Ero sivun ”Lakka (kasvi)” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
386 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
Aiheesta muualla ym
(Ravintoarvo per 100 g)
(Aiheesta muualla ym)
'''Lakka''' eli '''hilla''' eli '''suomuurain''' (''Rubus chamaemorus'')<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 242 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> on [[vatukat|vatukoiden]] sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta [[marja]]sta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Pohjois- ja Itä-Suomessa. [[Keski-Suomen maakunta|Keskisuomalaisen]] [[Muurame]]n kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös [[Muuramen vaakuna]]ssa. Muita kasvista tai sen marjasta käytettyjä nimityksiä ovat esimerkiksi '''nevamarja''', '''valokki'''<ref>''Lapin sylissä'', s. 92. ISBN 952-5591-49-2</ref> ja '''lintti'''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yrttitarha.fi/kanta/lakka/ | Nimeke = Lakka | Julkaisu = Yrttitarha.fi | Viitattu = 15.10.2014}}</ref>
 
== Tuntomerkit ==
[[Tiedosto:Moltebeere_Bluete.JPG|thumb|left|upright|Kukkiva yksilö.]]
Lakka on monivuotinen kasvi, jonka [[juurakko|juurakon]] kärkisilmuista kasvaa keväällä 10–25 senttimetrin korkuisia karvojen ja lyhytperäisten nystyjen verhoamia varsia. Kussakin varressa on kahdesta neljään [[lehti (kasvitiede)|lehteä]] ja yksi [[kukka]]. Munuaismaiset ja kurttuiset [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat 5–7-liuskaiset. Liuskat ovat [[lehtilaita|laidaltaan]] sahalaitaiset ja muodoltaan kolmiomaiset tai pyöreähköt.<ref name="Suuripohjolankasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.) | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Vuosi = 2005 | Sivu = | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref> Lehtiruoti on pitkä. Suomessa kesäkuussa puhkeava kukka on valkoinen ja 2–3 senttimetrin kokoinen. Terälehdet, joita on tavallisesti 5–6, ovat muodoltaan vastapuikeat ja joskus lanttopäiset.
 
Heinä–elokuussa kypsyvä [[marja]] on puolipallon muotoon yhtyneistä hedelmyksistä muodostuva kerrannainen [[luumarja]]. Raakana se on kova, verholehtien peittämä ja valoon päin kääntyneeltä puolelta punainen, ja kypsyessään sen verholehdet avautuvat ja marjasta tulee kullankeltainen, pehmeä, mehevä ja aromaattinen. Marjan [[C-vitamiini]]pitoisuus on 3–4 kertaa suurempi kuin [[Appelsiini (hedelmä)|appelsiini]]ssa. Suomessa kasvavista luonnonvaraisista hedelmistä ja marjoista siinä on [[tyrni]]n jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia. Lakan ja tyrnin elinolosuhteet edellyttävät kuitenkin aivan erilaisia piirteitä, tyrni viihtyy lakan sijaan soraharjuilla ja hiekkaisessa maastossa. Kukinnan onnistuminen on paljolti kiinni sääolosuhteista ja pölyttäjistä; kesäinen halla tai terälehdet irrottava rankkasade saattaa romahduttaa lakkasadon ja vaikuttaa vielä seuraavanakin vuonna heikentävästi kasvuun. Lakkasato vaihteleekin muita [[Luonnonmarjat|luonnonmarjoja]] enemmän.
 
Toisin kuin useimmat muut ''[[Rubus]]''-suvun lajit lakka on [[kaksikotisuus|kaksikotinen]], ja tarvitsee siten hede- sekä emiyksilön lisääntyäkseen. Linnut ja muut eläimet levittävät ulosteidensa mukana siemeniä syömistään marjoista, ja lisäksi lakka leviää tehokkaasti juurakkonsa avulla.
 
