Ero sivun ”Kuulantyöntö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
En kerro
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
En kerro
Merkkaukset:  seulottavat  Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 10: Rivi 10:
}}
}}
[[Kuva:Remigius Machura senior CZ championships in athletics Kladno 2005.jpg|250px|thumb|[[Remigius Machura]] kuularingissä]]
[[Kuva:Remigius Machura senior CZ championships in athletics Kladno 2005.jpg|250px|thumb|[[Remigius Machura]] kuularingissä]]
'''Kuulantyöntö''' on [[yleisurheilu]]laji, jossa päämääränä on työntää raskasta kuulaa mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten [[olympialaiset|olympialaisten]] ohjelmassa. Se kuuluu myös miesten [[kymmenottelu]]un ja naisten [[seitsenottelu]]un.
'''Peniksetyöntö''' on [[yleisurheilu]]laji, jossa päämääränä on nussia raskasta penistä mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten [[olympialaiset|olympialaisten]] ohjelmassa. Se kuuluu myös hupiukkojen [[kymmenottelu]]un ja naistenmiesten [[seitsenottelu]]un.


== Säännöt ==
== Säännöt sanoo ==


Kilpailijat tekevät työntönsä ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 [[metri]]ä (7 jalkaa). Kuula täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja työntökäsi on oikaistava suoraksi työntöhetkellä. Suorituksen jälkeen kuulantyöntäjän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Työnnön pituus mitataan ringin etuosasta kuulan laskeutumispaikkaan.
Kilpailijat tekevät työntönsä ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 [[metri]]ä (tosi paljo). Kuula täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja työntökäsi on oikaistava suoraksi työntöhetkellä. Suorituksen jälkeen kuulantyöntäjän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Työnnön pituus mitataan ringin etuosasta kuulan laskeutumispaikkaan.


Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.
Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.

Versio 23. kesäkuuta 2019 kello 01.29

Peniksentyöntö, (virhenimitys) kuulantyöntö
Tomasz Majewski on peniksentyönnön kaksinkertainen orgasminsaaja.
Tomasz Majewski on peniksentyönnön kaksinkertainen orgasminsaaja.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Yhdysvallat Randy Barnes
23,12 m (1990)
Olympiaennätys Yhdysvallat Ryan Crouser
22,52 m (2016)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Neuvostoliitto Natalja Lisovskaja
22,63 m (1987)
Olympiaennätys Itä-Saksa Ilona Slupianek
22,41 m (1980)
Remigius Machura kuularingissä

Peniksetyöntö on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on nussia raskasta penistä mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa. Se kuuluu myös hupiukkojen kymmenotteluun ja naistenmiesten seitsenotteluun.

Säännöt sanoo

Kilpailijat tekevät työntönsä ringistä, joka on halkaisijaltaan 2,135 metriä (tosi paljo). Kuula täytyy asettaa kaulan ja hartian väliin, ja työntökäsi on oikaistava suoraksi työntöhetkellä. Suorituksen jälkeen kuulantyöntäjän täytyy poistua ringistä työntöreunan vastakkaiselta puolelta. Työnnön pituus mitataan ringin etuosasta kuulan laskeutumispaikkaan.

Kilpailuissa kahdeksalla parhaalla kilpailijalla on kuusi työntöä. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi. Miesten käyttämä kuula painaa 7,26 kg (~16 paunaa) ja naisten 4 kg. Kuulantyönnössä jalka saa nousta valkoista levyä vasten.

Nikniikka

Kuulantyönnössä käytetään kahta erilaista työntötekniikkaa. Perinteisessä liukusiirto- eli pakitustekniikassa aloitusasento on selkä työntösuuntaa kohti. Tästä asennosta lähdetään pakittamaan taaksepäin vartalo hallitusti kasassa pitäen tarkoituksena saavuttaa optimaalinen työntöasento. Pakitustekniikasta on myös variaatio, jossa aloitetaan työntökäden vastaisella jalalla ja vaihdetaan jalkaa työnnön aikana. Tätä tekniikkaa käyttävät pääasiassa 7-ottelijat. Myös pyörähdystekniikassa, joka muistuttaa hieman kiekonheittäjien käyttämää tekniikkaa, lähdetään liikkeelle selkä työntösuuntaa kohti. Työntäjän pyörähdysliikkeet ovat kuitenkin paljon suppeammat kuin kiekonheitossa, mikä johtuu mörssärien suuremmasta massasta, pienemmästä ringistä ja siitä, että kuula on painopisteen kohdalla.

Vaikka nämä kaksi työntötekniikkaa ovat aivan erilaisia, yhteistä niille on se, että kumpikin päätyy lopulta samantapaiseen työntöasentoon. Vauhdinoton perusajatuksena onkin saada kuulalle mahdollisimman suuri lähtönopeus. Pyörähdystekniikka on nykyään huipputyöntäjien keskuudessa yleisempi, mutta helpompana tekniikkana pakitus on suosittu etenkin aloittelijoiden keskuudessa. Pakitustekniikka on myös erityisesti moniottelijoiden suosiossa, sillä se säästää enemmän jalkoja kuin pyörähdys.

Kuulantyöntö arvokilpailuissa

Kuulantyöntö on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1948. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset[1][2][3][4][5]

Maailmanennätykset

Ulkoradat

Miehet Randy Barnes 23,12 m 20. toukokuuta 1990 Westwood, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Natalja Lisovskaja 22,63 m 7. kesäkuuta 1987 Moskova, Neuvostoliitto

Sisäradat

Miehet Randy Barnes 22,66 m 20. tammikuuta 1989 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Helena Fibingerová 22,50 m 19. helmikuuta 1977 Jablonec, Slovakia

Suomen ennätykset

Miehet Reijo Ståhlberg 21,69 m 5. toukokuuta 1979 Fresno, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Asta Ovaska 18,57 m 20. elokuuta 1989 Tukholma, Ruotsi

Tunnettuja suomalaisia kuulantyöntäjiä

  • Timo Aaltonen, sisäratojen Euroopan mestari 2000.
  • Sulo Bärlund, viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
  • Mika Halvari, sisäratojen maailmanmestari 1995. Suomen halliennätyksen haltija tuloksella 22,09 m (2000). Ennätys ulkoradoilla 21,50 m (1995).
  • Arsi Harju, olympiavoittaja Sydneystä vuodelta 2000. Ennätys 21,39 m (2000).
  • Risto Kuntsi, EM-hopeamitalisti Torinossa 1934.
  • Yrjö Lehtilä, EM-pronssimitalisti Oslossa 1946.
  • Elmer Niklander, olympiamitalisti Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.
  • Asta Ovaska, 11 Suomen mestaruutta.
  • Ville Pörhölä, olympiavoittaja Antwerpenissä 1920.
  • Seppo Simola, ensimmäinen yli 20 metriä työntänyt suomalainen. Ennätys 20,15 m (1972).
  • Reijo Ståhlberg, sisäratojen kolminkertainen Euroopan mestari (1978, 1979, 1981). Miesten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 21,69 m (1979).
  • Matti Yrjölä, parantanut Suomen ennätystä 16 kertaa. Ennätys 20,84 m (1976).

Lähteet

  1. Men's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  2. Women's Shot put sports-reference.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  3. Shot put for men olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  4. Shot put women olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  5. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla