Ero sivun ”Prinsessa Ruusunen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Giambattista Basilen versio: Laajennettu tatinan kuvailua Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisimmät 5 tekstimuutosta (tehnyt 83.245.229.247) ja palautettiin versio 17923358, jonka on tehnyt Kulkevi16: Lähteetöntä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee satua. Sanan muita merkityksiä on [[Prinsessa Ruusunen (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
{{tämä artikkeli|käsittelee satua. Sanan muita merkityksiä on [[Prinsessa Ruusunen (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
||
'''Prinsessa Ruusunen''' on vanha satuaihe, josta muun muassa [[Charles Perrault]] ja [[Grimmin veljekset]] ovat kirjoittaneet toisistaan hieman eroavat muunnelmat. |
'''Prinsessa Ruusunen''' on vanha satuaihe, josta muun muassa [[Charles Perrault]] ja [[Grimmin veljekset]] ovat kirjoittaneet toisistaan hieman eroavat muunnelmat. |
||
== Perceforest == |
|||
Ritari Troylos kuulee zeelandilaisen laivan miehistöltä uneen vajonneesta Zellandinesta jota yksikään lääkäri ei ole saanut hereille. Tästä järkyttynyt Troylos lupautuu auttamaan. Saavuttuaan Zeelandiin, Troylos tarjoaa nukkuvalle Zellandinelle "rakkauden ensihedelmää", mutta ei saa tätä hereille. Apua rukoillaan kolmelta roomalais-kreikkalaiselta jumalattarelta, [[Venus (mytologia)|Venukselta]], [[Lucina|Lucinalta]] ja [[Themis|Themisekseltä]]. Zellandine synnyttää heille lapsen joka irrottaa värttinällä pellavaa kehrätessä saadun tikun äitinsä sormesta. Troylos palaa Zellandinen luo ja he menevät kuninkaan käskystä naimisiin. |
|||
== Giambattista Basilen versio == |
== Giambattista Basilen versio == |
||
Tarinan neito |
Tarinan neito pistää itseään pellavasta irronneella tikulla, nukahtaen syvään uneen. Kuningas löytää neidon ja raiskaa hänet. Tämän seurauksena neito tulee raskaaksi ja synnyttää kaksoset. Toinen heistä imee tikun pois äitinsä sormesta, päättäen neidon syvän unen. Kuninkaan vaimo saa selville miehensä teon ja päättää surmata niin kaksoset kuin heidän äitinsäkin. Kuningas ehtii kuitenkin hätiin ja surmaa neidon sijaan kuningattaren. Kuningas ja neito elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 44</ref> |
||
== Grimmin veljesten versio == |
== Grimmin veljesten versio == |
||
| Rivi 27: | Rivi 23: | ||
Mutta myöhemmin hän pyytää palvelijaa teurastamaan itse Prinsessa Ruususenkin. Kun tämä suree lapsiaan luullen heitä kuolleiksi, hän olisi jopa suostunut siihen. Silloin palvelija kuitenkin tunnustaa myös pahalle kuningattarelle, mitä hän oli tehnyt. Kun tämä saa tietää tulleensa petetyksi, hän raivostuu ja käskee tuoda kuninkaanpalatsiin ruukun, joka on täynnä [[kyykäärme]]itä ja muita vaarallisia pikkueläimiä. Siihen hän aikoo prinssin poissa ollessa heittää Prinsessa Ruususen molempine lapsineen sekä palvelijan. Kun prinssi kuitenkin palaa kotiin odotettua aikaisemmin, hän kysyy kauhuissaan, mitä on tekeillä. Tästä pelästyneenä kuningatar hyppääkin itse ruukkuun ja saa surmansa; prinsessa lapsineen sen sijaan pelastuu. |
Mutta myöhemmin hän pyytää palvelijaa teurastamaan itse Prinsessa Ruususenkin. Kun tämä suree lapsiaan luullen heitä kuolleiksi, hän olisi jopa suostunut siihen. Silloin palvelija kuitenkin tunnustaa myös pahalle kuningattarelle, mitä hän oli tehnyt. Kun tämä saa tietää tulleensa petetyksi, hän raivostuu ja käskee tuoda kuninkaanpalatsiin ruukun, joka on täynnä [[kyykäärme]]itä ja muita vaarallisia pikkueläimiä. Siihen hän aikoo prinssin poissa ollessa heittää Prinsessa Ruususen molempine lapsineen sekä palvelijan. Kun prinssi kuitenkin palaa kotiin odotettua aikaisemmin, hän kysyy kauhuissaan, mitä on tekeillä. Tästä pelästyneenä kuningatar hyppääkin itse ruukkuun ja saa surmansa; prinsessa lapsineen sen sijaan pelastuu. |
||
== Kritiikkiä == |
|||
Tarinaa pidetään nykyään naisia loukkaavana ja esiinnellistävänä, minkä vuoksi jotkin feministijärjestöt ovat kehottaneet ettei tarinaa enää kerrottaisi. Ruususessa nainen esitetään passiivisessa roolissa jota mies saa aktiivisena osapuolena halunsa mukaan maata milloin vain tahtoo. Nykyisin nainen asema ja arvo nähdään kuitenkin tänäpäivänä toisenlailla kuin ennen ja nykyisin sadun katsotaankin opettavan vanhentunutta arvomaailma josta olemme vieraantuneet. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 24. toukokuuta 2019 kello 22.00
Prinsessa Ruusunen on vanha satuaihe, josta muun muassa Charles Perrault ja Grimmin veljekset ovat kirjoittaneet toisistaan hieman eroavat muunnelmat.
Giambattista Basilen versio
Tarinan neito pistää itseään pellavasta irronneella tikulla, nukahtaen syvään uneen. Kuningas löytää neidon ja raiskaa hänet. Tämän seurauksena neito tulee raskaaksi ja synnyttää kaksoset. Toinen heistä imee tikun pois äitinsä sormesta, päättäen neidon syvän unen. Kuninkaan vaimo saa selville miehensä teon ja päättää surmata niin kaksoset kuin heidän äitinsäkin. Kuningas ehtii kuitenkin hätiin ja surmaa neidon sijaan kuningattaren. Kuningas ja neito elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka.[1]
Grimmin veljesten versio
Tarinan alussa Prinsessa Ruusunen syntyy ja hänelle järjestetään hienot ristiäiset. Haltiatarkummit antavat prinsessalle lahjoja. Kolmastoista haltiatar ilmoittaa juhlaväelle, että prinsessa kuolee pistäessään sormensa värttinän piikkiin 16-vuotissyntymäpäivänään. Syntymäpäivänään Ruusunen pistää sormensa värttinään, mutta vaipuukin vain uneen.
Prinssi kiipeää nukkuvan prinsessan torniin ja suutelee tätä. Prinsessa herää ja heille järjestetään häät.
Perrault'n versio
Grimmin veljesten versio sadusta päättyy Prinsessa Ruususen ja hänet herättäneen prinssin häihin. Mutta Perrault'n satu jatkuu.
Mentyään naimisiin Prinsessa Ruusunen synnyttää kaksi lasta, ensin tyttären, joka saa nimen Aurora (= Aamurusko) ja vuotta myöhemmin pojan, joka saa nimen Päivä. (Toisin kuin Walt Disneyn samannimisessä elokuvassa, Aurora ei siis Perrault'lla ole Ruususen itsensä vaan hänen tyttärensä nimi.)
Vaikka prinssi onkin hyvä ja sankarillinen, käy kuitenkin ilmi, että hänen äidistään, kuningattaresta, on tullut paha syöjätär, jolla on voimakas halu syödä pikkulapsia. Siksi Auroran ja Päivän olemassaolo yritetään pitää häneltä salassa. Se kuitenkin tulee ilmi, kun Aurora on neli- ja Päivä kolmivuotias. Silloin paha kuningatar antaa palvelijalleen tehtäväksi teurastaa heidät, ensin Auroran ja viikkoa myöhemmin myös Päivän, ja antaa hänelle myös ohjeet siitä, millä tavalla heidät olisi valmistettava ruoaksi. Palvelija kuitenkin kummallakin kerralla kieltäytyy tottelemasta saamaansa julmaa käskyä, joten hän vie lapset turvaan piilopaikkaan ja teurastaa sen sijaan karitsan ja vuohen ja valmistaa ne kuningattarelle ruoaksi. Kuningatar luulee syöneensä lapsenlapsensa ja kiittää palvelijaa kehuen saaneensa erittäin maukkaat ateriat.
Mutta myöhemmin hän pyytää palvelijaa teurastamaan itse Prinsessa Ruususenkin. Kun tämä suree lapsiaan luullen heitä kuolleiksi, hän olisi jopa suostunut siihen. Silloin palvelija kuitenkin tunnustaa myös pahalle kuningattarelle, mitä hän oli tehnyt. Kun tämä saa tietää tulleensa petetyksi, hän raivostuu ja käskee tuoda kuninkaanpalatsiin ruukun, joka on täynnä kyykäärmeitä ja muita vaarallisia pikkueläimiä. Siihen hän aikoo prinssin poissa ollessa heittää Prinsessa Ruususen molempine lapsineen sekä palvelijan. Kun prinssi kuitenkin palaa kotiin odotettua aikaisemmin, hän kysyy kauhuissaan, mitä on tekeillä. Tästä pelästyneenä kuningatar hyppääkin itse ruukkuun ja saa surmansa; prinsessa lapsineen sen sijaan pelastuu.
Lähteet
- ↑ Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 44
