Ero sivun ”Tšehovin ase” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Suora ohjaus
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 212 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tšehovin ase''' on [[fiktio]]ssa, kuten [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]], [[televisiosarja|televisiosarjoissa]] tai [[elokuva|elokuvissa]] käytetty tekniikka, missä tarinan varhaisessa vaiheessa esitellään näennäisesti merkityksetön asia, joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on nimetty [[Venäjä|venäläisen]] näytelmäkirjailija [[Anton Tšehov]]in mukaan, joka mainitsee siitä useita variantteja kirjeissään. Tšehov itse käytti sitä näytelmässään ''[[Vanja-eno]]'': siinä [[pistooli]] esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.
'''Tšehovin ase''' on [[fiktio]]ssa, kuten [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]], [[televisiosarja|televisiosarjoissa]] tai [[elokuva|elokuvissa]], käytetty tekniikka, missä tarinan varhaisessa vaiheessa esitellään näennäisesti merkityksetön asia, joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on saanut nimensä [[Venäjä|venäläisen]] näytelmäkirjailija [[Anton Tšehov]]in mukaan, joka mainitsee siitä kirjeissään useita muunnelmia. Tšehov itse sovelsi ohjetta näytelmässään ''[[Vanja-eno]]'': siinä [[pistooli]] esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.{{Lähde}}


{{Sitaatti|Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.|Anton Tšehov}}
{{Sitaatti|Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.|Anton Tšehov}}


Fraasia on usein tulkittu häivetekniikaksi, mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan ”älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan”. ”Tšehovin ase” -säännön unohtaminen voi johtaa suuriinkin juonen aukkoihin.
Ohjetta on usein tulkittu [[häivetekniikka|häivetekniikaksi]], mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan ”älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan”. Tšehovin ase -säännön unohtaminen voi johtaa suuriinkin juonen aukkoihin.


Tšehov esitti ohjeen muun muassa kirjoittajakursseilla Krimin niemimaalla, ja siellä sen kirjasi 1889 muistiin kurssilainen Ilja Gurlyand,<ref>Tommmi Nieminen, Tšehovin ase. Kolumni, Helsingin Sanomat 20.4.2019 s. B 15</ref>tgoo
⚫
Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia – löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös [[satu|saduissa]] rakenne toimii usein.<ref>[http://oppimateriaali.wikidot.com/tsehovin-ase Oppimateriaali: Tsehovin Ase]</ref>

⚫
Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia: löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös [[satu|saduissa]] rakenne toimii usein.<ref>[http://oppimateriaali.wikidot.com/tsehovin-ase Oppimateriaali: Tsehovin Ase]</ref>{{Parempi lähde|Lähde on kenen tahansa muokattava wikisivusto.}}


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 20. huhtikuuta 2019 kello 17.59

Tšehovin ase on fiktiossa, kuten kirjallisuudessa, televisiosarjoissa tai elokuvissa, käytetty tekniikka, missä tarinan varhaisessa vaiheessa esitellään näennäisesti merkityksetön asia, joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on saanut nimensä venäläisen näytelmäkirjailija Anton Tšehovin mukaan, joka mainitsee siitä kirjeissään useita muunnelmia. Tšehov itse sovelsi ohjetta näytelmässään Vanja-eno: siinä pistooli esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.lähde?

»Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.»
(Anton Tšehov)

Ohjetta on usein tulkittu häivetekniikaksi, mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan ”älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan”. Tšehovin ase -säännön unohtaminen voi johtaa suuriinkin juonen aukkoihin.

Tšehov esitti ohjeen muun muassa kirjoittajakursseilla Krimin niemimaalla, ja siellä sen kirjasi 1889 muistiin kurssilainen Ilja Gurlyand,[1]tgoo

Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia: löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös saduissa rakenne toimii usein.[2]tarvitaan parempi lähde

Katso myös

  • Red herring: Tšehovin aseen vastakohta; huomion vievä, mutta täysin tarpeeton asia
  • MacGuffin: tarinan hahmoja motivoiva, mutta juonen kannalta yhdentekeväksi osoittautuva asia
  • Deus ex machina: Tšehovin aseen puuttumisesta helposti seuraava ongelma; yllättävä käänne, jota ei ole pohjustettu aiemmalla juonella ja joka on siksi epätyydyttävä

Lähteet

  1. ↑ Tommmi Nieminen, Tšehovin ase. Kolumni, Helsingin Sanomat 20.4.2019 s. B 15
  2. ↑ Oppimateriaali: Tsehovin Ase
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tšehovin_ase&oldid=18093591”