Ero sivun ”Suvisaaristo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 592 muokkausta
Luonnonsuojelualueet
p kh, -w
Rivi 21: Rivi 21:
'''Suvisaaristo''' ({{k-sv|Sommaröarna}}) on [[Espoo]]n merellinen kaupunginosa (alueet 451 ja 452), [[saaristo]] [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] pistävän [[Soukka|Soukan]] niemen edessä, Espoon lounaiskolkassa. Alueella on noin 500 ympärivuotista asukasta, mutta pääosan alueen rakennuskannasta muodostavat [[kesämökki|kesämökit]].
'''Suvisaaristo''' ({{k-sv|Sommaröarna}}) on [[Espoo]]n merellinen kaupunginosa (alueet 451 ja 452), [[saaristo]] [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] pistävän [[Soukka|Soukan]] niemen edessä, Espoon lounaiskolkassa. Alueella on noin 500 ympärivuotista asukasta, mutta pääosan alueen rakennuskannasta muodostavat [[kesämökki|kesämökit]].


Suvisaaristossa toimii yhdeksän rekisteröityä yhdistystä; jäsenluvuista suurimmat ovat [[pursiseura]] ESF, melontaseura Canoa, nuorisoseura SViE, VPK ja asukasyhdistys Sommarö-seura, jonka työn tuloksena Suvisaaristoon perustettiin oma [[vesiosuuskunta]] [[1999]], sen jälkeen kun Espoon kaupunki ei suostunut vesijohtoverkoston maksumieheksi haja-asutusalueen kalleuteen vedoten. Verkosto toteutettiin uudella tekniikalla, paineistetulla viemärillä, joka on perinteistä huomattavasti hellävaraisempi ympäristölle.
Suvisaaristossa toimii yhdeksän rekisteröityä yhdistystä; jäsenluvuista suurimmat ovat [[pursiseura]] ESF, melontaseura Canoa, nuorisoseura SViE, VPK ja asukasyhdistys Sommarö-seura, jonka työn tuloksena Suvisaaristoon perustettiin oma [[vesiosuuskunta]] vuonna 1999, sen jälkeen kun Espoon kaupunki ei suostunut vesijohtoverkoston maksumieheksi haja-asutusalueen kalleuteen vedoten. Verkosto toteutettiin uudella tekniikalla, paineistetulla viemärillä, joka on perinteistä huomattavasti hellävaraisempi ympäristölle.


[[Uudenmaan liitto|Uudenmaan liiton]] maakuntahallitus valitsi Suvisaariston Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2007.<ref>[http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=38&4904_m=5714 Uudenmaan liitto]</ref>
[[Uudenmaan liitto|Uudenmaan liiton]] maakuntahallitus valitsi Suvisaariston Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2007.<ref>[http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=38&4904_m=5714 Uudenmaan liitto]</ref>
Rivi 30: Rivi 30:


