Ero sivun ”Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
'''Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu''' ('''SYK''') on [[Helsinki|Helsingin]] [[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen [[yhteiskoulu]]. SYK on maksuton [[yksityiskoulu]], joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on [[valtioneuvosto]]n vuonna [[1985]] myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa [[International Baccalaureate]] -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta. <ref>https://www.syk.fi/uutisarkisto?page=1</ref> |
'''Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu''' ('''SYK''') on [[Helsinki|Helsingin]] [[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen [[yhteiskoulu]]. SYK on maksuton [[yksityiskoulu]], joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on [[valtioneuvosto]]n vuonna [[1985]] myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa [[International Baccalaureate]] -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta. <ref>https://www.syk.fi/uutisarkisto?page=1</ref> |
||
SYK käsittää [[peruskoulu]]n luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen [[lukio]]n, sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1 300. SYK:un pyritään yleensä [[ala-aste]]en toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti ja osa on varattu [[paluumuuttaja|paluumuuttajille]]. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4-9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio.<ref>https://www.syk.fi/perusopetus/sykkiläiseksi</ref> Haku [[lukio]]on tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta. Toinen erikoispiirre SYK:ssa on runsas iPadien käyttö koulutehtävissä. |
SYK käsittää [[peruskoulu]]n luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen [[lukio]]n, sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1 300. SYK:un pyritään yleensä [[ala-aste]]en toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti ja osa on varattu [[paluumuuttaja|paluumuuttajille]]. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4-9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio.<ref>https://www.syk.fi/perusopetus/sykkiläiseksi</ref> Haku [[lukio]]on tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta. Toinen erikoispiirre SYK:ssa on runsas tietotekniikan, kuten iPadien käyttö koulutehtävissä. Suurin osa peruskoulun oppilaista saa koululta omat iPadit käyttöönsä.<ref>https://www.syk.fi/perusopetus/oppiminen</ref> |
||
Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa, osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu mm. liikuntasali, kuntosali sekä [[Haagan uimahalli]]. |
Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa, osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu mm. liikuntasali, kuntosali sekä [[Haagan uimahalli]]. |
Versio 15. huhtikuuta 2019 kello 18.53
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu | |
---|---|
SYK elokuussa 2017. |
|
Sijainti | Etelä-Haaga, Helsinki |
Koordinaatit | |
Tyyppi | yhteiskoulu |
Perustettu | 1886 |
Rehtori | Sari Tiitta |
Luokat | 3-9 (peruskoulu), lukio, IB |
Oppilaita | n. 1300 |
Verkkosivut |
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on Helsingin Etelä-Haagassa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. SYK on maksuton yksityiskoulu, joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on valtioneuvoston vuonna 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta. [1]
SYK käsittää peruskoulun luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen lukion, sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1 300. SYK:un pyritään yleensä ala-asteen toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti ja osa on varattu paluumuuttajille. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4-9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio.[2] Haku lukioon tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta. Toinen erikoispiirre SYK:ssa on runsas tietotekniikan, kuten iPadien käyttö koulutehtävissä. Suurin osa peruskoulun oppilaista saa koululta omat iPadit käyttöönsä.[3]
Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa, osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu mm. liikuntasali, kuntosali sekä Haagan uimahalli.
Historia
Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille oppikouluille eri puolilla maata.[4] Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori Thiodolf Reinille ja vapaaherra E. G. Palménille. Omistajina oli alkuun joukko yksityisiä henkilöitä, vuodesta 1892 osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi Kampissa useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen Yrjönkatu 24.[5] Sen tieltä purettiin J. V. Snellmanin entinen kotitalo.[4] Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus Etu-Töölöön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin Etelä-Haagaan koulu muutti 1972.[5] Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.[4] Väinö Vähäkallion suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemmin Museoviraston tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut Sibelius-Akatemia,[6] Yrjönkadun talo on purettu.
SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä ja monet sen käyttöönottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen IB-lukio, kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.[5]
Rehtorit
|
|
Tunnettuja alumneja
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Heikki Aho - elokuvaohjaaja
- Atso Almila - kapellimestari
- Ari Angervo - viulutaiteilija
- Ritva Arvelo - näyttelijä
- Kim Borg - oopperalaulaja
- Erik Bruun - teollinen muotoilija
- Tarja Cronberg - työministeri
- Aatos Erkko - ministeri
- Eero Erkko - journalisti
- Eljas Erkko - ulkoministeri
- Aarne Ervi - arkkitehti
- Teppo Felin - professori
- Saima Harmaja - runoilija
- Antti Herlin - yritysjohtaja
- IBE - muusikko
- Paavo Jännes - näyttelijä
- Niilo Jääskinen - lakimies
- Aino Kallas - kirjailija
- Mikko Kiesiläinen - poliitikko
- Jussi V. Koivisto - taloustieteilija
- Kimmo Koskenniemi - keksijä
- Miki Kuusi - yrittäjä
- Iiro Küttner - käsikirjoittaja, professori
- Ora Lassila - tietotekniikan asiantuntija
- Tero Latvala - muusikko, viulutaiteilija
- Olli Lehto - matemaatikko
- Minna Lindgren - journalisti
- Pentti Linkola - filosofi
- Ari Lohenoja - yritysjohtaja
- Markku Luolajan-Mikkola - muusikko
- Heikki Malinen - toimitusjohtaja
- Heikki Mannila - tietotekniikan asiantuntija
- Mauno Manninen - teatterinohjaaja ja tuottaja
- Olli Mustonen - pianisti, kapellimestari
- Tomi Mäkelä - pianisti
- Kirsti Mäkinen - opettaja
- Harri Nevanlinna - matemaatikko
- Tuomari Nurmio - muusikko
- Matti Oravisto - näyttelijä
- Risto Pelkonen - arkkiatri
- Elina Pohjanpää - näyttelijä
- Pyhimys - muusikko
- Jussi Rahola - matemaatikko
- Rauha Rentola - näyttelijä
- Laura Ruohonen - teatterinohjaaja
- Mauri Ryömä - poliitikko
- Elina Salo - näyttelijä
- Petteri Salomaa - oopperalaulaja
- Esa-Pekka Salonen - kapellimestari
- Pentti Sammallahti - valokuvaaja
- Sami Sarvilinna - kansliapäällikkö
- Daniel Sazonov - poliitikko
- Iiro Seppänen - teatterinohjaaja
- Suvi-Anne Siimes - poliitikko
- Antti Siirala - muusikko
- Heikki Siren - arkkitehti
- Yrjö Soini - kirjailija
- Mika Taanila - elokuvaohjaaja
- Nina Tapio - muusikko
- Erik T. Tawaststjerna - musiikkitieteilijä
- Mika Tiivola - pankinjohtaja
- Henrik Tikkanen - kirjailija
- Erkki Tuomioja - kansanedustaja
- Jyrki Törnwall - kirurgi
- Jussi Valtonen - kirjailija
- Juhana Vartiainen - taloustieteilijä
- Helena Vierikko - näyttelijä
- Juuso Välimäki - taloustieteilijä
- Juuso Walden - yritysjohtaja
- Matti Wuori - lakimies
Lähteet
- ↑ https://www.syk.fi/uutisarkisto?page=1
- ↑ https://www.syk.fi/perusopetus/sykkiläiseksi
- ↑ https://www.syk.fi/perusopetus/oppiminen
- ↑ a b c Historia Koulun omat sivut. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ a b c Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli : Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-
- ↑ Siba.fi
- ↑ SYK:n rehtoriksi Sari Tiitta Syk.fi. 7.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
Aiheesta muualla
- SYK:n kotisivut
- Kotilainen, Sofia: Uskallusta ja uusia pedagogisia avauksia: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos Kirja-arvostelu teoksesta Alanko, Anja-Liisa; Hietanen, Irmeli; Niiranen, Jukka; Uusi-Hallila, Tuula (toim.): Rohkea koulu: SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (Agricolan kirja-arvostelut 3.1.2012)