Ero sivun ”Mýkonos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
vaihdettu saari-malline saari_WD -mallineeksi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
Suurin osa väestöstä asuu [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupungissa]] (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat [[Áno Merá]] (1 459 asukasta), [[Ornós]] (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).<ref name="Elstat"/> (Katso myös: [[Mýkonos (kunta)#Kunnan osat|Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä]].) |
Suurin osa väestöstä asuu [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupungissa]] (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat [[Áno Merá]] (1 459 asukasta), [[Ornós]] (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).<ref name="Elstat"/> (Katso myös: [[Mýkonos (kunta)#Kunnan osat|Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä]].) |
||
[[Tiedosto:GR-mykonos-port-pano.jpg| |
[[Tiedosto:GR-mykonos-port-pano.jpg|pienoiskuva|none|upright=1.7|Panoraamakuva [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupungista]] ja satamasta.]] |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
=== Antiikki === |
|||
{{Pääartikkeli|[[Mykonos (antiikin kaupunki)|Antiikin Mykonos]]}} |
|||
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] |
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] Mykonos oli [[Zeus|Zeuksen]] ja [[gigantti|giganttien]] välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin [[Apollon]]in pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat [[Poseidon]]in ja [[Herakles|Herakleen]] surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita. |
||
| ⚫ | Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat peräisin [[neoliittinen Kreikka|neoliittiselta kaudelta]] noin 5100–4500 eaa. [[Fteliá]]ssa<ref name="IM">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.inmykonos.com/see-and-do-in-mykonos/archaeological-sites/3190-archaeological-site-of-ftelia/history.html | Nimeke=Archaeological Site of Ftelia | Julkaisu=In Mykonos | Viitattu=21.8.2017}}</ref> sekä Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. Saaren [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikaisen [[polis|poliksen]] eli kaupunkivaltion [[Mykonos (antiikin kaupunki)|Mykonoksen]] kaupunkikeskus sijoitetaan nykyisen Mýkonoksen kaupungin paikalle.<ref name="Hansen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine | Kappale=506 Mykonos | Nimeke=An Inventory of Archaic and Classical Poleis | Selite=An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-19-814099-1}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat peräisin [[neoliittinen Kreikka|neoliittiselta kaudelta]] noin 5100–4500 eaa. [[Fteliá]]ssa<ref name="IM">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.inmykonos.com/see-and-do-in-mykonos/archaeological-sites/3190-archaeological-site-of-ftelia/history.html | Nimeke=Archaeological Site of Ftelia | Julkaisu=In Mykonos | Viitattu=21.8.2017}}</ref> sekä Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. |
||
Mykonos kehittyi läheisen, silloin tiheään asutun [[Delos|Deloksen]] saaren vanavedessä. [[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana Mykonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi [[antiikin Ateena|Ateenan]] puolelle Persian laivaston hävittyä [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelu]]ssa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan [[Deloksen meriliitto]]on. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikaan Mykonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja [[Rooman valtakunta]]an kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] kuningas [[Mithridates VI]] valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet. |
|||
=== Myöhempi historia === |
|||
| ⚫ | |||
1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen vuonna 1537.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-1-84157-839-2 | Luku=Mykonos | Sivu=229–237}}</ref> Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.<ref name="GIH"/> Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen. |
1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen vuonna 1537.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-1-84157-839-2 | Luku=Mykonos | Sivu=229–237}}</ref> Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.<ref name="GIH"/> Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen. |
||
== Matkailu ja nähtävyydet == |
== Matkailu ja nähtävyydet == |
||
[[Tiedosto:Paraportiani.jpg|pienoiskuva|[[Panagía Paraportianín kirkko]] Mýkonoksen kaupungissa.]] |
|||
Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.<ref name="GIH"/> Säännöllinen [[höyrylaiva]]liikenne Mýkonokselle käynnistyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja. |
Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.<ref name="GIH"/> Säännöllinen [[höyrylaiva]]liikenne Mýkonokselle käynnistyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja. |
||
Versio 15. toukokuuta 2019 kello 18.40
Μύκονος
Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Vesialue | |
| Merialue | |
| Korkein kohta |
Profítis Ilías Varniótis, 373 m |
| Pinta-ala |
86,125 km² |
| Asukasluku |
10 110 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Asutuskeskukset | |
| Kieli |
Mýkonos (kreik. Μύκονος; myös Míkonos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 86,125 neliökilometriä ja asukasluku 10 110 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Mýkonos kuuluu Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Mýkonoksen kaupunki.[1]
Maantiede
Mýkonos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskellä ja kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Tínos luoteispuolella, Ríneia länsipuolella sekä Páros ja Náxos eteläpuolella. Kauempana idässä sijaitsee Ikaría.
Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on Profítis Ilías Varniótis (373 metriä). Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.
Hallinto, kaupungit ja kylät
- Pääartikkeli: Mýkonoksen kunta
Mýkonos kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, kuten Delos (Dílos).[1]
Suurin osa väestöstä asuu Mýkonoksen kaupungissa (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Áno Merá (1 459 asukasta), Ornós (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).[1] (Katso myös: Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Mykonos
Kreikkalaisessa mytologiassa Mykonos oli Zeuksen ja giganttien välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin Apollonin pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat Poseidonin ja Herakleen surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat peräisin neoliittiselta kaudelta noin 5100–4500 eaa. Fteliássa[2] sekä Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. joonialaiset asuttivat saaren. Saaren antiikin aikaisen poliksen eli kaupunkivaltion Mykonoksen kaupunkikeskus sijoitetaan nykyisen Mýkonoksen kaupungin paikalle.[3]
Mykonos kehittyi läheisen, silloin tiheään asutun Deloksen saaren vanavedessä. Persialaissotien aikana Mykonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi Ateenan puolelle Persian laivaston hävittyä Salamiin meritaistelussa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Aleksanteri Suuren aikaan Mykonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja Rooman valtakuntaan kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. Vähän-Aasian kuningas Mithridates VI valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.
Myöhempi historia
1200-luvulla Mýkonos liitettiin Náxoksen herttuakuntaan ja myöhemmin Venetsiaan kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes osmanit valloittivat sen vuonna 1537.[4] Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.[4] Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.
Matkailu ja nähtävyydet
Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.[4] Säännöllinen höyrylaivaliikenne Mýkonokselle käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. Toisen maailmansodan aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja.
Mýkonoksen nähtävyyksiin kuuluvat Mýkonoksen kaupunki itsessään, mukaan lukien sen ”Pikku-Venetsiaksi” kutsuttu kaupunginosa, sekä kaupungissa sijaitsevat Mýkonoksen arkeologinen museo ja Egeanmeren merenkulkumuseo. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Panagía Paraportianín kirkko sekä Panagía Tourlianín luostari.[4]
Liikenne
Saaren pääsatama on Mýkonoksen kaupunki. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen ja lähisaarille. Mýkonoksen lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee noin kolme kilometriä kaupungista kaakkoon.
Lähteet
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Archaeological Site of Ftelia In Mykonos. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”506 Mykonos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d ”Mykonos”, Greek Island Hopping 2008, s. 229–237. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mýkonos Wikimedia Commonsissa