== Elinympäristö ja levinneisyys ==
Suomessa lakan levinneisyys on laaja ja hajanainen, mutta sitä löytyy etenkin soisilta alueilta kuten [[Suomenselkä|Suomenselän]] ja [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselän]] vedenjakajaseuduilta ja [[Vaara-Suomi|Vaara-Suomesta]]. Etenkin [[Utsjoki]] on lakalle tärkeä kunta. Suomen perinteiseksi lakkapitäjäksi on nimitetty [[Ranua]]n kunta Peräpohjolassa, missä järjestetään elokuisin kuuluisat [[Hillamarkkinat]].
 
== Käyttö ==
Tuoreena käyttämisen ohella lakasta valmistetaan muun muassa hilloa[[hillo]]a, mehua[[mehu]]a, likööriä[[likööri]]ä, marmeladia[[marmeladi]]a ja erilaisia leivonnaisia. Suomessa lakkaa syödään perinteisesti [[leipäjuusto]]n kanssa, Norjassa[[Norja]]ssa [[kermavaahto|kermavaahdon]] ja sokerin kanssa tai kakussa sekä Ruotsissa[[Ruotsi]]ssa jäätelön[[jäätelö]]n kera. Kanadassa lakkaa käytetään erään erikoisoluen maustamiseen. Lakasta valmistetaan Suomessa [[lakkalikööri]]ä, ja maaliskuusta 2016 sillä on maustettu myös vodkaa[[vodka]]a. Kanadan [[Newfoundland]]issa eräs viininvalmistaja on tehnyt marjasta [[marjaviini]]ä ja likööriä. Lakan lehtiä voidaan käyttää [[yrttitee]]ssä.
 
Lakka on yksi arvokkaimmista luonnonmarjoista Suomessa. Sadon vaihtelevuuden takia marjojen kysyntä ylittää toisinaan saatavuuden erityisesti Norjassa, jonne viedään Suomesta vuosittain 200–300 tonnia lakkaa.{{lähde}} Tilannetta hankaloittaa myös se, että lakkaa saadaan edelleen lähes yksinomaan vain luonnollisilta kasvupaikoiltaan, jotka ovat usein vaikeakulkuisia, etäällä asutuksesta ja täynnä verta imeviä hyönteisiä, kuten hyttysiä ja paarmoja. 1990-luvulla on alettu kehittää viljeltäviä lajikkeita ''Northernberries''-projektin myötä, johon on osallistunut Norjan hallitus yhdessä Suomen, Ruotsin ja Skotlannin vastaavien tahojen kanssa. Yksi viljelyn hyödyistä olisi se, että lakka menestyy siellä, missä muut viljelykasvit eivät enää kasva. Toistaiseksi lakan viljely on kuitenkin osoittautunut enemmän tai vähemmän vaikeaksi ja kannattamattomaksi.{{lähde}}
* [[Kuitu]]a 6,3 g
* [[Proteiini]]a 1,5 g
 
=== Vitamiinit ===
* [[A-vitamiini]]a 14,4 µg
* [[B9-vitamiini]]a 37,9 µg
* [[Karotenoidi]]a 240,9 µg
 
=== Hivenaineet ===
* [[Fosfori]]a 36 mg
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lakka Luontoportti: Lakka (''Rubus chamaemorus'')]
*[http://www.jyu.fi/okl/kasvio/hakutulos.php?valmisid=1637 Nettikasvio: Muurain (''Rubus chamaemorus'')]
*[http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ Luonnonvarakeskus (Luke): Metsiemme marjat ja sienet]
*[http://linnaeus.nrm.se/flora/di/rosa/rubus/rubucha.html Den virtuella floran: Muurain, Hilla, Lakka (''Rubus chamaemorus'')] {{sv}}
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=24850 ITIS: Rubus chamaemorus] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=RUCH United States Department of Agriculture (USDA): Rubus chamaemorus] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200011374 Flora of China: Rubus chamaemorus] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1726?qlookup=Rubus&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Rubus chamaemorus] {{en}}
*[http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ Luonnonvarakeskus (Luke): Metsiemme marjat ja sienet]
*[https://www.cabi.org/isc/datasheet/47986 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rubus chamaemorus (yellow berry)] {{en}}
 
{{Metatieto}}
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko