Ero sivun ”McDonnell Douglas DC-9” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 51: Rivi 51:
== Sotilasversiot ==
== Sotilasversiot ==
Yhdysvaltain asevoimien tyyppimerkintä sotilaskäyttöön tarkoitetulle DC-9:lle on '''C-9''' ja lempinimi ''Skytrain II'' (alkuperäinen Skytrain oli C-47 eli [[Douglas DC-3]]).
Yhdysvaltain asevoimien tyyppimerkintä sotilaskäyttöön tarkoitetulle DC-9:lle on '''C-9''' ja lempinimi ''Skytrain II'' (alkuperäinen Skytrain oli C-47 eli [[Douglas DC-3]]).

C-9 -mallin ensilento suoritettiin vuonna 1968 ja viimeinen yksilö poistettiin käytöstä vuonna 2005.<ref name="mf" /> Muunnelmaa valmistettiin 48 kappaletta.<ref name="mf">{{Verkkoviite | osoite = https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=130 | nimeke = McDonnell Douglas C-9 (Nightingale/Skytrain II) | julkaisija = Military Factory | viitattu = 31.3.2019}}</ref>


== Käyttäjät ==
== Käyttäjät ==

Versio 31. maaliskuuta 2019 kello 17.32

DC-9
Northwest Airlinesin DC-9-41 vuonna 2006.
Northwest Airlinesin DC-9-41 vuonna 2006.
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Douglas Aircraft
McDonnell Douglas
Ensilento 25. helmikuuta 1965
Esitelty esitelty 8. joulukuuta 1965 Deltan kanssa
Poistettu käytöstä 1982
Tila käytössä
Pääkäyttäjät Northwest Airlines (105)
Valmistusmäärä 976[1]
Valmistusvuodet 1965–1982
Yksikköhinta 41,5–48,5 milj. USD (2006)
Muunnelmat McDonnell Douglas C-9
McDonnell Douglas MD-80
McDonnell Douglas MD-90
Boeing 717

McDonnell Douglas DC-9, alkujaan Douglas DC-9 on kaksimoottorinen, kapearunkoinen, lyhyen toimintamatkan matkustajalentokone, joka aloitti liikennöinnin vuonna 1965. DC-9 oli suosittu konetyyppi, ja sitä on kehitelty edelleen aina 2000-luvun alkupuolelle. DC-9 tyyppitunnus muuttui 1980-luvulla MD-80-sarjaksi ja myöhemmin vielä MD-90-sarjaksi. Sittemmin Boeingin omistuksessa konetyyppiä on edelleen kehitetty ja se tunnetaan Boeing 717:nä. Tämän konetyypin tuotanto loppui vuonna 2006, joten DC-9:ää valmistettiin eri nimillä saman perusrakenteen pohjalta kaiken kaikkiaan yli 40 vuotta. Tämä onkin ilmailun historiassa yksi menestyksekkäimmistä konetyypeistä. DC-9 on lentoyhtiöiden aikatauluissa ja tiedotuksessa usein nimellä Boeing DC-9 tai myöhemmät mallit esim. Boeing MD-80, Series 80 tai Super 80.

Historiaa

DC-9:ää alettiin suunnitella vuonna 1963, ja sen oli tarkoitus täydentää DC-8:n laivuetta. DC-9:stä tuli DC-8:aa huomattavasti pienempi ja sillä oli lyhyempi toimintamatka. Kun DC-8 oli pitkän toimintamatkan kone, DC-9 oli tarkoitettu lyhyille reiteille. DC-8:ssa oli kuusi istuinta rinnakkain, DC-9:ään mahtui vain viisi. DC-9 perustui aivan uudelle suunnittelulle.

10-sarja

DC-9-10 teki ensilentonsa 1965 ja aloitti liikennöinnin vielä samana vuonna Delta Air Linesin väreissä. DC-9 oli välittömästi suosittu konetyyppi, ja sitä ehdittiin valmistaa lähes 1 000 kappaletta, ennen kuin Douglas ja McDonnell yhdistyivät vuonna 1967. Tämä oli myös Finnairin ensimmäinen käyttöönottama DC-9 -malli, ja sillä on lyhyen runkonsa vuoksi lempinimi tumppi-ysi. Monet DC-9-10 -sarjan koneet on myöhemmin muutettu rahtikoneiksi.

DC-9-15 oli DC-9-10:tä suurempi polttoainekapasiteetti ja suurempi kantavuus, DC-9-20:ssä oli tehokkaammat moottorit ja uudenlainen siipi. Näiden versioiden valmistusmäärät jäivät vähäisiksi.

30-sarja

DC-9-30 oli suosittu malli, sitä valmistettiin 662 kappaletta. Tämä versio aloitti liikennöinnin 1967. Malli oli aiempiin verrattuna 4,5 metriä pitempi ja siinä oli isompi siipien kärkiväli ja suurempi kantavuus. Näitä koneita on vielä nykyäänkin jopa länsimaisten yhtiöiden käytössä. Tämä oli ainoa DC-9-mallisarja, jota Finnair ei operoinut.

40-sarja

DC-9-40 oli edelleen pidennetty malli ja se aloitti liikenteessä 1968. Se oli DC-9-30:tä kaksi metriä pitempi ja siihen mahtui 125 matkustajaa. Tätä mallia valmistettiin 71 kappaletta. Finnairilla sitä oli käytössä 6 kpl.

50-sarja

DC-9-50 oli viimeinen DC-9 -nimen alla kulkeva kehitysversio. Se oli DC-9-40:tä 2,5 metriä pitempi ja siihen mahtui 139 matkustajaa ja siinä oli uusittu matkustamo ja useita pieniä parannuksia. Se tuli liikenteeseen 1975. Näitä koneita valmistettiin 96 kappaletta. Finnarilla oli käytössä 12 DC-9-51:tä.

80-sarja

Pääartikkeli: McDonnell Douglas MD-80
SASin MD-87 -matkustajakone

Vuonna 1975 alkoi tehokkaamman ja taloudellisemman DC-9-80 version suunnittelu. Tästä tuli lopulta DC-9 Super 80 (DC-9-80). Tämä versio sai tyyppihyväksynnän vuonna 1981. McDonnell-Douglas uudelleennimesi DC-9-80 sarjan MD-80-sarjaksi vuonna 1983.

MD-95

Pääartikkeli: Boeing 717
QantasLinkin Boeing 717

MD-95 oli puolestaan lyhennetty versio, jonka tarkoituksena oli korvata vanhimpia DC-9-koneita. MD-95 kuitenkin nimettiin Boeing 717:ksi McDonnell Douglasin ja Boeingin yhdistyttyä vuonna 1997. Boeing 717 aloitti liikenteessä vuonna 1999. Kone on 1,45 metriä pidempi kuin DC-9-30, ja siinä on sama matkustamo kuin MD-90:ssä, mutta siinä on uudet moottorit sekä ohjaamo, jossa on käytetty samaa avioniikkaa kuin MD-11:ssä. Mallin valmistus loppui vuonna 2006, kun AirTranin viimeinenkin tilaama kone toimitettiin ostajalleen.

Sotilasversiot

Yhdysvaltain asevoimien tyyppimerkintä sotilaskäyttöön tarkoitetulle DC-9:lle on C-9 ja lempinimi Skytrain II (alkuperäinen Skytrain oli C-47 eli Douglas DC-3).

C-9 -mallin ensilento suoritettiin vuonna 1968 ja viimeinen yksilö poistettiin käytöstä vuonna 2005.[2] Muunnelmaa valmistettiin 48 kappaletta.[2]

Käyttäjät

Heinäkuussa 2017 aktiivikäytössä oli 42 DC-9-konetta.[3]

Tekniset tiedot

DC-9-10 DC-9-21 DC-9-30 DC-9-40 DC-9-50
Matkustajia
(1 luokka)
90 90 115 125 139
Suurin lentoonlähtöpaino 41 140 kg 42 449 kg 49 940 kg 51 756 kg 54 934 kg
Suurin toimintamatka 2 036 km 2 977 km 2 631 km 2 712 km 2 631 km
Matkanopeus 903 km/h 896 km/h 917 km/h 917 km/h 898 km/h
Pituus 31,82 m 31,82 m 36,37 m 38,28 m 40,72 m
Siipien kärkiväli 27,25 m 28,47 m
Korkeus 8,38 m
Moottorit 2 × 54,5 kN Pratt & Whitney JT8D-5 2 × 64,5 kN Pratt & Whitney JT8D-9 2 × 68,94 kN Pratt & Whitney JT8D-15 2 × 71,17 kN Pratt & Whitney JT8D-17
MD-81 MD-82 MD-83 MD-87 MD-88 MD-90-30 Boeing 717
Matkustajia
(1 luokka)
172 139 172 117
Suurin lentoonlähtöpaino 63 503 kg 67 812 kg 72 575 kg 63 503/67 813 kg 67 810 kg 70 760 kg 54 885 kg
Suurin toimintamatka 2 897 km 3 798 km 4 635 km 4 395 km 4 850 km 4 023 km 2 545/3 815 km
Matkanopeus 811 km/h
Pituus 45,1 m 39,7 m 45,1 m 46,51 m 37,8 m
Siipien kärkiväli 32,87 m 32,87 m 28,44 m
Korkeus 9,02 m 9,3 m 9,02 m 8,87 m
Moottorit 2 × 82,29 kN Pratt & Whitney JT8D-209 2 × 88,97 kN Pratt & Whitney JT8D-217A/C 2 × 93,4 kN Pratt & Whitney JT8D-219 2 × 68,9 kN Pratt & Whitney JT8D-217C 2 × 93,4 kN Pratt & Whitney JT8D-219 2 × 111,2 kN IAE V2525D5 2 × 82,3 kN Rolls-Royce BR715-A1-30.

Lähteet

  1. DC-9 Model Summary Boeing. Viitattu 21.7.2016. (englanniksi)
  2. a b McDonnell Douglas C-9 (Nightingale/Skytrain II) Military Factory. Viitattu 31.3.2019.
  3. McDonnell Douglas DC-9 Production List Planespotters.net. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla