Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Työn alla|--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2006 kello 13.21 (UTC)}} |
{{Työn alla|--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2006 kello 13.21 (UTC)}} |
||
'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka]]), oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja sekä [[senaattori]]. |
'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka]]), oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, valtioäivämies sekä [[senaattori]]. |
||
==Elämäkerta== |
==Elämäkerta== |
||
Versio 28. lokakuuta 2006 kello 18.06
Malline:Työn alla Juho Kyösti Kari, yleensä vain J. K. Kari (30. toukokuuta 1868, Oulu – 19. elokuuta 1921, Kotka), oli kansakoulunopettaja, Suomen sosilidemokraattisen puolueen puoluesihteeri ja rahastonhoitaja, valtioäivämies sekä senaattori.
Elämäkerta
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius, vuodesta 1892 lähtien hän oli avioliitossa Anna Kiljanderin kanssa. Kari tuli ylioppilaaksi 1888 sekä valmistui kanskoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1893.
Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina 1893-1894 ja kansakoulunopettajana Turussa 1894-1905]].
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kahityksessä on traaaginen ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putuamisia. Hän liittui aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nuopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerina ja Sosialidemokraattisesn puolueen taloudenhoitajana vuosina 1899-1905. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1904-1905 ja tällöin olivat vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osalllistui myös yhtenä esimmäisistä sosialidemokraateita valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden 1904-905 valtiopäivillä.
Senaattori
Eräänlaista polittisen uran huippua edusti J. K. Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi, eli senaattoriksi vuosina 1905-1907. Tätä Mechelinin muodostamaa senättuä kutsuttiin yleisesti työväestän piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiejattain (1903) Forssan kokouksessa sosialistisen aatemailman omaneelle puolueelle liikaa ja nin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906.
Kuitenkin kesäkuussa 1917 Sosalidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänen uudelleen puolueeb jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä Oskari Tokoin johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna 1917.
J. K. Kari oli ja eli kuitenkin lähellä työväenliikettä, sillä hän osallistui jatkuvat keskusteluihin kirjoituksillaan sekä oli KOtkassa ilmestyvän Eteenpäin-lehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja. kuin myös eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerina. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, Kari toimi lyhyitä aikoja Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerina ja taloudenhoitajana.
Kirjoitustyöt
Lähteet
- Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319-359.