Ero sivun ”Lippajärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 18210713, jonka teki 37.219.205.64 (keskustelu) lisätään Lähteetön Merkkaus: Kumoaminen |
olihan siinä lähde otsikossa, korjattavaa jää pilkkakirveillekin |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kaupunginosa |
|||
|kaupunki = [[Espoo]] |
|kaupunki = [[Espoo]] |
||
|aluejako-artikkeli = [[Luettelo Espoon kaupunginosista|Espoon kaupunginosat]] |
|aluejako-artikkeli = [[Luettelo Espoon kaupunginosista|Espoon kaupunginosat]] |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka [[Aurora Karamzin]] järjesti ystävälleen keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:lle]] [[Träskändan kartano]]ssa vuonna 1863. |
Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka [[Aurora Karamzin]] järjesti ystävälleen keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:lle]] [[Träskändan kartano]]ssa vuonna 1863. |
||
== Historia == |
|||
Lähde:<ref name="Lippajärveläiset50v">[http://files.kotisivukone.com/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf Lippajärveläiset ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2002]</ref> |
|||
10 000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti [[Baltian jääjärvi]]. 7 000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi vasta noin 400 vuotta sitten. |
10 000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti [[Baltian jääjärvi]]. 7 000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi vasta noin 400 vuotta sitten. |
||
Pieni muutaman talon |
Pieni muutaman talon Kärransin kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699. |
||
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli [[seututie 110]] oli jo tuolloin olemassa. |
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli [[seututie 110]] oli jo tuolloin olemassa. |
||
Rivi 38: | Rivi 39: | ||
== Palvelut == |
== Palvelut == |
||
{{Lähteetön|Huonosti lähteistetty}} |
|||
Lippajärven kaupallisia palveluja [[pikapaino]] ja [[K-Market]], jossa on myös [[asiamiesposti]]. |
Lippajärven kaupallisia palveluja ovat [[pikapaino]] ja [[K-Market]], jossa on myös [[asiamiesposti]]. |
||
Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu. Päiväkoteja on neljä: Heiniemen päiväkoti, Lippajärven päiväkoti, Auroranniityn asuntopäiväkoti ja ruotsinkielinen Fågelsångens daghem. Lippajärven ja Auroranniityn päiväkodeissa annetaan [[esiopetus]]ta. |
Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu. Päiväkoteja on neljä: Heiniemen päiväkoti, Lippajärven päiväkoti, Auroranniityn asuntopäiväkoti ja ruotsinkielinen Fågelsångens daghem. Lippajärven ja Auroranniityn päiväkodeissa annetaan [[esiopetus]]ta. |
||
Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella |
Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella ovat kiireellistä sijoitusta tarvitseville alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu Auroran vastaanottokoti ja ikääntyville asumispalveluja tarjoava [[Esperi]] hoivakoti Jänismäki. Lippajärvi kuuluu Viherlaakson terveysaseman palvelualueeseen, omaa terveysasemaa ei ole. [[Jorvin sairaala]] sijaitsee aivan Lippajärven naapurissa. |
||
⚫ | |||
Lippajärvi kuuluu Viherlaakson terveysaseman palvelualueeseen, omaa terveysasemaa ei ole. [[Jorvin sairaala]] sijaitsee aivan Lippajärven naapurissa. |
|||
⚫ | |||
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] kuuluvan Espoon Tuomioseurakunnan palveluihin kuuluu [[Auroran kappeli]], jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio. |
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] kuuluvan Espoon Tuomioseurakunnan palveluihin kuuluu [[Auroran kappeli]], jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio. |
||
Rivi 54: | Rivi 54: | ||
Alueellisia [[paperinkeräys]]pisteitä on kaksi, Lippajärventie 2:ssa ja Kolkekannaksentien ja Heiniemenpolun risteyksessä. Lippajärventie 2:ssa on myös tekstiilien keräys. Näiden lisäksi Riistatie 2:ssa on kierrätyspiste kartongille, lasille, metallille, paperille ja tekstiileille.<ref name=palvelukartta>[http://www.hel.fi/palvelukartta/ Pääkaupunkiseudun Palvelukartta ]</ref> |
Alueellisia [[paperinkeräys]]pisteitä on kaksi, Lippajärventie 2:ssa ja Kolkekannaksentien ja Heiniemenpolun risteyksessä. Lippajärventie 2:ssa on myös tekstiilien keräys. Näiden lisäksi Riistatie 2:ssa on kierrätyspiste kartongille, lasille, metallille, paperille ja tekstiileille.<ref name=palvelukartta>[http://www.hel.fi/palvelukartta/ Pääkaupunkiseudun Palvelukartta ]</ref> |
||
ALueella on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja.<ref name=palvelukartta/> |
|||
Kaupungin vuokra-asuntoja on kuudessa osoitteessa: Kappalaisenkuja 6-8, Ansatie 21, Vilniementie 2, Kolkekannaksentie 1, Heiniitty 5 ja Heiniitty 8.<ref name=palvelukartta/> |
|||
== Liikenne == |
== Liikenne == |
||
Rivi 77: | Rivi 77: | ||
* 565 [[Martinlaakso]] - Espoon keskus |
* 565 [[Martinlaakso]] - Espoon keskus |
||
Lähimmät |
Lähimmät taksiasemat sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja [[Bemböle]]ssä ([[Jorvin sairaala]]). Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkee Turuntie eli [[seututie 110]]. |
||
Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkeva Turuntie eli [[seututie 110]] lienee Lippajärven liikennöidyin tie. |
|||
== Luonto == |
== Luonto == |
||
Rivi 99: | Rivi 97: | ||
== Tilastotietoa == |
== Tilastotietoa == |
||
*Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9 |
*Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9 prosenttia<ref name="espoo2006">[http://www.espoo.fi/attachment.asp?path=1;28;11894;37617;104515;105007;105022;105023;73549 Espoo alueittain 2006]</ref> , 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä) |
||
*Työttömyysaste |
*Työttömyysaste kuusi prosenttia<ref name="espoo2006"/>, 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä) |
||
*Tulot |
*Tulot 36 793euroa tulonsaajaa kohti<ref name="espoo2006"/>, 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä) |
||
*Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 30,2 |
*Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 30,2 prosenttia<ref name="espoo2006"/>, 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä) |
||
*Äänestysaktiivisuus 30,9 |
*Äänestysaktiivisuus vuonna 2006 oli 30,9 prosenttia<ref name="espoo2006"/>, 2006 (Huom! Lippajärvi ja [[Viherlaakso]] yhteensä) |
||
== Muuta == |
== Muuta == |
||
Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf 68-sivuinen Lippajärveläiset ry:n 50-vuotis-historiikki], jossa on laajasti esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta. |
Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/sivut_2-68.pdf_-_adobe_reader.pdf 68-sivuinen Lippajärveläiset ry:n 50-vuotis-historiikki], jossa on laajasti esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta. |
||
Lippajärveen voi tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä. |
Lippajärveen voi tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä.<ref>[http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/tiedostot/Yhdistyksen_50_v_Juhlajulkaisu_2002/Lippispolku-2008-A4/lippispolku-2008-a4.pdf Lippajärveläiset ry:n esite] ja [http://www.lippajarvelaiset.fi/files/verkkosivuprojekti2.kotisivukone.com/tiedostot/Yhdistyksen_50_v_Juhlajulkaisu_2002/KarttapiirrosLippispolku/lippispolun-kartta-2008-a4.pdf kartta].</ref> |
