Ero sivun ”Uudenkaupungin maalaiskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Tämä linkki Totiin ei lähteistä väitettä |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Uudenkaupungin maalaiskunnan evankelis-luterilaiset asukkaat kuuluivat Uudenkaupungin maaseurakuntaan, joka oli kirkonkirjanpidollisesti erillinen kaupunkiseurakunnasta, mutta hallinnollisesti ne olivat yksi yhteinen seurakunta.<ref>[http://www.vohdensaari.fi/historiikki/pm_vohdensaaren%20kylan_kunnallista.html Vihdensaari.fi]</ref> |
Uudenkaupungin maalaiskunnan evankelis-luterilaiset asukkaat kuuluivat Uudenkaupungin maaseurakuntaan, joka oli kirkonkirjanpidollisesti erillinen kaupunkiseurakunnasta, mutta hallinnollisesti ne olivat yksi yhteinen seurakunta.<ref>[http://www.vohdensaari.fi/historiikki/pm_vohdensaaren%20kylan_kunnallista.html Vihdensaari.fi]</ref> |
||
Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa ''[[maalaiskunta]]''. |
Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa ''[[maalaiskunta]]''.{{lähde}} |
||
== Väestö == |
== Väestö == |
||
Versio 11. kesäkuuta 2019 kello 14.54
| Uudenkaupungin maalaiskunta Nystads landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Uusikaupunki |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Kuntanumero | 896 |
| Perustettu | 1869 |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Uusikaupunki Uudenkaupungin maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Uusikaupunki |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 87,0 km² |
| Väkiluku |
831 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 10,59 as./km² |
|
1 Ei vaakunaa |
|
Uudenkaupungin maalaiskunta (lyh. Uudenkaupungin mlk, ruots. Nystads landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Kuntaan kuuluivat useimmat Uudenkaupungin edustalla olevat saaret sekä mantereen puolelta Vohdensaaren ja Sundholman alueet.[3][4]
Uudenkaupungin maalaiskunnan evankelis-luterilaiset asukkaat kuuluivat Uudenkaupungin maaseurakuntaan, joka oli kirkonkirjanpidollisesti erillinen kaupunkiseurakunnasta, mutta hallinnollisesti ne olivat yksi yhteinen seurakunta.[5]
Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa maalaiskunta.lähde?
Väestö
Väestö asui hajallaan laajalla alueella, jonka kaupunki jakoi kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Kaupunkiin maalaiskunta rajoittui etelässä Velluanjoen kohdalla ja pohjoisessa Hiun kohdalla. [3]
Kunnan tärkein teollisuudenala oli kiviteollisuus, jota harjoitettiin eritoten Lepäisissä. Myös laivanrakennusta harjoitettiin, mutta lähinnä vain omiin tarpeisiin. Kaupankäynti oli hyvin vähäistä, ja kuntalaiset menivät yleensä kaupungin puolelle tekemään ostoksia. Kirkossa maalaiskuntalaiset kävivät Uudessakaupungissa. [3]
Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi kaupungin puolella.[3] Kunta teki kaupungin ja Kalannin kanssa yhteistyötä monella saralla, esimerkiksi lääkäripalveluissa.[3] Uudenkaupungin maalaiskunnalla ei ollut omaa vahvistettua vaakunaa ollen ainoa vielä 1960-luvulla olemassa ollut vaakunaton kunta Koijärven ohella.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Uudenkaupungin maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Vuonna 1923 Uudenkaupungin maalaiskuntaan liitettiin Kalannista alue, jossa oli 436 asukasta.[6]
Historia
Kun Uusikaupunki perustettiin, sen saaristo oli edelleen Kalannin seurakunnan alainen. Koska oli vaivalloista mennä asioimaan kirkkoon kauas sisämaahan asti, Turun piispa määräsi vuonna 1630 nämä alueet liitettäväksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Alueesta tuli oma kuntansa vuonna 1869, kun Suomen paikallishallinto erotettiin kirkosta. [3][7]
Aluksi maalaiskunnan pinta-ala oli pienempi, mutta Sundholman alue liitettiin siihen Kalannista vuonna 1924. Asukkaat olivat ajaneet asiaa jo 1800-luvulta lähtien, mutta liitos toteutui vasta tuolloin. [3]
1950-luvulta lähtien laki alkoi vaatia kunnilta aiempaa enemmän erilaisia peruspalveluita, minkä seurauksena pieni kunta ei tullutkaan enää taloudellisesti toimeen. Uudet hankkeet kuten Velhonveden–Ruotsinveden makeavesiallas olivat liian suuria panostuksia kunnalle. Maalaiskunta kärsi lisäksi muuttotappiosta nuorten muuttaessa kaupunkiin. Lopulta Uudenkaupungin maalaiskunta liittyi 1. tammikuuta 1969 Uuteenkaupunkiin. [3]
Kylät
Arvassalo, Haimio, Halola, Hiu, Kittamaa, Lepäinen, Lyökki, Oksalanpää, Perkko, Saarnisto, Salmi, Sundholma, Vaakua, Vohdensaari
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Uudenkaupungin maalaiskunnassa ei ollut lainkaan taajamia.[8]
Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 15) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ a b c d e f g h Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
- ↑ Taloudellinen kartta Rauma–Uusikaupunki 1 : 100 000. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953–1955.
- ↑ Vihdensaari.fi
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).