Ero sivun ”Työväen Sivistysliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Jäsenjärjestöt palstoihin; linkkipäivitys
p Lisäsin luonnehdinnan TSL:n toiminnasta sen alkuvuosikymmeninä. Tekstin on laatinut ja minulle lisättäväksi toimittanut historian tutkija Tero Tuomisto, joka paraikaa laatii TSL:n historiaa liiton toimeksiannosta.
Rivi 2: Rivi 2:
'''Työväen Sivistysliitto TSL''' on suomalainen, [[Työväenliike|työväenliikettä]] lähellä oleva sivistys- ja opintojärjestö, joka ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, TSL-opintokeskusta. TSL perustettiin [[Sisällissota|sisällissodan]] jälkeen 1. syyskuuta 1919 professori [[Väinö Voionmaa]]n aloitteesta Koiton talolla. Väinö Voionmaa toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1947 asti.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 588| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Liittoon kuuluu SAK:laisia ammattiliittoja, sosiaali- ja kulttuurialan järjestöjä sekä sosialidemokraatteja lähellä olevia järjestöjä.
'''Työväen Sivistysliitto TSL''' on suomalainen, [[Työväenliike|työväenliikettä]] lähellä oleva sivistys- ja opintojärjestö, joka ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, TSL-opintokeskusta. TSL perustettiin [[Sisällissota|sisällissodan]] jälkeen 1. syyskuuta 1919 professori [[Väinö Voionmaa]]n aloitteesta Koiton talolla. Väinö Voionmaa toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1947 asti.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 588| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Liittoon kuuluu SAK:laisia ammattiliittoja, sosiaali- ja kulttuurialan järjestöjä sekä sosialidemokraatteja lähellä olevia järjestöjä.


TSL:n sivistystyön malli haettiin aluksi Ruotsista, jossa toimii Ruotsin suurin vapaan sivistystyön Arbetarnas Bildningsförbund -järjestö. Suomessakin sivistystyö sisälsi aluksi luentoja, joissa käsiteltiin kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Työläiset perustivat TSL:n opintokerhoja ja sen kirjeopisto käynnisti etäopiskelun. Oma lehti ''Työläisopiskelija'' perustettiin välittämään tietoa liiton toiminnasta. SKDL ja SKP tulivat mukaan TSL:n toimintaan sotien jälkeen, mutta vuonna 1964 nämä perustivat oman [[Kansan Sivistystyön Liitto|Kansan Sivistystyön Liiton]] (KSL). 1970-luvulla TSL:n toiminta laajeni ennen kaikkea ammattiyhdistysten opintokerhojen ansiosta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tsl.fi/tsl-info/historia/| nimeke = TSL:n historiaa| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Työväen sivistysliitto | viitattu = 7.2.2013}}</ref>
TSL:n sivistystyön malli haettiin aluksi Ruotsista, jossa toimii Ruotsin suurin vapaan sivistystyön Arbetarnas Bildningsförbund -järjestö. Suomessakin sivistystyö sisälsi aluksi luentoja, joissa käsiteltiin kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Työläiset perustivat TSL:n opintokerhoja ja sen kirjeopisto käynnisti etäopiskelun. Oma lehti ''Työläisopiskelija'' perustettiin välittämään tietoa liiton toiminnasta. TSL:n vaikutus ei alussakaan rajautunut vain työväenliikkeen sisälle. Se heijastui koko suomalaiseen yhteiskuntaan opintokerhojen ja luentojen koulimien työläisten välityksellä esim. kunnalliselämän kautta. Tällä oli huomattavaa merkitystä kansallisen eheyden vahvistumiseen ennen sotia. SKDL ja SKP tulivat mukaan TSL:n toimintaan sotien jälkeen, mutta vuonna 1964 nämä perustivat oman [[Kansan Sivistystyön Liitto|Kansan Sivistystyön Liiton]] (KSL). 1970-luvulla TSL:n toiminta laajeni ennen kaikkea ammattiyhdistysten opintokerhojen ansiosta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tsl.fi/tsl-info/historia/| nimeke = TSL:n historiaa| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Työväen sivistysliitto | viitattu = 7.2.2013}}</ref>


== Jäsenjärjestöt ==
== Jäsenjärjestöt ==
Rivi 50: Rivi 50:
[[Luokka:Työväenliike]]
[[Luokka:Työväenliike]]
[[Luokka:Aikuiskoulutus]]
[[Luokka:Aikuiskoulutus]]
[[Luokka:Ammattiyhdistysliike]]

Versio 15. toukokuuta 2019 kello 16.13

Työväen sivistysliiton mainos Työväen Kalenterissa 1945

Työväen Sivistysliitto TSL on suomalainen, työväenliikettä lähellä oleva sivistys- ja opintojärjestö, joka ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, TSL-opintokeskusta. TSL perustettiin sisällissodan jälkeen 1. syyskuuta 1919 professori Väinö Voionmaan aloitteesta Koiton talolla. Väinö Voionmaa toimi liiton puheenjohtajana vuoteen 1947 asti.[1] Liittoon kuuluu SAK:laisia ammattiliittoja, sosiaali- ja kulttuurialan järjestöjä sekä sosialidemokraatteja lähellä olevia järjestöjä.

TSL:n sivistystyön malli haettiin aluksi Ruotsista, jossa toimii Ruotsin suurin vapaan sivistystyön Arbetarnas Bildningsförbund -järjestö. Suomessakin sivistystyö sisälsi aluksi luentoja, joissa käsiteltiin kunnallistietoa, taloutta, kansainvälisiä kysymyksiä, sosialismia, ammattiyhdistysliikettä, sielutiedettä, siveysoppia ja kasvatusta. Työläiset perustivat TSL:n opintokerhoja ja sen kirjeopisto käynnisti etäopiskelun. Oma lehti Työläisopiskelija perustettiin välittämään tietoa liiton toiminnasta. TSL:n vaikutus ei alussakaan rajautunut vain työväenliikkeen sisälle. Se heijastui koko suomalaiseen yhteiskuntaan opintokerhojen ja luentojen koulimien työläisten välityksellä esim. kunnalliselämän kautta. Tällä oli huomattavaa merkitystä kansallisen eheyden vahvistumiseen ennen sotia. SKDL ja SKP tulivat mukaan TSL:n toimintaan sotien jälkeen, mutta vuonna 1964 nämä perustivat oman Kansan Sivistystyön Liiton (KSL). 1970-luvulla TSL:n toiminta laajeni ennen kaikkea ammattiyhdistysten opintokerhojen ansiosta.[2]

Jäsenjärjestöt

[3]

Lähteet

  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 588. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. TSL:n historiaa Työväen sivistysliitto. Viitattu 7.2.2013.
  3. Jäsenjärjestöt Työväen sivistysliitto. Viitattu 28.2.2019.

Aiheesta muualla