==Historia==
==Historia==

Suvisaaristo koostui alun perin kolmesta [[Maatila|tilasta]], Stor-Svinö, Lill-Svinö ja Moisö.<ref name="Kyto">[http://www.maanmittauslaitos.fi/Kytosta_muodostetaan_uusi_tila.htm Kytöstä muodostetaan uusi tila - Toimitusmiesten mielestä Edelmannit omistajia, Espoon kaupunki eri mieltä] – Maanmittauslaitos tiedottaa</ref> Ajoittain historiassa ne ovat olleet hylättynä köyhyyden tai rauhattomien aikojen takia, mutta välillä myös suhteellisen vauraita. Vuoden [[1571]] veronkantorekisterissä Svinön tiloilla oli kummassakin kuusi [[lehmä]]ä ja kaksi [[hevonen|hevosta]]. Moisöllä oli viisi lehmää, yksi [[vasikka]] ja yksi hevonen. Nämä lukumäärät ylittivät esimerkiksi kaikkien [[Matinkylä]]n [[talonpoika|talonpoikien]] omistukset. Vauraus selittynee sillä, että Suvisaariston tilat olivat vanhastaan saaneet maksaa [[vero]]nsa [[hylkeet|hylkeenrasvassa]] ja maavuokransa kuninkaankartanolle [[silakka|suolasilakoissa]].
Suvisaaristo koostui alun perin kolmesta [[Maatila|tilasta]], Stor-Svinö, Lill-Svinö ja Moisö.<ref name="Kyto">[http://www.maanmittauslaitos.fi/Kytosta_muodostetaan_uusi_tila.htm Kytöstä muodostetaan uusi tila - Toimitusmiesten mielestä Edelmannit omistajia, Espoon kaupunki eri mieltä] – Maanmittauslaitos tiedottaa</ref> Ajoittain historiassa ne ovat olleet hylättynä köyhyyden tai rauhattomien aikojen takia, mutta välillä myös suhteellisen vauraita. Vuoden [[1571]] veronkantorekisterissä Svinön tiloilla oli kummassakin kuusi [[lehmä]]ä ja kaksi [[hevonen|hevosta]]. Moisöllä oli viisi lehmää, yksi [[vasikka]] ja yksi hevonen. Nämä lukumäärät ylittivät esimerkiksi kaikkien [[Matinkylä]]n [[talonpoika|talonpoikien]] omistukset. Vauraus selittynee sillä, että Suvisaariston tilat olivat vanhastaan saaneet maksaa [[vero]]nsa [[hylkeet|hylkeenrasvassa]] ja maavuokransa kuninkaankartanolle [[silakka|suolasilakoissa]].


Saarien talonpojat lunastivat tilojaan omiksi [[1825]]. Vuonna 1920 saariston kolme tilaa myytiin [[Juselius]]-suvun omistamalle Aktiebolaget Sommaröarna -osakeyhtiölle ja ne yhdistettiin saman vuonna yhdeksi Sommaröarna-nimiseksi tilaksi.<ref name="Kyto" /> Täten sai alkunsa Suvisaarten [[kesämökki]]kausi. [[Saari]]ssa, joihin ei ollut silloin vielä [[silta]]a, oli kymmenisen [[kalastus]]torppaa, ja sattuneesta syystä näillä oli [[kieltolaki|kieltolain]] aikana varaa lunastaa torppiaan ja rakennuttaa tilavia [[huvila|huviloita]] vuokrattaviksi [[helsinki]]läisille.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} 1920-luvulla kuljettiin saaristohöyryillä ja moottorimatkustajaveneillä. Saariin oli rekisteröity yksi oma [[höyrylaiva]], SS ''Sommaröarna'', mutta se myytiin pian kannattamattomana. 1930-luvulla tulivat alkuun [[sähkö|sähkö-]] ja [[puhelin]]johdot ja [[1936]] sillat Svinölle ja Ramsölle, minkä jälkeen alkoi säännöllinen [[bussi]]liikenne. Sillat uusittiin ja levennettiin kaksikaistaisiksi [[1976]].
Saarien talonpojat lunastivat tilojaan omiksi 1825. Vuonna 1920 saariston kolme tilaa myytiin [[Juselius]]-suvun omistamalle Aktiebolaget Sommaröarna -osakeyhtiölle ja ne yhdistettiin saman vuonna yhdeksi Sommaröarna-nimiseksi tilaksi.<ref name="Kyto" /> Täten sai alkunsa Suvisaarten [[kesämökki]]kausi. [[Saari]]ssa, joihin ei ollut silloin vielä [[silta]]a, oli kymmenisen [[kalastus]]torppaa, ja sattuneesta syystä näillä oli [[kieltolaki|kieltolain]] aikana varaa lunastaa torppiaan ja rakennuttaa tilavia [[huvila|huviloita]] vuokrattaviksi [[helsinki]]läisille.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} 1920-luvulla kuljettiin saaristohöyryillä ja moottorimatkustajaveneillä. Saariin oli rekisteröity yksi oma [[höyrylaiva]], SS ''Sommaröarna'', mutta se myytiin pian kannattamattomana. 1930-luvulla tulivat alkuun [[sähkö|sähkö-]] ja [[puhelin]]johdot ja 1936 sillat Svinölle ja Ramsölle, minkä jälkeen alkoi säännöllinen [[bussi]]liikenne. Sillat uusittiin ja levennettiin kaksikaistaisiksi 1976.


