Keskustelu:Jaro Karkinen

Merkittävyys

Suuntaviivojen mukaan kirjailijat ovat merkittäviä, jos kirjoja on julkaistu tunnetun kustantajan kautta. Karkisella on kaksi kirjaa hyvin pienillä erikoiskustantamoilla, joista toinen on vasta vuoden ikäinenkin. Hajanaista uutisointia sieltä sun täältä on lähteiksi laitettu, mutta kahdeksan laudaturia tai rukin priimuus ei merkittäväksi minusta riitä. Riittääkö kaksi kirjaa pienkustantamoilta? --Kissa21782 (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 17.03 (EEST)

Hei! Mietin tätä itsekin, mutta totesin, että kirjailija-artikkeleita vaikuttaa pääosin säilytetyn (esimerkiksi saman kustantamon Anu Kuusenoksa on ollut Wikipediassa pidempään. Lisäksi puolesta puhuvana tekijänä on puheenjohtajuus järjestössä, joka on katsottu merkittäväksi ja josta on suhteellisen pitkä, kuvitettu artikkeli. --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 17.11 (EEST)

Sanoisin nykykäytännöstä, että se voisi kyllä olla selkeämpikin. Suomalaiset kirjailijat -luokasta löytyy nopealla selaamisella sellaisia tapauksia kuin Klaus Elovaara, Aarne Aartio ja Armas Antila, joiden lisäksi on myös "tunnettujen" kustantamojen kautta kyllä julkaisseita mutta yhtä lailla ehkä kyseenalaistettavia Katja Alvik, Lina Enroth ja Ilta-Maria Ainalinpää. Tämä lyhyellä selaamisella, tarkemmin kammaten uskaltaisin veikata vastaavia olevan suurempikin könttä. --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 17.25 (EEST)

Harvoinpa merkittävyyskäytännöt kovin selkeitä ovat, siinä olet oikeassa. Oman kokemukseni mukaan jo yksikin "tunnetun" kustantajan kautta julkaistu kirja on riittänyt merkittävyyteen. Elovaarasta taas veikkaisin löytyvän tarpeeksi lähdekäsittelyä merkittävyyteen kirjailijanuran ulkopuolelta, ja Antilallakin on sen verta luottamustoimia että minusta ainakin turha kyseenalaistaa. Aartion voisi varmaan varsin perustellusti kyseealaistaakin, samoin Kuusenoksan – Scarabea pienempää kustantamoa on vaikea löytää, ja pienkustantamon perustamisen voisi käsitellä kustantamon artikkelissa. Mutta tämä lienee aika perustavanlaatuinen deletionismi-inklusionismi -keskustelu, millainen kirjamäärä riittää kirjailijan merkittävyyteen. Changemakerin puheenjohtajuudesta en osaa ottaa kantaa. --Kissa21782 (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 17.45 (EEST)

Olen samaa mieltä, että tässä ollaan pohjimmiltaan deletionismin ja inklusionismin ainaisessa rajanvedossa. Huomaan itse vanhemmalla iällä kääntyneeni inklusionismin suuntaan, joskin tunnistan myös olevani selvästi puolueellinen kirjoille ja olevani valmis säilyttämään suunnilleen kaiken omakustanteista ylöspäin - sitten taas vastaavasti pudistelen päätäni kaikille pikkumuusikoille ja muulle taideväelle, jota en samalla tavalla tunne. Tästä artikkelista totean vielä, että tiedän sisäpiirin kautta kys. henkilön olevan myös panelistina tulevassa Finnconissa, joten aivan tuntematon kirjailija ei ole omassa nichessään, mutta tätä en viitsinyt päivittää artikkeliin ennen virallisen ohjelman julkaisua. --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 18.52 (EEST)

Otan vielä kantaa tuohon merkittävyyskynnykseen siltä osin, että "lain kirjain" ei ole kovin epäselvä, mutta käytännön ensyklopedioinnissa on tunnuttu noudattaneen löysempiä perusteita. Luokka:Suomalaiset kirjailijat sisältää 2 589 sivua, minkä lisäksi alaluokissakin on kunnolla porukkaa (osin toki varmasti päällekkäistä) - esim. Luokka:Suomenruotsalaiset kirjailijat 636, Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat 485, Luokka:Suomalaiset runoilijat 988, Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat 1108. Aikaisempien esimerkkien lisäksi satunnaisillakin pistotarkastuksilla näistä löytää tämän tason artikkeleita: Ahti Herrala, Eino Kettunen (kirjailija), Veera Laitinen, Helmi Issakainen, Sofie Bonnevie, Kurt Ekman, Janne Haikari, Harri Harmaja, Ossi Hiisiö, Ilta Liukku, Arvo Partanen, jne. Nämä eivät siis (pelkästään) ajatuksella, että kun huonoja artikkeleita löytyy niin iso kasa, säilytetään tämä, vaan esimerkkinä siitä, että Wikipedia-yhteisö on käytännössä koonnut kirjailija-artikkeleita eri perusteilla kuin mitä on merkittävyyskäytäntöön kirjattu (tavallaan siis perustuslaki vs. oikeuskäytäntö -argumentti) --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Anteeksi, intouduin kaivelemaan vielä runoilijoita: Kalle Komulainen, Samuli Koivulahti, Ritva Kapari, Antti Karhu, Aapo Iho, Janne Lundmark, Toivo Laiho, A. Kärppä, Pertti Laakkonen ja sitten tällaisia kuin Pupu Lihavisto, joista ensimmäinen reaktioni on, etten ymmärrä merkittävyyttä, mutta jotka kai kuitenkin omassa genressään ja niissä piireissä ovat riittävän tunnettuja. --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

Sekalaisesta taide-elämän väestä vielä: Krista Hannula, Lotta Jääskelä, Jouko Kuusela, A. Artokari, Jalmari Ruuska, Adam Malinowski. --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 19.43 (EEST)

Viittaan myös merkittävyyskäytäntöjen konkreettisiin esimerkkeihin: käytännöissä erikseen mainittu Wikipedia:Poistettavat sivut/Miikka Mutanen on nähdäkseni tässä tapauksessa kaikkein osuvin vertailukohde, jolle myös on kertynyt kaksi pienkustantamon teosta. Sain sellaisen kuvan, että poistetut kirjailijat ovat olleet vahvasti joko omakustanteilla liikkeellä (Wikipedia:Poistettavat sivut/Uma Karma) tai sitten käsitelleet hyvinkin paikallisia aiheita (Wikipedia:Poistettavat sivut/Eero Seppänen (kirjailija)). --Green Bonsai (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Osuipa tämä artikkeli nyt kyllä kiintoisaan deletionismi-inklusionismi -väliin; tavallaan ei täytetä suuntaviivojen kriteereitä, mutta tavallaan ollaan heittämällä merkittävämpiä kuin moni muu artikkeli ja yhteisön äänestyskonsensuksenkin mukaan ollaan (kaiketi) merkittäviä. Tästä saisi helposti keskustelun oikeuskäytännöistä tai miksei suoraan demokratiasta konseptinakin. Mutta turhapa minun on tässä entiselle ylläpitäjälle sen enempää pohtia wikin ajattelusuuntia. Henkilökohtainen mielipiteeni lienee, että kai tämä artikkeli on wikiin sopiva, koska nichessään ilmeisen merkittävä kirjailija eivätkä kirjat ole omakustanteita. Mutta nostamistasi esimerkeistä voisi kyllä muutaman viedä ihan suoralta kädeltä merkittävyyskeskusteluun – ja taidanpa niin joku päivä vielä tehdäkin, vaikka pistokoe-raakkaus tuntuukin aina vähän pahalta. --Kissa21782 (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 20.43 (EEST)