||
Lippajärven läpi kulkee muinainen [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie. |
Lippajärven läpi kulkee muinainen [[Turku|Turun]] ja [[Viipuri]]n välinen [[Kuninkaantie]] eli Suuri Rantatie. |
||
Vaikka [[Helsinki-Vantaa|Helsinki-Vantaan lentoaseman]] varsinainen [[:nl:Lden|L<sub>den</sub>]]>55 [[desibeli|dB:n]] [https://archive.is/20130429162100/www.finavia.fi/files/finavia2/ymparisto/Vuosi2011_Lden_netti.jpg lentomelualue] ei ulotu Lippajärvelle alentaa [[lentomelu]] jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä. Alueen asukasyhdistykset julkaisivat lentomelukannanoton vuonna 2008<ref name="lippajärveläisetlentomelu">[http://www.lippajarvelaiset.fi/27 Lippajärveläiset ry, lentomelu Lippajärvellä]</ref>. Lentomeluhaitat vähenivät selvästi vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön otetun uuden laskeutumistavan ansiosta<ref name="lippajärveläisetlentomelu"/>. Melutilanne paranee edelleen, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan edellyttämä meluisimpien koneiden lentokielto klo 00.30-05.30 astuu voimaan maaliskuussa 2013 |
Vaikka [[Helsinki-Vantaa|Helsinki-Vantaan lentoaseman]] varsinainen [[:nl:Lden|L<sub>den</sub>]]>55 [[desibeli|dB:n]] [https://archive.is/20130429162100/www.finavia.fi/files/finavia2/ymparisto/Vuosi2011_Lden_netti.jpg lentomelualue] ei ulotu Lippajärvelle alentaa [[lentomelu]] jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä. Alueen asukasyhdistykset julkaisivat lentomelukannanoton vuonna 2008<ref name="lippajärveläisetlentomelu">[http://www.lippajarvelaiset.fi/27 Lippajärveläiset ry, lentomelu Lippajärvellä]</ref>. Lentomeluhaitat vähenivät selvästi vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön otetun uuden laskeutumistavan ansiosta<ref name="lippajärveläisetlentomelu"/>. Melutilanne paranee edelleen, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan edellyttämä meluisimpien koneiden lentokielto klo 00.30-05.30 astuu voimaan maaliskuussa 2013<ref name="lippajärveläisetlentomelu"/><ref name="Finaviatiedote">[http://www.helsinki-vantaa.fi/enemman-tietoa/tiedotearkisto/tiedote/id=6344194/t=ympristlupa-rajoittaa Finavian tiedote, Ympäristölupa rajoittaa Helsinki-Vantaan yöliikennettä]</ref>. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 19. kesäkuuta 2019 kello 18.44
Lippajärvi | |
---|---|
Klappträsk | |
Kaupungin kartta, jossa Lippajärvi korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
Kaupunki | Espoo |
Suurpiiri | Suur-Leppävaara |
Kaupunginosa nro | 62[1] |
Pinta-ala | 2,2 km² [2] |
Väkiluku | 4 033[3] (31.12.2017) |
Väestötiheys | n. 2100 as./km² |
Osa-alueet | Tienhaara, Ingas, Jänismäki, Jahtimäki, Riistaranta, Tammimäki, Vilniemi, Heiniemi |
Postinumero(t) | 02940, 02720 |
Lähialueet | Viherlaakso, Järvenperä, Laaksolahti, Karvasmäki, Kauniainen |
Lippajärvi (ruots. Klappträsk) on kaupunginosa Keski-Espoossa, Kauniaisten pohjoispuolella, samannimisen järven länsirannalla. Lännessä kaupunginosa rajoittuu Myllykylänjokeen. Lippajärven naapurikaupunginosat ovat Järvenperä lännessä ja pohjoisessa, Viherlaakso idässä, Laaksolahti koillisessa ja Karvasmäki lounaassa. Etelässä Lippajärvi rajoittuu Kauniaisiin.
Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka Aurora Karamzin järjesti ystävälleen keisari Aleksanteri II:lle Träskändan kartanossa vuonna 1863.