==Elinkeinot==
==Elinkeinot==

Elinkeinot ovat olleet perinteiset saaristoaskareet, kalastus, [[metsästys]], pienimuotoinen [[maanviljely]], ja saarilla toimi monta hyvänmaineista puunveistäjää, kivityöstäjää ja timpuria. Stor-Svinön [[isäntä]] 1880-luvulla oli myös jaalakippari. Aikaisemmin tiloilla oli [[luotsi|luotsausvelvollisuus]] tarpeen tullen, ja asukkaita velvoitettiin myös ylläpitämään muutamia [[viitoitusjärjestelmä|reimareita]] ja väylämerkkejä. 1950-luvulla Suvisaaristossa oli kuusi [[veneveistämö]]ä, joissa kolmessa rakennettiin veneitä, ja kaikissa huollettiin veneitä ja moottoreita. Silloin oli vielä sillattomissa saarissa kuusi perhettä pääelinkeinona kalastusta harjoittavia ja siltojen ulottuvissa kolme, joille kaikille venehuolto oli tärkeä. Viimeinen ammattikalastaja vetäytyi [[eläke|eläkkeelle]] 1980-luvulla, mutta veneveistämöjä on edelleen kaksi toiminnassa, toinen niistä alueen synty­peräisen ­asukkaan hallussa. Yhden veneveistämön rakennuksessa toimi 1950-luvulta 1970-luvulle [[muovi]]tehdas. Moisön viimeistä hevosta, Frelinde, saatettiin tuonpuoleisille laitumille 1952, ja lehmät, Utta ja Popsi, saivat 5-10 vuotta vielä armonaikaa. 1960-luvulle asti toimi Lill-Svinön rakennuksissa vuokraviljelijä, jolla oli muutama lehmä. Muutamalla timpurilla oli oma hevonen auttamassa työnsä kuljetuksissa. Muutamaa vuotta pidettiin Svinössä kesäisin [[lammas|lampaita]] osakastoiminnan muodossa, ja Moisössä oli toimiva kanala 1970-luvun loppuun saakka. Enimmillään kauppoja oli kolme ja postikonttorikin tuli 1970-luvulla, mutta se oli toiminnassa vain muutaman vuoden.
Elinkeinot ovat olleet perinteiset saaristoaskareet, kalastus, [[metsästys]], pienimuotoinen [[maanviljely]], ja saarilla toimi monta hyvänmaineista puunveistäjää, kivityöstäjää ja timpuria. Stor-Svinön [[isäntä]] 1880-luvulla oli myös jaalakippari. Aikaisemmin tiloilla oli [[luotsi|luotsausvelvollisuus]] tarpeen tullen, ja asukkaita velvoitettiin myös ylläpitämään muutamia [[viitoitusjärjestelmä|reimareita]] ja väylämerkkejä. 1950-luvulla Suvisaaristossa oli kuusi [[veneveistämö]]ä, joissa kolmessa rakennettiin veneitä, ja kaikissa huollettiin veneitä ja moottoreita. Silloin oli vielä sillattomissa saarissa kuusi perhettä pääelinkeinona kalastusta harjoittavia ja siltojen ulottuvissa kolme, joille kaikille venehuolto oli tärkeä. Viimeinen ammattikalastaja vetäytyi [[eläke|eläkkeelle]] 1980-luvulla, mutta veneveistämöjä on edelleen kaksi toiminnassa, toinen niistä alueen synty­peräisen ­asukkaan hallussa. Yhden veneveistämön rakennuksessa toimi 1950-luvulta 1970-luvulle [[muovi]]tehdas. Moisön viimeistä hevosta, Frelinde, saatettiin tuonpuoleisille laitumille 1952, ja lehmät, Utta ja Popsi, saivat 5-10 vuotta vielä armonaikaa. 1960-luvulle asti toimi Lill-Svinön rakennuksissa vuokraviljelijä, jolla oli muutama lehmä. Muutamalla timpurilla oli oma hevonen auttamassa työnsä kuljetuksissa. Muutamaa vuotta pidettiin Svinössä kesäisin [[lammas|lampaita]] osakastoiminnan muodossa, ja Moisössä oli toimiva kanala 1970-luvun loppuun saakka. Enimmillään kauppoja oli kolme ja postikonttorikin tuli 1970-luvulla, mutta se oli toiminnassa vain muutaman vuoden.


