |
||
== Liittopresidentit == |
== Liittopresidentit == |
Versio 17. heinäkuuta 2019 kello 06.28
Saksan liittopresidentti Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland |
|
---|---|
Tunnus |
|
Nykyinen
|
|
19. maaliskuuta 2017 lähtien
|
|
Virka-asunto |
Bellevuen linna (Berliini) Villa Hammerschmidt (Bonn) |
Nimittäjä | liittokokous (valitsee) |
Kauden pituus | 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen |
Perustettu |
11. helmikuuta 1919 (Weimarin tasavalta) 12. syyskuuta 1949 (Saksan liittotasavalta) |
Ensimmäinen |
Friedrich Ebert (valtakunnanpresidentti) Theodor Heuss (liittopresidentti) |
Kotisivut | Saksan liittopresidentin kotisivut |
Saksan liittopresidentti (saks. Bundespräsident) on Saksan valtionpäämies. Liittopresidentin valitsee liittokokous (saks. Bundesversammlung), johon kuuluvat kaikki Saksan liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden eli maiden edustajia. Liittokokouksen ainoa tehtävä onkin valita liittopresidentti viiden vuoden välein. Saksan liittopresidentillä ei ole juurikaan poliittista valtaa, vaan hän on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat enimmäkseen seremoniallisia ja arvojohtajuuteen liittyviä[1][2].
Presidenteistä Köhler ja Wulff ovat eronneet kesken kauden. Wulffin ero johtui korruptioepäilyistä.[1]
Saksan liittopresidentin edustusasuntoina toimivat Bellevuen linna Berliinissä ja Villa Hammerschmidt Bonnissa.
Asema ja tehtävät
Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.[3] Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien ylipäällikkö, vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana liittokanslerille.[4] Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntäälähde?.
Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa liittopäiville ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita kanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää kansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko kanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.[5] Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.[6] Tällä hetkellä virkaa hoitaa Saksan krisdillisdemokraattien Bündesführer Angela Merkel.
Liittopresidentit
Liittopresidentti | Virka-aika | Puolue | ||
---|---|---|---|---|
Theodor Heuss (1884–1963) |
1949–1959 | vapaa demokraatti | ||
Heinrich Lübke (1894–1972) |
1959–1969 | kristillisdemokraatti | ||
Gustav Heinemann (1899–1976) |
1969–1974 | sosiaalidemokraatti | ||
Walter Scheel (1919–2016) |
1974–1979 | vapaa demokraatti | ||
Karl Carstens (1914–1992) |
1979–1984 | kristillisdemokraatti | ||
Richard von Weizsäcker (1920–2015) |
1984–1994 | kristillisdemokraatti | ||
Roman Herzog (1934–2017) |
1994–1999 | kristillisdemokraatti | ||
Johannes Rau (1931–2006) |
1999–2004 | sosiaalidemokraatti | ||
Horst Köhler (s. 1943) |
2004–2010 (erosi) | kristillisdemokraatti | ||
Christian Wulff (s. 1959) |
2010–2012 (erosi) | kristillisdemokraatti | ||
Joachim Gauck (s. 1940) |
2012–2017 | sitoutumaton | ||
Frank-Walter Steinmeier (s. 1956) |
2017– | sosiaalidemokraatti |
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Katarina Baer, Saksan liittopresidentti erosi: Vaikutelma riitti. Helsingin Sanomat 18.2.2012 sivu B 2
- ↑ The role of the German president Deutsche Welle. Viitattu 29.12.2018.
- ↑ http://www.bundespraesident.de/en/The-role-of-the-Federal-Presid/-,11172/Constitutional-Basis.htm
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.
Aiheesta muualla
- Saksan liittopresidentin kotisivut (saksaksi)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan liittopresidentti Wikimedia Commonsissa