Ero sivun ”Amerikansuomi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 213.139.184.13 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Joutsen Ranskasta tekemään versioon. |
esimerkkeihin haali |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Finglish''' ([[englannin kieli|engl.]] ''Finnish'' + ''English'') eli '''amerikansuomi''' tarkoittaa [[Suomen kieli|suomen kielen]] variantteja, joihin [[englannin kieli]] on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti [[Kanada]]an ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen [[pidgin]] eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan [[amerikansuomalaiset|amerikansuomalaisten]] keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto. |
'''Finglish''' ([[englannin kieli|engl.]] ''Finnish'' + ''English'') eli '''amerikansuomi''' tarkoittaa [[Suomen kieli|suomen kielen]] variantteja, joihin [[englannin kieli]] on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti [[Kanada]]an ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen [[pidgin]] eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan [[amerikansuomalaiset|amerikansuomalaisten]] keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto. |
||
Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (''haussi'' ’talo’ < engl. ''house'', ''rapoli'' < engl. ''trouble'', ''äpyli'' ’omena’ < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (''panaana, pinaana, punaanus, plataatti'' ’banaani’). Englannista on tullut myös käännöslainoja (''ota huolen'' < engl. ''take care'', ''vapaatie'' < engl. ''freeway'', ''annettu nimi'' < engl. ''given name''). Finglish poikkeaa suomen yleiskielestä paitsi amerikanenglannin vaikutuksen vuoksi myös siksi, että sen perustana ei ole nykysuomen yleiskieli vaan Amerikan-siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä voi olla myös suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (''hantuuki'' ’pyyheliina’) tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (''ilmapiika'' ’lentoemäntä’). Amerikansuomea on kerännyt ja tutkinut mm. akateemikko [[Pertti Virtaranta]]. |
Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (''haussi'' ’talo’ < engl. ''house'', ''[[haali]]'' < engl. ''hall'', ''rapoli'' < engl. ''trouble'', ''äpyli'' ’omena’ < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (''panaana, pinaana, punaanus, plataatti'' ’banaani’). Englannista on tullut myös käännöslainoja (''ota huolen'' < engl. ''take care'', ''vapaatie'' < engl. ''freeway'', ''annettu nimi'' < engl. ''given name''). Finglish poikkeaa suomen yleiskielestä paitsi amerikanenglannin vaikutuksen vuoksi myös siksi, että sen perustana ei ole nykysuomen yleiskieli vaan Amerikan-siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä voi olla myös suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (''hantuuki'' ’pyyheliina’) tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (''ilmapiika'' ’lentoemäntä’). Amerikansuomea on kerännyt ja tutkinut mm. akateemikko [[Pertti Virtaranta]]. |
||
Pohjois-Amerikan suomalaisten finglish syntyi Amerikan-siirtolaisuuden kultakaudella 1800-luvun loppupuolelta alkaen ja katoaa sitä mukaa kuin amerikansuomalaisten jälkeläiset unohtavat suomen kielen - yleensä tämä tapahtuu viimeistään kolmannessa sukupolvessa. Perinteinen Amerikan finglish on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. ”Fingliskaksi” näkeekin joskus nimitettävän esimerkiksi tietokonealan ja nuorison kielenkäyttöä, jossa vilisee englannin kielestä lainattua sanastoa. |
Pohjois-Amerikan suomalaisten finglish syntyi Amerikan-siirtolaisuuden kultakaudella 1800-luvun loppupuolelta alkaen ja katoaa sitä mukaa kuin amerikansuomalaisten jälkeläiset unohtavat suomen kielen - yleensä tämä tapahtuu viimeistään kolmannessa sukupolvessa. Perinteinen Amerikan finglish on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. ”Fingliskaksi” näkeekin joskus nimitettävän esimerkiksi tietokonealan ja nuorison kielenkäyttöä, jossa vilisee englannin kielestä lainattua sanastoa. |
||
Versio 29. maaliskuuta 2019 kello 20.55
Finglish (engl. Finnish + English) eli amerikansuomi tarkoittaa suomen kielen variantteja, joihin englannin kieli on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen pidgin eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto.
Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (haussi ’talo’ < engl. house, haali < engl. hall, rapoli < engl. trouble, äpyli ’omena’ < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (panaana, pinaana, punaanus, plataatti ’banaani’). Englannista on tullut myös käännöslainoja (ota huolen < engl. take care, vapaatie < engl. freeway, annettu nimi < engl. given name). Finglish poikkeaa suomen yleiskielestä paitsi amerikanenglannin vaikutuksen vuoksi myös siksi, että sen perustana ei ole nykysuomen yleiskieli vaan Amerikan-siirtolaisten pääjoukon puhuma 1800-luvun lopun suomalainen kansankieli. Siksi siinä voi olla myös suomen länsimurteille tyypillistä ruotsalaisperäistä sanastoa (hantuuki ’pyyheliina’) tai omia uudissanoja, joiden vastinetta ei Suomesta tuodussa kotikielessä vielä ollut olemassa (ilmapiika ’lentoemäntä’). Amerikansuomea on kerännyt ja tutkinut mm. akateemikko Pertti Virtaranta.
Pohjois-Amerikan suomalaisten finglish syntyi Amerikan-siirtolaisuuden kultakaudella 1800-luvun loppupuolelta alkaen ja katoaa sitä mukaa kuin amerikansuomalaisten jälkeläiset unohtavat suomen kielen - yleensä tämä tapahtuu viimeistään kolmannessa sukupolvessa. Perinteinen Amerikan finglish on siis kuolemassa sukupuuttoon, mutta vastaavantapaisia voimakkaasti englanninvaikutteisia suomen kielen muotoja voi, ainakin pienemmissä piireissä, syntyä vastakin. ”Fingliskaksi” näkeekin joskus nimitettävän esimerkiksi tietokonealan ja nuorison kielenkäyttöä, jossa vilisee englannin kielestä lainattua sanastoa.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Jenni Tuominen, A short introduction to Finglish
- Selma Siiri Sahlman, The Finnish language in the United States
- Hanna Männikkö, "- -Mä oon busy busy lady you know--" Koodinvaihdon rakenteet ja funktiot jälkipolvien amerikansuomessa
- Pertti Virtaranta, Hannele Jönsson-Korhola, Maisa Martin & Maija Kainulainen: Amerikansuomi. Tietolipas 125. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
- Nina Palmgren, Ammattislangina finglish — Teknisten viestijöiden anglohybridi osana globalisaation diskurssia