Tulkki

{{Tbcfebkcjfebckjdfbckefbckjfebckfjcbkbdf bkefcbfekcbefkcbfekjcbrfkjcbfkcbjfkfbcjkrjrc Bämä artikkeli|käsittelee henkilöä, joka välittää sanomaa kielten välillä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.}}

Tulkki kääntää Klaus Bednarzin puhetta Garri Kasparoville

[[File:Barack Obama meets with Mahmoud Abbas in the Oval Office 2009-05-28 1.jpgkfcdmjcdnfncfgnbv fnc fnbc dnjcbdfmbbjnfccbnfc bnc cfnb cfdnbcbndcf. Pistää munaa jokaisen suuhun |thumb|Barack Obama ja Mahmud Abbas tulkin kanssa]] Tulkki on henkilö, joka tulkkaa yhdellä kielellä kerrottua (puhuttua tai viitottua) sanomaa toiselle kielelle. Tulkkaus on moninainen kognitiivinen, muistiin liittyvä prosessi. Tulkin tarvitsee aktiivisesti kuunnella puhuttua sanomaa, muodostaa siitä tulkintansa ja välittää sanoma puheena eteenpäin. Lisäksi tulkilta vaaditaan monia muita taitoja. Tulkin tarvitsee tietää varsin hyvin missä tilanteessa on, kuka puhuu, kenelle, miten ja mitä. Tulkki tekee suuren osan työstään ennen varsinaista tilaisuutta valmistautuen tulkkaukseen.

Tulkkaustilanteita on lukuisia. Osassa niistä on tarkoituksenmukaista, että puhuja pitää puheenvuoronsa ensin kokonaan tulkin tehdessä muistiinpanoja puheesta oman muistinsa tueksi, jonka jälkeen tulkki toistaa kerrotun sanoman kohdekielellä. Tällaista tulkkausta kutsutaan konsekutiivitulkkaukseksi. BGbcfidbfhnvfdjngdfjgejcbfjkgbfekjcbdfjgejk

Joskus puolestaan on tarkoituksenmukaista, että tulkkaus toteutetaan ilman muistiinpanojen tekemistä alkuperäisen puheen kanssa samanaikaisesti. Tätä kutsutaan simultaanitulkkaukseksi.

Asioimistulkki voi olla mukana esim. viranomaisen ja maahanmuuttajan välisissä asiointitilanteissa.

Seuraavien termien johdonmukainen käyttö on tarpeen, sillä tulkkausta kuvailtaessa tarvitaan niitä kaikkia eri merkityksissä:

• tulkkaus – sanoman tulkinta ja välittäminen tulkkeeksi
• tulkinta – alkuperäisen lähdekielisen sanoman ymmärtäminen
• tulke – tulkkauksen tuloksena syntyvä kohdekielinen puhe

Suomen laissa viitataan sanalla tulkinta molempiin viimeksi mainituista, kuitenkin eri yhteyksissä ilman sekaannuksen vaaraa.

Hyvän tulkkeen edellytyksenä on, että tulkki tekee onnistuneen tulkinnan, ja osaa välittää tämän lopulliselle kuulijalle. Kuulija tekee tulkkeesta tietenkin oman tulkintansa, joka ihanteellisessa viestintätilanteessa on sama kuin se, mitä puheen pitäjä halusikin sanoa. On myös huomattava, että vaikka tulke olisi täydellinen niin puhujan ja kuulijan tulkinta siitä, mitä puhuja sanoi, voi joka tapauksessa olla erilainen. Ihmiset ymmärtävät toisensa päivittäin monissa yhteyksissä väärin ja tulkattu viestintä ei tee tässä poikkeusta.

Koulutus

Tulkkeja koulutetaan Suomessa yliopistoissa, joko käännöstieteen oppiaineessa tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa (tai vain muutaman johdantokurssin verran osana jonkin kielen ja kulttuurin opintoja). Tulkkauksen opetusta tarjotaan ainakin Joensuussa, Tampereella ja Vaasassa. Lisäksi Turussa tarjotaan jo maisteriksi valmistuneille konferenssitulkin erikoistumiskoulutusta. Viittomakielentulkkeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa. Viittomakielentulkkien ohella on myös kirjoitustulkkeja.