Historia
Lähde:[4] 10 000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti Baltian jääjärvi. 7 000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi vasta noin 400 vuotta sitten.
Pieni muutaman talon Kärransin kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699.
Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli seututie 110 oli jo tuolloin olemassa.
Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuun ottamatta pääosin metsää.
1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös Aurora Karamzinin ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.
Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuun ottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.
1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuolloin käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.
Palvelut
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Huonosti lähteistetty |
Lippajärven kaupallisia palveluja ovat pikapaino ja K-Market, jossa on myös asiamiesposti.
Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu. Päiväkoteja on neljä: Heiniemen päiväkoti, Lippajärven päiväkoti, Auroranniityn asuntopäiväkoti ja ruotsinkielinen Fågelsångens daghem. Lippajärven ja Auroranniityn päiväkodeissa annetaan esiopetusta.
Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella ovat kiireellistä sijoitusta tarvitseville alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu Auroran vastaanottokoti ja ikääntyville asumispalveluja tarjoava Esperi hoivakoti Jänismäki. Lippajärvi kuuluu Viherlaakson terveysaseman palvelualueeseen, omaa terveysasemaa ei ole. Jorvin sairaala sijaitsee aivan Lippajärven naapurissa.
Lähin kirjasto sijaitsee Viherlaaksossa. Kirjastoautolla on useita pysäkkejä Lippajärvellä.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan Espoon Tuomioseurakunnan palveluihin kuuluu Auroran kappeli, jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio.
Lippajärveltä löytyy pieni uimaranta, joka sijaitsee aivan Vilniemen pallokentän vieressä Lippajärven rantapuistossa. Uimaranta ei ole Espoon kaupungin virallinen uimaranta, vaan sitä ylläpitää Lippajärveläiset ry.[5] Vilniemen kentän lisäksi Auroran koululla on urheilukenttä, josta talvisin jäädytetään luonnonjääkenttä.
Alueellisia paperinkeräyspisteitä on kaksi, Lippajärventie 2:ssa ja Kolkekannaksentien ja Heiniemenpolun risteyksessä. Lippajärventie 2:ssa on myös tekstiilien keräys. Näiden lisäksi Riistatie 2:ssa on kierrätyspiste kartongille, lasille, metallille, paperille ja tekstiileille.[6]
ALueella on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja.[6]
Liikenne
Lippajärven kautta ajavia bussilinjoja ovat Espoon sisäiset linjat
- 219 Leppävaara - Järvenperä
- 236, 236K, 236T, 236V Leppävaara - Serena
- 226 Leppävaara - Jorvi
- 227, 227V Leppävaara - Espoon keskus
- 227N Leppävaara - Jorvi
- 238, 238K Leppävaara - Siikaniemi
- 238B, 238KB Leppävaara - Siikajärvi
- 238KT, 238T Leppävaara - Siikaranta opisto
- 239, 239T Leppävaara - Kalajärvi
- 226A Leppävaara - Kellonummi
- 533 Vanhakartano - Matinkylä
- 549 Tapiola (M) - Jorvi
ja seutulinjat
- 118N Kamppi - Jorvi
- 231N Elielinaukio - Järvenperä
- 235, 235N Elielinaukio - Kuurinniitty
- 321 Elielinaukio - Vanhakartano
- 565 Martinlaakso - Espoon keskus
Lähimmät taksiasemat sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja Bembölessä (Jorvin sairaala). Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkee Turuntie eli seututie 110.
Luonto
Kaupunginosalle nimensä antanut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu[7] rehevä Lippajärvi sijaitsee kaupunginosan itäpuolella. Lippajärven rantaviivaa kaupunginosan alueella on noin 2 km.
Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu noin puolen kilometrin matkalla Pitkäjärveen. Pitkäjärvestä alkava Espoonjoen itäinen haara Myllykylänjoki eli Glimsinjoki (Kvarnbyån, Glimsån) virtaa kaupunginosan länsirajalla. Eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen ja monimuotoinen Glimsinjoki on valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde ja yksi Espoon arvokkaimmista luontokohteista [8].
Glimsinjoki virtaa vuonna 1961 perustetun Träskändan luonnonsuojelualueen halki. Suurin osa luonnonsuojelualueen 31 hehtaarista sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa. Träskändan kartanon rakennukset ja pääosa puistosta ovat Järvenperän puolella, Lippajärven puoleinen osuus on enemmän luonnontilaisen metsän kaltaista aluetta.
Alempana Glimsinjoen varressa, kaupunginosan läntisimmässä kolkassa, sijaitsee rauhoitettu Ingaksenmetsä. Ingaksenmetsä on pitkään hakkaamattomana säilynyt pääosin kuusta kasvava metsä [9].
Lippajärven, Träskändan luonnonsuojelualueen ja Ingaksenmetsän lisäksi kaupunginosassa on neljäs rauhoitettu alue, Lippajärven rannalla sijaitseva vuonna 2003 rauhoitettu[10] Tammimäen jalopuumetsä. Pinta-alaltaan 2,7 ha metsässä kasvaa noin 90 tammen lisäksi mm. lehmuksia, vaahteroita ja tervaleppää [11].
Lippajärvellä on useita yksittäisiä luontokohteita:
- noin 200-vuotias ja 32 m korkea Träskändan metsälehmus Träskändan luonnonsuojelualueella Glimsinjoen varrella
- noin 22 m korkea ja ympärysmitaltaan 1,8-metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Heiniemen lehmus Heiniemessä
- noin 200-vuotias, yli 20 m korkea ja ympärysmitaltaan noin 3,6-metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Heiniemen tammi Heiniemessä
- noin 250-vuotias, 25 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 2,4-metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Vilniementien mänty Vilniemessä
Tilastotietoa
- Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9 prosenttia[12] , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
- Työttömyysaste kuusi prosenttia[12], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
- Tulot 36 793euroa tulonsaajaa kohti[12], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
- Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 30,2 prosenttia[12], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
- Äänestysaktiivisuus vuonna 2006 oli 30,9 prosenttia[12], 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
Muuta
Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa 68-sivuinen Lippajärveläiset ry:n 50-vuotis-historiikki, jossa on laajasti esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta.
Lippajärveen voi tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä.[13]
Lippajärven läpi kulkee muinainen Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie eli Suuri Rantatie.
Vaikka Helsinki-Vantaan lentoaseman varsinainen Lden>55 dB:n lentomelualue ei ulotu Lippajärvelle alentaa lentomelu jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä. Alueen asukasyhdistykset julkaisivat lentomelukannanoton vuonna 2008[14]. Lentomeluhaitat vähenivät selvästi vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön otetun uuden laskeutumistavan ansiosta[14]. Melutilanne paranee edelleen, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan edellyttämä meluisimpien koneiden lentokielto klo 00.30-05.30 astuu voimaan maaliskuussa 2013[14][15].
Lähteet
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2016/2017 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Lippajärveläiset ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2002
- ↑ Tony Hagerlund, Espoon uimarannat: Vilniemi
- ↑ a b Pääkaupunkiseudun Palvelukartta
- ↑ Oinonen, Elina. 2008. Selvitys Espoon järvien tilasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008
- ↑ Pro Espoonjoki r.y.
- ↑ Glimsinjoen luontopolkuopas
- ↑ Espoo, suojellut luontotyypit
- ↑ Tammimäen jalopuumetsä Espoossa ja Gåsarvin pähkinäpensaslehto Siuntiossa rajattu suojeltuna luontotyyppeinä
- ↑ a b c d e Espoo alueittain 2006
- ↑ Lippajärveläiset ry:n esite ja kartta.
- ↑ a b c Lippajärveläiset ry, lentomelu Lippajärvellä
Aiheesta muualla
Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
---|---|
Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
Suur-Kauklahti | |
Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
Suur-Matinkylä | |
Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |