Ero sivun ”Asemasota Missejoella” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nbsp
korj.
Rivi 12: Rivi 12:
| taistelija1 = {{Saksan keisarikunta}}
| taistelija1 = {{Saksan keisarikunta}}
| taistelija2 = {{Venäjän keisarikunnan lippu (1914-1917)}} [[Venäjän keisarikunta]]
| taistelija2 = {{Venäjän keisarikunnan lippu (1914-1917)}} [[Venäjän keisarikunta]]
| komentaja1 = Eversti Dewall (3. Ratsuväkiprikaatin Osasto B:n komentaja) <ref name=Lau66s354/>
| komentaja1 = Eversti Dewall (3. ratsuväkiprikaatin osasto B:n komentaja)<ref name=Lau66s354/>
| komentaja2 =
| komentaja2 =
| vahvuus1 = [[Jääkäripataljoona 27]] 3.&nbsp;Ratsuväkiprikaatille alistettuna<ref name=Lau66s354>Lauerma 1966, 354</ref>
| vahvuus1 = [[Jääkäripataljoona 27]] 3.&nbsp;Ratsuväkiprikaatille alistettuna<ref name=Lau66s354>Lauerma 1966, 354</ref>
| vahvuus2 = VII Siperialainen armeijakunta <ref>Lackman 2000, 304</ref>
| vahvuus2 = VII Siperialainen armeijakunta<ref>Lackman 2000, 304</ref>
| tappiot1 = Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit [[Max Kronqvist]] ja [[Matti Nykänen (jääkäri)|Matti Nykänen]] kaatuivat ja gruppenführer Eino Tuominen ja hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.
| tappiot1 = Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit [[Max Kronqvist]] ja [[Matti Nykänen (jääkäri)|Matti Nykänen]] kaatuivat ja Gruppenführer Eino Tuominen ja Hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.
| tappiot2 =
| tappiot2 =
| huomautus =
| huomautus =
Rivi 33: Rivi 33:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lackman, Matti | Nimeke=Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia: Jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n (1915–1918) synty, luonne, mielialojen vaihteluita ja sisäisiä kriisejä sekä niiden heijastuksia itsenäisen Suomen ensi vuosiin saakka | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-16158-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lackman, Matti | Nimeke=Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia: Jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n (1915–1918) synty, luonne, mielialojen vaihteluita ja sisäisiä kriisejä sekä niiden heijastuksia itsenäisen Suomen ensi vuosiin saakka | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Isbn=951-1-16158-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27: Vaiheet ja vaikutus| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY| Vuosi=1966 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut)| Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=1938| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}
* {{Kirjaviite | Selite=Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston julkaisuja | Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1938}}


===Viitteet===
===Viitteet===

Versio 23. kesäkuuta 2019 kello 19.54

Asemasota Misajoella
Osa itärintamaa ensimmäisessä maailmansodassa
Päivämäärä:

11. kesäkuuta – 24. elokuuta 1916

Paikka:

Tirulin suoalue Misajoella

Lopputulos:
Osapuolet

 Saksan keisarikunta

Venäjän keisarikunta Venäjän keisarikunta

Komentajat

Eversti Dewall (3. ratsuväkiprikaatin osasto B:n komentaja)[1]

Vahvuudet

Jääkäripataljoona 27 3. Ratsuväkiprikaatille alistettuna[1]

VII Siperialainen armeijakunta[2]

Tappiot

Jääkäri Alfred Hyytinen kaatui 13. kesäkuuta. Jääkärit Max Kronqvist ja Matti Nykänen kaatuivat ja Gruppenführer Eino Tuominen ja Hilfsgruppenführer Hjalmar Vikström loikkasivat venäläisten puolelle 25. kesäkuuta.

Asemasota Missejoella (nykyinen Misajoki) käytiin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla, ja siihen osallistui suomalaisista miehistä koottu ja saksalais-suomalaisen päällystön johtama Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27 kesä–elokuussa 1916. Tämä jakso oli jääkäripataljoonan ensimmäinen rintamapalvelus, jolloin se myös koki ensimmäiset taistelutappionsa.

Jääkäripataljoona 27 oli alistettuna saksalaisen 3. ratsuväkiprikaatin osasto B:lle, jota johti eversti Dewall. Pataljoona otti asemansa 11.-12. kesäkuuta Ulaanirykmentti 9:ään ja Nostoväkirykmentti 17:n 3. pataljoonaan kuuluneilta joukoilta.

Asemat sijaitsivat Tirulin suoalueella Jelgavasta Riikaan johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien itäpuolella. Misa kulkee silloisen rintamalinjan halki. Niille oli tyypillistä alava ja märkä maasto, joka teki esimerkiksi asemien kaivamisen paikoitellen mahdottomaksi, siksi asemat ja ”kämpät” (majoituskorsut) rakennettiin maan päälle.

13. kesäkuuta 1916 haavoittui ruuanhakumatkalla kuolettavasti 1. komppaniaan kuulunut jääkäri Alfred Hyytinen. Hän oli ensimmäinen kaatunut jääkäri.[3]

Jääkäripataljoonan asemasotajakso Misajoella päättyi yllättävään siirtoon Tukumsiin ja edelleen Riianlahden rannikolle.

Lähteet

Kirjallisuus

  • Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia: Jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n (1915–1918) synty, luonne, mielialojen vaihteluita ja sisäisiä kriisejä sekä niiden heijastuksia itsenäisen Suomen ensi vuosiin saakka. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X.
  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27: Vaiheet ja vaikutus. Helsinki: WSOY, 1966.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto. Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston julkaisuja. Helsinki: WSOY, 1938.

Viitteet

  1. a b Lauerma 1966, 354
  2. Lackman 2000, 304
  3. Lauerma 1966, 358; Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 194