Ero sivun ”Arvopaperi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
* [[Osakekirja]] |
* [[Osakekirja]] |
||
* [[Joukkovelkakirja]] |
* [[Joukkovelkakirja]] |
||
* [[Pörssi]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 18. huhtikuuta 2019 kello 12.23
Arvopaperi on esimerkiksi omistusosuuden (esim. osakeyhtiön osake) tai määritellyn oikeuden (esim. asunto-osakeyhtiön osake) todisteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osakekirja tai joukkovelkakirja. Myös juoksevat velkakirjat, sijoitusrahasto-osuudet ja johdannaisinstrumentit ovat arvopapereita. Arvopaperit helpottavat osuuksien ja/tai oikeuksien siirtämistä henkilöltä toiselle esim. kaupan tai perinnön yhteydessä. Arvopaperi toimii luovutettavana merkkinä omistuksesta tai oikeudesta. Omalta osaltaan arvopaperi käsitteenä mahdollistaa suurempien kokonaisuuksien jakamisen pienempiin osuuksiin osakeyhtiön ja joukkovelkakirjan kaltaisissa monen henkilön omistamissa rakenteissa.
Historiallisesti arvopaperilla on tarkoitettu nimenomaan osuuden tai oikeuden merkiksi tuotettua fyysistä asiakirjaa. Nykyisin fyysiset asiakirjat on yhä useammin korvattu tietojärjestelmään tallennetuilla arvo-osuuksilla. Tällöin jokin riippumaton taho, esim. arvopaperikeskus, ylläpitää tietojärjestelmässään kirjaa olemassa olevista (omaan viitekehykseensä kuuluvista) arvo-osuuksista sekä niiden omistajista.
Arvopaperin käsitettä käsitellään Suomen lainsäädännössä mm. Arvopaperimarkkinalaissa[1], Sijoitusrahastolaissa[2] sekä yleisesti osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiötä ja lainoja koskevassa lainsäädännössä. Ruotsalaisen mallin mukaisesti arvopaperi voidaan määritellä siten, että sen välitön hallinta on sen osoittaman etuuden saamisen välttämätön edellytys.
Arvopaperin vaihdantaa on pyritty edistämään mm. lainsäädännön keinoin, jotta arvopapereilla käytävä kauppa ei kärsisi lainsäädännöstä johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Muun muassa varastetun arvopaperin vilpittömässä mielessä oleva ostaja saa, toisin kuin varastetun irtaimen reaaliesineen kohdalla, saantosuojaa arvopaperin oikeaa omistajaa kohtaan. Oikea omistaja ei siis voi vaatia arvopaperin takaisin luovuttamista enää sen jälkeen, kun arvopaperin oikeudettomasti haltuunsa saanut on ennättänyt luovuttaa sen kolmannelle. Varastettu tai kadonnut arvopaperi voidaan käräjäoikeuden päätöksellä kuolettaa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Arvopaperimarkkinalaki 14.12.2012/746 Edita Publishing.
- ↑ Sijoitusrahastolaki 29.1.1999/48 Edita Publishing.