Ero sivun ”Baleaarit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Johdannon muokkausta. Saaret mainitaan mutta ei itsehallintoaluetta, joten lisäsin sen. |
Kirjoitusvirheet |
||
| Rivi 87: | Rivi 87: | ||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari [[Mallorca]] sekä [[Minorca]] ja pieni [[Cabrera (saari)|Cabrera]]. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä [[Pitiusassaaret]], ja siihen kuuluvat [[Ibiza]] ja [[Formantera]]. Saariryhmän pinta-ala on 4 992 neliökilometriä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Balearic-Islands| Nimeke = Balearic Islands | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.1.2018}}</ref> |
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari [[Mallorca]] sekä [[Minorca|Menorca]] ja pieni [[Cabrera (saari)|Cabrera]]. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä [[Pitiusassaaret]], ja siihen kuuluvat [[Ibiza]] ja [[Formantera|Formentera]]. Saariryhmän pinta-ala on 4 992 neliökilometriä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Balearic-Islands| Nimeke = Balearic Islands | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.1.2018}}</ref> |
||
Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa [[Cabo de la Nao]]n itäkärkeen asti.<ref name="britannica"/> |
Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa [[Cabo de la Nao]]n itäkärkeen asti.<ref name="britannica"/> |
||
Versio 1. kesäkuuta 2019 kello 00.34
| Comunitat Autònoma de les Illes Balears Comunidad Autónoma de las Islas Baleares |
|
|---|---|
 Santanyí, Mallorca |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
.svg) Sijainti |
|
| Valtio | Espanja |
| Saarineuvostoja | 4 |
| Itsehallinto | 1. maaliskuuta 1983 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Palma de Mallorca |
| – Aluejohtaja | Francina Armengol (PSOE) |
| Edustus | Espanjan parlamentti |
| – Kongressi | 7 paikkaa |
| – Senaatti | 1 paikkaa |
| Pinta-ala | 4 992 km² (17.) |
| Väkiluku (2017) | 1 115 999[1] (14.) |
| – väestötiheys | 223,6 as./km² |
| Kielet | katalaani ja espanja |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | IB |
| Govern de les Illes Balears | |
Baleaarit (kat. Illes Balears, esp. Islas Baleares) on neljän suurehkon saaren muodostama Espanjan itsehallintoalue ja maakunta Välimerellä. Pääkaupunki on Palma de Mallorca, ja saarilla on noin 1,1 miljoonaa asukasta.
Maantiede
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari Mallorca sekä Menorca ja pieni Cabrera. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä Pitiusassaaret, ja siihen kuuluvat Ibiza ja Formentera. Saariryhmän pinta-ala on 4 992 neliökilometriä.[2]
Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa Cabo de la Naon itäkärkeen asti.[2]
Historia
Baleaarien ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet saarille arkeologien mukaan noin vuonna 5000 eaa.[3] Esihistoriallinen talaiotkulttuuri sai nimensä talaioteiksi kutsuista kivitornista. Talaiotkulttuurin keramiikka oli vallitseva aina roomalaiskaudelle asti.[2]
Vandaalit valtasivat saaret vuonna 526 ja Bysantti vuonna 534. Muslimeille saaret siirtyivät vuonna 903. Aragonian Jaakko I valtasi Mallorcan ja Ibizan vuosina 1229–1235. Minorca siirtyi 1287 Aragonialle Alfonso III:n vallattua sen.[2]
Baleaareilla alkoi tämän jälkeen taloudellinen nousukausi kauppakeskuksena ja katalaanien siirtokuntien ansiosta. Saaret ajautuivat kuitenkin 1400-luvulla vaikeuksiin, mihin vaikuttivat eristäytynyt sijainti, nälänhädät ja merirosvojen jatkuvat hyökkäykset. Turkkilaiset käytännössä tuhosivat Menorcan kaksi tärkeintä kaupunkia 1500-luvulla, ja Formantera hylättiin samoihin aikoihin.[3]
Menorca (englanniksi Minorca) oli brittien hallinnassa 1700-luvulla. Britit valtasivat vuonna 1708 ensin Maón kaupungin, ja koko saari luovutettiin briteille vuonna 1713 Utrechtin rauhassa. Saari oli Britannian hallussa vuoteen 1802 asti.[2]
Baleaareista tuli vuonna 1833 Espanjan maakunta. Siellä syntyi 1800-luvun lopulla alueellista liikehdintää, mutta se ei lopulta saanut laajamittaista kannatusta. Baleaareille ehdotettiin autonomiaa vuonna 1931, mutta itsehallintoalue siitä muodostettiin vasta vuonna 1983.[2]
Väestö ja talous
Viralliset kielet ovat katalaani ja espanja. Espanjan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Baleaarien asukasluku oli 1 115 999.[1] Mallorca on suurin saarista, sillä siellä oli 868 693 asukasta vuonna 2017. Saarten pääkaupungissa Palma de Mallorcassa asui samana vuonna 406 492 asukasta. Toiseksi suurin kunta oli Mallorcalla sijaitseva Calvià. Ibizan (asukasluku 143 856) suurin kunta oli Ibiza (49 689 asukasta) ja Menorcan (91 170 asukasta) Ciutadella de Menorca (28 838 asukasta). Formanteralla oli 12 280 asukasta.[4][5]
Saaristo on suosittu turistikohde espanjalaisten ja ulkomaalaisten keskuudessa.
Kuvia
-
Cala Rajada, Mallorca -
S'Espalmador ja Illa des Porcs, Formentera -
Cala Sant Vicent, Eivissa (Ibiza) -
Illa de l'Aire, Menorca
.jpg)
Viitteet
- ↑ a b Population by Autonomous Community and Autonomous City and sex INE. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Balearic Islands Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ a b History Lonely Planet. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Balearic Islands Business and Investment Guide (s. 11) 5/2016. Ministry of Labour, Commerce and Industry. Viitattu 25.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Población por islas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 13.10.2018. (espanjaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baleaarit Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
- Álava
- Albacete
- Alicante
- Almería
- Asturia
- Ávila
- Badajoz
- Baleaarit
- Barcelona
- Biskaja
- Burgos
- Cáceres
- Cádiz
- Castellón
- Ciudad Real
- Córdoba
- A Coruña
- Cuenca
- Gipuzkoa
- Girona
- Granada
- Guadalajara
- Huelva
- Huesca
- Jaén
- Kantabria
- León
- Lleida
- Lugo
- Madrid
- Málaga
- Murcia
- Navarra
- Ourense
- Palencia
- Las Palmas
- Pontevedra
- La Rioja
- Salamanca
- Santa Cruz de Tenerife
- Segovia
- Sevilla
- Soria
- Tarragona
- Teruel
- Toledo
- Valencia
- Valladolid
- Zamora
- Zaragoza