Ero sivun ”Persikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.27.242 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän CeleGia tekemään versioon.
Aiheesta muualla ym
Rivi 15: Rivi 15:
| kaksiosainen= Prunus persica
| kaksiosainen= Prunus persica
| kaksiosainen_auktori= ([[Carl von Linné|L.]]) [[August Johann Georg Karl Batsch|Batsch]]
| kaksiosainen_auktori= ([[Carl von Linné|L.]]) [[August Johann Georg Karl Batsch|Batsch]]
| wikispecies =Prunus persica
| synonyymit = Amygdalus persica
| commons =Prunus persica
| wikispecies = Prunus persica
| commons = Prunus persica
}}
}}


'''Persikka''' (''Prunus persica'') on [[luumu]]nsukuinen [[hedelmä]]puu ja sen samanniminen hedelmä. Persikka on alun perin kotoisin [[Kiina]]sta. Tämä lehtipuu kasvaa 5–10 m korkeaksi, siinä on puikeat 7–15 cm pitkät lehdet ja hennon vaaleanpunaiset kukat. Nukkapintainen, punakeltainen hedelmä on makea, mehukas ja omenankokoinen sekä -muotoinen. Se on tyypillinen [[luumarja]], ja sen sisällä on yksi kovan puisen kiven suojaama [[siemen]].
'''Persikka''' (''Prunus persica'') on [[luumu]]nsukuinen hedelmä[[puu]] ja sen samanniminen [[hedelmä]]. Persikka on alun perin kotoisin [[Kiina]]sta. Tämä lehtipuu kasvaa 5–10 m korkeaksi, siinä on puikeat 7–15 cm pitkät [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ja hennon vaaleanpunaiset [[kukka|kukat]]. Nukkapintainen, punakeltainen hedelmä on makea, mehukas ja omenankokoinen sekä -muotoinen. Se on tyypillinen [[luumarja]], ja sen sisällä on yksi kovan puisen kiven suojaama [[siemen]].


Persikoita on kasvatettu perinteisesti Kiinassa, [[Japani]]ssa, [[Iran]]issa, [[Turkki|Turkissa]] ja muissa [[välimeri|Välimeren]] maissa. Nykyisin niitä kasvatetaan edellä mainittujen lisäksi myös Yhdysvalloissa, [[Kanada]]ssa ja [[Australia]]ssa.
Persikoita on kasvatettu perinteisesti Kiinassa, [[Japani]]ssa, [[Iran]]issa, [[Turkki|Turkissa]] ja muissa [[välimeri|Välimeren]] maissa. Nykyisin niitä kasvatetaan edellä mainittujen lisäksi myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa ja [[Australia]]ssa.


[[Kuva:Illustration Prunus persica0.jpg|thumb|left|160px|''Prunus persica'']]
[[Kuva:Illustration Prunus persica0.jpg|thumb|left|160px|''Prunus persica'']]
Rivi 29: Rivi 30:
Persikan hedelmiä pitää käsitellä varovasti, koska ne vaurioituvat herkästi paineltaessa. Hedelmä tuottaa runsaasti [[eteeni]]ä, joten sitä ei pidä säilyttää eteenistä herkästi kärsivien kasvisten lähellä. Persikka on maultaan makea, ei erityisen hapan. Se on kuitenkin happamampi kuin [[aprikoosi]].
Persikan hedelmiä pitää käsitellä varovasti, koska ne vaurioituvat herkästi paineltaessa. Hedelmä tuottaa runsaasti [[eteeni]]ä, joten sitä ei pidä säilyttää eteenistä herkästi kärsivien kasvisten lähellä. Persikka on maultaan makea, ei erityisen hapan. Se on kuitenkin happamampi kuin [[aprikoosi]].


Tavallisemman keltamaltoisen persikan lisäksi on olemassa valkomaltoista, joka itse asiassa on alkuperäisempi. Keltamaltoinen on syntynyt vasta 1800-luvulla. Sen lähtökohta on lajike Chinese Cling, jonka taimia vietiin 1850-luvulla Kiinasta Yhdysvaltoihin. Erään puun siemenstä kasvoi yksi keltamaltoisia freestone-persikoita tuottava puu, joka nimettiin Elbertaksi.<ref name="goodfruit">[http://www.goodfruit.com/Good-Fruit-Grower/August-2011/Last-Bite/ Goodfruit] viitattu 22.5.2012</ref>
Tavallisemman kelta[[malto]]isen persikan lisäksi on olemassa valkomaltoista, joka itse asiassa on alkuperäisempi. Keltamaltoinen on syntynyt vasta 1800-luvulla. Sen lähtökohta on lajike Chinese Cling, jonka taimia vietiin 1850-luvulla Kiinasta Yhdysvaltoihin. Erään puun siemenstä kasvoi yksi keltamaltoisia freestone-persikoita tuottava puu, joka nimettiin Elbertaksi.<ref name="goodfruit">[http://www.goodfruit.com/Good-Fruit-Grower/August-2011/Last-Bite/ Goodfruit] viitattu 22.5.2012</ref>
[[Tiedosto:Prunus Persica var. Platycarpa.JPG|thumb|245px|Litteä persikka.]]
[[Tiedosto:Prunus Persica var. Platycarpa.JPG|thumb|245px|Litteä persikka.]]


Rivi 48: Rivi 49:
*[https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=24765#null ITIS: Prunus persica] {{en}}
*[https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=24765#null ITIS: Prunus persica] {{en}}
*[https://plants.usda.gov/core/profile?symbol=prpe3 United States Department of Agriculture (USDA): Prunus persica] {{en}}
*[https://plants.usda.gov/core/profile?symbol=prpe3 United States Department of Agriculture (USDA): Prunus persica] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200010618 Flora of China: Amygdalus persica] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1595?qlookup=Prunus+persica&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus persica] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1595?qlookup=Prunus+persica&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus persica] {{en}}
*[http://www.pherobase.com/database/floral/floral-taxa-species-Prunus-persica.php?isvalid=yes Pherobase: Floral volatiles of Prunus persica] {{en}}


[[Luokka:Hedelmät]]
[[Luokka:Hedelmät]]

Versio 29. toukokuuta 2019 kello 18.30

Persikka
Persikan hedelmiä ja lehtiä
Persikan hedelmiä ja lehtiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Prunus
Laji: persica
Kaksiosainen nimi

Prunus persica
(L.) Batsch

Synonyymit

Amygdalus persica

Katso myös

  Persikka Wikispeciesissä
  Persikka Commonsissa

Persikka (Prunus persica) on luumunsukuinen hedelmäpuu ja sen samanniminen hedelmä. Persikka on alun perin kotoisin Kiinasta. Tämä lehtipuu kasvaa 5–10 m korkeaksi, siinä on puikeat 7–15 cm pitkät lehdet ja hennon vaaleanpunaiset kukat. Nukkapintainen, punakeltainen hedelmä on makea, mehukas ja omenankokoinen sekä -muotoinen. Se on tyypillinen luumarja, ja sen sisällä on yksi kovan puisen kiven suojaama siemen.

Persikoita on kasvatettu perinteisesti Kiinassa, Japanissa, Iranissa, Turkissa ja muissa Välimeren maissa. Nykyisin niitä kasvatetaan edellä mainittujen lisäksi myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.

Prunus persica
Persikan kukkia

Sana persikka (persica) viittaa Persiaan. Euroopassa luultiin, että persikka olisi ollut kotoisin Persiasta. Nykytietämyksen mukaan se olisi kulkeutunut Kiinasta Silkkitietä pitkin Persiaan jo 2000-luvulla eaa.[1]

Persikan hedelmiä pitää käsitellä varovasti, koska ne vaurioituvat herkästi paineltaessa. Hedelmä tuottaa runsaasti eteeniä, joten sitä ei pidä säilyttää eteenistä herkästi kärsivien kasvisten lähellä. Persikka on maultaan makea, ei erityisen hapan. Se on kuitenkin happamampi kuin aprikoosi.

Tavallisemman keltamaltoisen persikan lisäksi on olemassa valkomaltoista, joka itse asiassa on alkuperäisempi. Keltamaltoinen on syntynyt vasta 1800-luvulla. Sen lähtökohta on lajike Chinese Cling, jonka taimia vietiin 1850-luvulla Kiinasta Yhdysvaltoihin. Erään puun siemenstä kasvoi yksi keltamaltoisia freestone-persikoita tuottava puu, joka nimettiin Elbertaksi.[2]

Litteä persikka.

Elberta on edelleen tunnetuin keltamaltoinen lajike. Se kestää kuljetusta ja tuli siksi alalla suosioon. Se on myös ns. freestone, eli sen kivi irtoaa helposti mallosta. Se oli aiemmin viljelyssä valta-asemassa, kunnes 1940-luvulla tuli Redhaven, mutta se on kuitenkin useimpien nykyisin Yhdysvalloissa kaupallisessa viljelyssä olevien keltamaltoisten lajikkeiden taustalla.[2]

Persikan alalaji on myös litteä persikka. Sitä on viljelty Kiinassa jo 1800-luvulla, mutta Euroopassa se on yleistynyt myynnissä vasta 2000-luvulla. [3]

Nektariini

Nektariini (Prunus persica var. nucipersica) on persikan sileäkuorinen muunnos. Se on usein kooltaan persikkaa pienempi ja maultaan yleensä makeampi.[4] Kypsä nektariini on pehmeä. Sen hedelmäliha on herkempi vaurioitumaan kuin persikan.

Lähteet

  1. Huxley, A. et al. (eds.) 1992. The New RHS Dictionary of Gardening. Macmillan.
  2. a b Goodfruit viitattu 22.5.2012
  3. London Evening Sandard viitattu 22.5.2012
  4. Oregon State University (archive org) viitattu 22.5.2012

Aiheesta muualla