Ero sivun ”Bordercollie” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|kuva=Border Collie 600.jpg |
|kuva=Border Collie 600.jpg |
||
|alkuperämaa={{Iso-Britannia}} |
|alkuperämaa={{Iso-Britannia}} |
||
|määrä=Suomessa rekisteröity |
|määrä=Suomessa rekisteröity 8313<ref>[https://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=297 Bordercollie]. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 6.2.2019.</ref> |
||
|syntyaika=1800–1900-lukujen vaihde |
|syntyaika=1800–1900-lukujen vaihde |
||
|alkuperäinen käyttö=paimenkoira |
|alkuperäinen käyttö=paimenkoira |
||
Versio 29. toukokuuta 2019 kello 17.05
| Bordercollie | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Iso-Britannia |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 8313[1] |
| Rodun syntyaika | 1800–1900-lukujen vaihde |
| Alkuperäinen käyttö | paimenkoira |
| Nykyinen käyttö | paimen- ja harrastuskoira |
| Elinikä | 12–15 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | bortsu, BC, Scotch Sheepdog |
| FCI-luokitus |
ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat; jaos 1 Lammaskoirat; #297 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 14–25 kg |
| Säkäkorkeus | noin 48–56 cm |
| Väritys | kaikki värit ovat sallittuja, kunhan valkoinen ei ole pääväri |
Bordercollie (engl. Border Collie) on paimenkoirarotu, joka kuuluu FCI:n roturyhmään 1. Se on hyvin suosittu käyttö- ja harrastuskoira paimennustaitojensa, oppimiskykynsä ja ketteryytensä vuoksi. Bordercollie on alkuperäisrotu, josta polveutuvat muut collie-sukuiset koirat, kuten pitkäkarvainen collie eli skotlanninpaimenkoira (kuuluisin edustaja Lassie), sileäkarvainen collie, partacollie sekä pienikokoinen muunnos shetlanninlammaskoira.
Ulkonäkö
Bordercollie on ulkomuodoltaan sopusuhtainen ja sulavalinjainen. Ruumiinrakenteeltaan se on pitkänomainen. Pää on muodoltaan leveähkö, korvat ovat pystyt tai puolipystyt. Koiran häntä on pitkä. Karva on joko lyhyttä tai pitkää, tiheää ja karkeaa. Bordercollie on väritykseltään yleensä mustavalkoinen, mutta kaikki väritykset ovat sallittuja kunhan valkoinen ei ole hallitseva väri. Säkäkorkeus vaihtelee 48 sentistä 56 senttimetriin urosten ollessa narttuja parhaimmillaan huomattavasti kookkaampia. Bordercollieiden ulkonäössä on rodun sisällä suurta hajontaa. Työlinjaiset koirat ovat yleensä joko puolipitkäkarvaisia tai lyhytkarvaisia sekä kevytrakenteisia, näyttelylinjaiset taas paksuturkkisia ja huomattavasti raskaamman oloisia. Näin ollen rotu rajataan melko karkeasti kahteen eri luokkaan: työkoiriin ja näyttelykoiriin. Näyttelykoirat jakaantuvat vielä kolmeen eri linjaan: australialaisiin, englantilaisiin ja uusiseelantilaisiin. Kyseisiä linjoja on kuitenkin pyritty häivyttämään ja saamaan yhtenäisempi rotumääritelmä.
Luonne ja käyttäytyminen
Bordercollien luonteessa on säilynyt hyvin paljon alkuperäisessä käytössä eli paimennuksessa olleita hyödyllisiä piirteitä. Rotu on sitkeä, ahkerasti työskentelevä ja omistajalleen nöyrä. Bordercollie kiintyy omistajaansa/omistajiinsa ja viihtyy laumansa kanssa. Jos se on hyvin kiintynyt omistajiinsa, voi omistajien poissa ollessa ilmetä eroahdistusta, joka on kuitenkin poistettavissa. Niiden luonne on lempeä, suvaitsevainen ja sosiaalinen, ja niissä on myös terävyyttä ja taistelutahtoa. Nopeutensa ja koulutettavuutensa ansiosta bordercolliet ovat myös suosittuja harrastuskoiria, ja ne ovat ihanteellisia kumppaneita muun muassa agilityyn ja tokoon. Ilman jatkuvia virikkeitä koiran työinto saattaa ilmetä häiritsevänä, esimerkiksi ärtyisyytenä, eikä bordercollielle näin ollen riitä pelkkä kaupunkilenkki, vaan se vaatii älyllistä haastetta kuten pallonheittelyä, interaktiivisia pelejä, ongelmapalloja yms. Koiraa pidetäänkin yhtenä maailman älykkäimmistä roduista. Tämä tekee koirasta suhteellisen helpon koulutettavan.
Käyttötarkoitus
Bordercollien pääasiallisena tehtävänä on yhä edelleen maailmanlaajuisesti paimennus, niin kuin se on ollut rodun syntyajoilta lähtien. Se on erinomainen paimen karjalle kuin karjalle, mutta eniten sitä käytetään lampaiden paimennukseen. Nykyään sitä kuitenkin käytetään myös harrastuskoirana.
Useimmissa maissa paimen- ja harrastuskoirat ovat eri linjoista. Bordercollie on suosittu harrastuskoira sen erinomaisten käyttö- ja koulutettavuusominaisuuksien ansiosta. Bordercollie on epävirallisesti maailman älykkäin koirarotu, koska sillä on nopea reagointikyky, kova miellyttämisenhalu, syvä kiintymys omistajaan ja nopeat refleksit sekä se ei turhaudu eikä jätä tehtävää ikinä kesken. Bordercollien kanssa voidaan harrastaa paimennusta, tottelevaisuuskokeita, agilitya, palveluskoiralajeja, koiranäyttelyitä ja monia muita lajeja. Bordercollie on todella älykäs. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Chaser-niminen narttu on oppinut ainakin 1 022 esineen nimen.[3]
Alkuperä
Bordercollien kaltaisia koiria on ollut Skotlannissa ja Englannissa vuosisatojen ajan lammaspaimenina. Kyse on yhdestä maailman vanhimmista alkuperäisistä koiraroduista, joka on kantana kaikille muille collie-sukuisille roduille. Sen uskotaan polveutuvan roomalaisten mukanaan tuomien kookkaiden ja raskasluustoisten paimenkoirien sekä viikinkien mukanaan tuomien pienempien paimenpystykorvien risteytyksistä.[2] Ulkonäöltään koirat olivat varsin vaihtelevia, koska sukua jatkamaan valittiin paimennusominaisuuksiltaan parhaat koirat. 1800-luvun lopulla alkoi rodun varsinainen kehitys, kun kuningatar Victoria liittyi sen harrastajiin: tätä seurasi skotlanninpaimenkoiran ja bordercollien erottaminen kahdeksi roduksi.[2] Vuonna 1915 rotu sai nimekseen virallisesti bordercollie, koska rotu on lähtöisin Pohjois-Englannin ja Etelä-Skotlannin rajamailta (border tarkoittaa rajaa). Rotua on pidetty kautta aikojen erittäin hyvänä paimenkoirana ja sen erityispiirteenä on paimennus tuijottamalla. Tätä hypnoottista tuijotusta kutsutaan eyeksi. Bordercollie pystyy paimentamaan jo pelkällä katsellaan. Bordercollie on vieläkin suosittu rotu, myös Suomessa bordercollieita on paljon.
Terveystilanne
Bordercolliet on jalostettu paimentamaan ja siihen käyttötarkoitukseen niiden tulisi edelleenkin kyetä. Tämän vuoksi niiden tulee olla kaikin puolin terveitä ja hyväkuntoisia. Paimenkoiralta edellytetään myös kyllin vahvaa hermorakennetta, jotta se kestää myös paineen alla työskentelyn.
Bordercollie on yleisesti ottaen melko terve rotu. Rodun edustajilla on havaittu Suomessa jonkun verran lonkkaniveldysplasiaa, CEA:ta (collie eye anomaly) ja harmaakaihia. Suomessa harvinaisina tapauksina on todettu myös PRA:ta (verkkokalvon etenevä surkastuma), kyynärniveldysplasiaa ja epilepsiaa. Muissa maissa nämä ovat hieman yleisempiä bordercollien osalta. Bordrcolliella esiintyy lonkkavikaa: vuosina 1997–2003 tutkituista 484 koirasta tapauksia oli 22,73 %. Nykyään ainakin Suomessa sairaita koiria on huomattavasti vähemmän. Rodulla on nousevina ongelmina nivelen kasvu- ja luutumishäiriö (osteokondroosi) erityisesti olkapäässä irtopalalla ja sitä ilman (OCD ja OC), sekä epilepsia.
Katso myös
Lähteet
- Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Tammi, 1997.
- Joan Palmer: Suuri Koirakäsikirja. Weilin+Göös, 1983.
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
Viitteet
- ↑ Bordercollie. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 6.2.2019.
- ↑ a b c Border Collie. American Kennel Club. Haettu 6.2.2019.
- ↑ Tina Frederiksen ja Karen Grubbe (toim.): Mikä koirarotu on älykkäin?. Tieteen Kuvalehti, 2011, nro 13, s. 5. Helsinki: Bonnier Publications. ISSN 0903-5583.
Aiheesta muualla
