Ero sivun ”Katerma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
koulu tarkemmin
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
laajennusta
Rivi 2: Rivi 2:
'''Katerma''' on [[kylä]] [[Kainuu]]ssa [[Kuhmo]]n kaupungissa, [[Oulun lääni]]ssä. Kylä sijaitsee Kuhmon länsilaidalla, [[Sotkamo]]n rajalla, noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.<ref name="kainuu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_25_83& | Nimeke = Kainuun kylät | Viitattu = 24.7.2014}}</ref> Katermaksi kutsutaan melko laajaa aluetta, mutta kylän ytimenä voidaan pitää vuonna 1992 lakkautetun Katerman koulun koulupiiriä. Vuonna 1935 valmistunut Katerman koulu sijaitsee Kuhmon suurimman järven, Ontojärven, läntisimmän osan, noin 5 kilometriä pitkän Heinälahden pohjoisrannalla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma | Julkaisija = | Vuosi = | Tekijä = Tervo, Kari| Suomentaja = | Luku = 4.14 Katerman koulu (P)| Sivu = 97| Selite = Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =952-11-2402-4 | www =https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/45092/KAIra_1_2006_osa_1_s.1-116.pdf?sequence=4 | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 25.5.2019 }}</ref>
'''Katerma''' on [[kylä]] [[Kainuu]]ssa [[Kuhmo]]n kaupungissa, [[Oulun lääni]]ssä. Kylä sijaitsee Kuhmon länsilaidalla, [[Sotkamo]]n rajalla, noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.<ref name="kainuu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_25_83& | Nimeke = Kainuun kylät | Viitattu = 24.7.2014}}</ref> Katermaksi kutsutaan melko laajaa aluetta, mutta kylän ytimenä voidaan pitää vuonna 1992 lakkautetun Katerman koulun koulupiiriä. Vuonna 1935 valmistunut Katerman koulu sijaitsee Kuhmon suurimman järven, Ontojärven, läntisimmän osan, noin 5 kilometriä pitkän Heinälahden pohjoisrannalla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma | Julkaisija = | Vuosi = | Tekijä = Tervo, Kari| Suomentaja = | Luku = 4.14 Katerman koulu (P)| Sivu = 97| Selite = Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =952-11-2402-4 | www =https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/45092/KAIra_1_2006_osa_1_s.1-116.pdf?sequence=4 | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 25.5.2019 }}</ref>


Oulujärven vesistön valuma-alueeseen kuuluvat Kuhmon alueet laskevat vetensä Katerman halkaisevan Ontojoen kautta. Jokeen rakennettiin 1950-luvulla [[Katerman voimalaitos]], joka on edelleen toiminnassa. Katerman kylä oli elävimmillään juuri voimalaitoksen rakentamisen aikoihin, jolloin alueella oli mm. oma kyläkauppa ja ensiapuasema. Kylässä on paljon jäljellä merkkejä tuolta ajalta. Voimalaitoksen lisäksi kylän nähtävyyksiin kuuluvat Tervasalmeen vuonna 1935 valmistunut teräsbetoninen [[museosilta]] sekä Jauhovaaran luontopolku.
Oulujärven vesistön valuma-alueeseen kuuluvat Kuhmon alueet laskevat vetensä Katerman halkaisevan Ontojoen kautta. Jokeen rakennettiin 1950-luvulla [[Katerman voimalaitos]], joka on edelleen toiminnassa. Katerman kylä oli elävimmillään juuri voimalaitoksen rakentamisen aikoihin, jolloin alueella oli mm. oma kyläkauppa ja ensiapuasema. Kylässä on paljon jäljellä merkkejä tuolta ajalta. Voimalaitoksen lisäksi kylän nähtävyyksiin kuuluvat Tervasalmeen vuonna 1935 valmistunut teräsbetoninen [[museosilta]] sekä Jauhovaaran luontopolku. Tervasalmessa on myös kolmesta kivipaasista merkintöineen koostuva osasto Marttiinan muistomerkki. Osasto Marttiina oli jatkosodan aikana toiminut [[kaukopartio]], josta on kirjoitettu sotaromaanejakin.<ref>Tervo 2006, s.105.</ref>


Kylällä toimii kyläyhdistys Katerma-Seura ry.<ref name="kainuu"/> Seuran toimintaan kuuluvat esimerkiksi matkat eri kohteisiin. Kylällä toimii myös metsästysseura Tervasalmen Hirvimiehet. Vierailijoille kylällä on tarjottavana mm. majoituspalveluja, luonnon herkkuja ja luontoon liittyviä harrastuksia.
Kylällä toimii kyläyhdistys Katerma-Seura ry.<ref name="kainuu"/> Seuran toimintaan kuuluvat esimerkiksi matkat eri kohteisiin. Kylällä toimii myös metsästysseura Tervasalmen Hirvimiehet. Vierailijoille kylällä on tarjottavana mm. majoituspalveluja, luonnon herkkuja ja luontoon liittyviä harrastuksia.

Versio 25. toukokuuta 2019 kello 14.43

Katerman Nurmesjärvi kesäyönä.

Katerma on kylä Kainuussa Kuhmon kaupungissa, Oulun läänissä. Kylä sijaitsee Kuhmon länsilaidalla, Sotkamon rajalla, noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.[1] Katermaksi kutsutaan melko laajaa aluetta, mutta kylän ytimenä voidaan pitää vuonna 1992 lakkautetun Katerman koulun koulupiiriä. Vuonna 1935 valmistunut Katerman koulu sijaitsee Kuhmon suurimman järven, Ontojärven, läntisimmän osan, noin 5 kilometriä pitkän Heinälahden pohjoisrannalla.[2]

Oulujärven vesistön valuma-alueeseen kuuluvat Kuhmon alueet laskevat vetensä Katerman halkaisevan Ontojoen kautta. Jokeen rakennettiin 1950-luvulla Katerman voimalaitos, joka on edelleen toiminnassa. Katerman kylä oli elävimmillään juuri voimalaitoksen rakentamisen aikoihin, jolloin alueella oli mm. oma kyläkauppa ja ensiapuasema. Kylässä on paljon jäljellä merkkejä tuolta ajalta. Voimalaitoksen lisäksi kylän nähtävyyksiin kuuluvat Tervasalmeen vuonna 1935 valmistunut teräsbetoninen museosilta sekä Jauhovaaran luontopolku. Tervasalmessa on myös kolmesta kivipaasista merkintöineen koostuva osasto Marttiinan muistomerkki. Osasto Marttiina oli jatkosodan aikana toiminut kaukopartio, josta on kirjoitettu sotaromaanejakin.[3]

Kylällä toimii kyläyhdistys Katerma-Seura ry.[1] Seuran toimintaan kuuluvat esimerkiksi matkat eri kohteisiin. Kylällä toimii myös metsästysseura Tervasalmen Hirvimiehet. Vierailijoille kylällä on tarjottavana mm. majoituspalveluja, luonnon herkkuja ja luontoon liittyviä harrastuksia.

Lähteet

  1. a b Kainuun kylät kainuu.fi. Viitattu 24.7.2014.
  2. Tervo, Kari: ”4.14 Katerman koulu (P)”, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma, s. 97. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. . ISBN 952-11-2402-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.5.2019).
  3. Tervo 2006, s.105.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.