Ero sivun ”Kuittikauppa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p wlfix |
p kh |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
'''Esimerkki''' |
'''Esimerkki''' |
||
Tekaistun kuitin myyjä laskuttaa olemattomasta kaupasta tai palvelusta esimerkiksi 1 000 euroa kuitin ostajan yritykseltä. Ostajan yritys maksaa laskun, ja maksusta jää kuitti. Myyjä pitää itsellään osuuden maksusta palkkiona, vaikkapa |
Tekaistun kuitin myyjä laskuttaa olemattomasta kaupasta tai palvelusta esimerkiksi 1 000 euroa kuitin ostajan yritykseltä. Ostajan yritys maksaa laskun, ja maksusta jää kuitti. Myyjä pitää itsellään osuuden maksusta palkkiona, vaikkapa 10–15 prosenttia, ja palauttaa loput rahat käteisenä ostajalle. Kuitin ostaja liittää tekaistun kuitin yrityksensä kirjanpitoon tuhannen euron vähennettävänä kuluna, ja pitää käteisrahat itsellään. |
||
==Suomi== |
==Suomi== |
||
Versio 18. kesäkuuta 2019 kello 15.11
Kuittikauppa on talousrikos, jossa yritykset tuottavat toisilleen korvausta vastaan kuitteja olemattomista kaupoista tai palveluista. Liittämällä nämä kuitit kirjanpitoonsa ne voivat välttää veroja ja muita pakollisia maksuja. Kuittikauppa on yksi harmaan talouden keskeinen työkalu. Kuittikauppaan tarvitaan kaksi tekijää: ostaja ja myyjä.
Kuitteja tarvitsee muun muassa sellainen yritys, joka on maksanut työntekijöilleen palkkaa pimeästi ilman veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Tekaistujen kuittien avulla ostaja saa yrityksestä rahaa ulos maksamatta veroja. Rahalla voidaan maksaa esimerkiksi pimeitä palkkoja.
Esimerkki
Tekaistun kuitin myyjä laskuttaa olemattomasta kaupasta tai palvelusta esimerkiksi 1 000 euroa kuitin ostajan yritykseltä. Ostajan yritys maksaa laskun, ja maksusta jää kuitti. Myyjä pitää itsellään osuuden maksusta palkkiona, vaikkapa 10–15 prosenttia, ja palauttaa loput rahat käteisenä ostajalle. Kuitin ostaja liittää tekaistun kuitin yrityksensä kirjanpitoon tuhannen euron vähennettävänä kuluna, ja pitää käteisrahat itsellään.
Suomi
Asiantuntijoiden arvion mukaan vuonna 2007 valtio menetti yli 100 miljoonaa euroa verotuloja rakennusalan kuittikaupparikoksien takia. Rikollisesti toimivat rakennusalan yritykset ostavat tekaistuja kuitteja, joihin vedoten arvonlisäverot jätetään maksamatta. Huhtikuussa 2008 jo useampi kuin joka toinen talousrikospoliisi ja -syyttäjä selvitteli rakennusalan kuittikaupparikoksia. Veroviranomaiset vaativat Suomeen käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, jolla rakennusurakoissa arvonlisäveron suorittaminen siirtyisi pääurakoitsijalle. Joidenkin arvioiden mukaan järjestelmällä voitaisiin estää kuittikaupparikollisuus lähes kokonaan. Rakennusteollisuus vastustaa käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, koska se toisi heidän laskelmiensa mukaan rakennusalalle 50 miljoonan euron lisäkustannukset.[1]
Helsingin syyttäjävirastossa työskentelevien syyttäjien korjausehdotuksia tilanteeseen ovat käännetty arvonlisävero, urakoitsijoista tehtyjen neljännesvuosi-ilmoitusten määrääminen pakollisiksi ja lähetettyjen työntekijöiden lähdeveron ja ennakonpidätyksen vastuun siirto ulkomaisen yrityksen edustajalle Suomessa. Vastaavia käytäntöjä on käytössä muissa markkinatalousmaissa.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kuittikaupparikollisuus työllistää viranomaisia YLE 16.4.2008
- ↑ Jämsen, Otto et al.: Rakennusalan kuittikauppaan tulee puuttua. (Mielipidekirjoitus/11 Helsingin syyttäjäviraston talousrikosasioita hoitavaa syyttäjää) Helsingin Sanomat, 6.6.2008, s. C9. Sanoma News. HS Arkisto (maksullinen). Viitattu 15.12.2009.