==Väestö, rakennuskanta ja infrastruktuuri==
==Väestö, rakennuskanta ja infrastruktuuri==

Ympärivuotista asutusta oli 1950-luvulla viitisenkymmentä taloutta ja väestö oli kahta lukuun ottamatta [[suomenruotsalaiset|ruotsinkielisiä]]. Vuonna 2012 Suvisaariston asukasluku oli 640, joista ruotsinkielisiä 218 (34&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluesarjat.fi/ | Nimeke = Helsingin seudun aluesarjat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tilasto: Espoon väestö äidinkielen mukaan 1.1. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.5.2012 | Kieli = }}</ref> Alkuperäisväestöstä on ehkä parisenkymmentä perhettä jäljellä. Alue oli 1970-luvulta 1990-luvulle saakka [[kaavoitus|kaavoituksen]] kesken­eräisyyden vuoksi [[rakennuskielto|rakennus­kiellossa]], eikä sitä myöhemminkään ole rakennettu kovin tiheästi. Kuitenkin 1800-luvulla rakennettuja taloja lienee enää muutama jäljellä, muun muassa Pentalan kalastajatilan ranta-aitta, Munkholmenin huvila ja Moisön [[navetta]]. 1990-luvulla tonttihinnat kipusivat melko korkealle, ja uudisrakennukset ovatkin nykypäivinä niiden mukaisia. Pääsaarilla kesäasutusta on enää nimeksi, mutta ulkosaarilla mökkejä on vielä jonkun verran käytössä. Vuonna 2008 enää yksi perhe asui ympäri vuoden saaressa, johon ei ole tieyhteyttä.
Ympärivuotista asutusta oli 1950-luvulla viitisenkymmentä taloutta ja väestö oli kahta lukuun ottamatta [[suomenruotsalaiset|ruotsinkielisiä]]. Vuonna 2012 Suvisaariston asukasluku oli 640, joista ruotsinkielisiä 218 (34&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluesarjat.fi/ | Nimeke = Helsingin seudun aluesarjat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Tilasto: Espoon väestö äidinkielen mukaan 1.1. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.5.2012 | Kieli = }}</ref> Alkuperäisväestöstä on ehkä parisenkymmentä perhettä jäljellä. Alue oli 1970-luvulta 1990-luvulle saakka [[kaavoitus|kaavoituksen]] kesken­eräisyyden vuoksi [[rakennuskielto|rakennus­kiellossa]], eikä sitä myöhemminkään ole rakennettu kovin tiheästi. Kuitenkin 1800-luvulla rakennettuja taloja lienee enää muutama jäljellä, muun muassa Pentalan kalastajatilan ranta-aitta, Munkholmenin huvila ja Moisön [[navetta]]. 1990-luvulla tonttihinnat kipusivat melko korkealle, ja uudisrakennukset ovatkin nykypäivinä niiden mukaisia. Pääsaarilla kesäasutusta on enää nimeksi, mutta ulkosaarilla mökkejä on vielä jonkun verran käytössä. Vuonna 2008 enää yksi perhe asui ympäri vuoden saaressa, johon ei ole tieyhteyttä.


Versio 28. maaliskuuta 2019 kello 17.38

Suvisaaristo
Sommaröarna
Kaupungin kartta, jossa Suvisaaristo korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Suvisaaristo korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 32[1]
Pinta-ala 173,0 km² [2]
Väkiluku 638[3]
Osa-alueet Suvisaaret, Ulkosaaret
Postinumero(t) 02380
Lähialueet Soukka
Lill-svinön tilan rakennuksia 1957

Suvisaaristo (ruots. Sommaröarna) on Espoon merellinen kaupunginosa (alueet 451 ja 452), saaristo Suomenlahteen pistävän Soukan niemen edessä, Espoon lounaiskolkassa. Alueella on noin 500 ympärivuotista asukasta, mutta pääosan alueen rakennuskannasta muodostavat kesämökit.

Suvisaaristossa toimii yhdeksän rekisteröityä yhdistystä; jäsenluvuista suurimmat ovat pursiseura ESF, melontaseura Canoa, nuorisoseura SViE, VPK ja asukasyhdistys Sommarö-seura, jonka työn tuloksena Suvisaaristoon perustettiin oma vesiosuuskunta vuonna 1999, sen jälkeen kun Espoon kaupunki ei suostunut vesijohtoverkoston maksumieheksi haja-asutusalueen kalleuteen vedoten. Verkosto toteutettiin uudella tekniikalla, paineistetulla viemärillä, joka on perinteistä huomattavasti hellävaraisempi ympäristölle.

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Suvisaariston Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2007.[4]

HSL:n bussilla 145 pääsee Suvisaaristontien loppuun asti kerran–kaksi tunnissa. Elintarvikemyymälä sijaitsee muutama sata metriä Suvisaariston sillasta itään, ja väylän varrella Skatanissa toimii kesäisin polttoaineasema veneilijöille.

Suvisaariston ja mantereen välissä olevassa Suinonsalmessa (ruots. Svinösund) pysähtyvät kesäisin Espoon saaristoveneet.

Historia

Suvisaaristo koostui alun perin kolmesta tilasta, Stor-Svinö, Lill-Svinö ja Moisö.[5] Ajoittain historiassa ne ovat olleet hylättynä köyhyyden tai rauhattomien aikojen takia, mutta välillä myös suhteellisen vauraita. Vuoden 1571 veronkantorekisterissä Svinön tiloilla oli kummassakin kuusi lehmää ja kaksi hevosta. Moisöllä oli viisi lehmää, yksi vasikka ja yksi hevonen. Nämä lukumäärät ylittivät esimerkiksi kaikkien Matinkylän talonpoikien omistukset. Vauraus selittynee sillä, että Suvisaariston tilat olivat vanhastaan saaneet maksaa veronsa hylkeenrasvassa ja maavuokransa kuninkaankartanolle suolasilakoissa.

Saarien talonpojat lunastivat tilojaan omiksi 1825. Vuonna 1920 saariston kolme tilaa myytiin Juselius-suvun omistamalle Aktiebolaget Sommaröarna -osakeyhtiölle ja ne yhdistettiin saman vuonna yhdeksi Sommaröarna-nimiseksi tilaksi.[5] Täten sai alkunsa Suvisaarten kesämökkikausi. Saarissa, joihin ei ollut silloin vielä siltaa, oli kymmenisen kalastustorppaa, ja sattuneesta syystä näillä oli kieltolain aikana varaa lunastaa torppiaan ja rakennuttaa tilavia huviloita vuokrattaviksi helsinkiläisille.lähde? 1920-luvulla kuljettiin saaristohöyryillä ja moottorimatkustajaveneillä. Saariin oli rekisteröity yksi oma höyrylaiva, SS Sommaröarna, mutta se myytiin pian kannattamattomana. 1930-luvulla tulivat alkuun sähkö- ja puhelinjohdot ja 1936 sillat Svinölle ja Ramsölle, minkä jälkeen alkoi säännöllinen bussiliikenne. Sillat uusittiin ja levennettiin kaksikaistaisiksi 1976.

Elinkeinot

Elinkeinot ovat olleet perinteiset saaristoaskareet, kalastus, metsästys, pienimuotoinen maanviljely, ja saarilla toimi monta hyvänmaineista puunveistäjää, kivityöstäjää ja timpuria. Stor-Svinön isäntä 1880-luvulla oli myös jaalakippari. Aikaisemmin tiloilla oli luotsausvelvollisuus tarpeen tullen, ja asukkaita velvoitettiin myös ylläpitämään muutamia reimareita ja väylämerkkejä. 1950-luvulla Suvisaaristossa oli kuusi veneveistämöä, joissa kolmessa rakennettiin veneitä, ja kaikissa huollettiin veneitä ja moottoreita. Silloin oli vielä sillattomissa saarissa kuusi perhettä pääelinkeinona kalastusta harjoittavia ja siltojen ulottuvissa kolme, joille kaikille venehuolto oli tärkeä. Viimeinen ammattikalastaja vetäytyi eläkkeelle 1980-luvulla, mutta veneveistämöjä on edelleen kaksi toiminnassa, toinen niistä alueen synty­peräisen ­asukkaan hallussa. Yhden veneveistämön rakennuksessa toimi 1950-luvulta 1970-luvulle muovitehdas. Moisön viimeistä hevosta, Frelinde, saatettiin tuonpuoleisille laitumille 1952, ja lehmät, Utta ja Popsi, saivat 5-10 vuotta vielä armonaikaa. 1960-luvulle asti toimi Lill-Svinön rakennuksissa vuokraviljelijä, jolla oli muutama lehmä. Muutamalla timpurilla oli oma hevonen auttamassa työnsä kuljetuksissa. Muutamaa vuotta pidettiin Svinössä kesäisin lampaita osakastoiminnan muodossa, ja Moisössä oli toimiva kanala 1970-luvun loppuun saakka. Enimmillään kauppoja oli kolme ja postikonttorikin tuli 1970-luvulla, mutta se oli toiminnassa vain muutaman vuoden.

Väestö, rakennuskanta ja infrastruktuuri

Ympärivuotista asutusta oli 1950-luvulla viitisenkymmentä taloutta ja väestö oli kahta lukuun ottamatta ruotsinkielisiä. Vuonna 2012 Suvisaariston asukasluku oli 640, joista ruotsinkielisiä 218 (34 %).[6] Alkuperäisväestöstä on ehkä parisenkymmentä perhettä jäljellä. Alue oli 1970-luvulta 1990-luvulle saakka kaavoituksen kesken­eräisyyden vuoksi rakennus­kiellossa, eikä sitä myöhemminkään ole rakennettu kovin tiheästi. Kuitenkin 1800-luvulla rakennettuja taloja lienee enää muutama jäljellä, muun muassa Pentalan kalastajatilan ranta-aitta, Munkholmenin huvila ja Moisön navetta. 1990-luvulla tonttihinnat kipusivat melko korkealle, ja uudisrakennukset ovatkin nykypäivinä niiden mukaisia. Pääsaarilla kesäasutusta on enää nimeksi, mutta ulkosaarilla mökkejä on vielä jonkun verran käytössä. Vuonna 2008 enää yksi perhe asui ympäri vuoden saaressa, johon ei ole tieyhteyttä.

Saaria

Suvisaariston Suino ja Suinonsalmi.

Saaret joihin tieyhteys

  • Bergö
  • Furuholm
  • Moisö
  • Ramsö
  • Skataholmen
  • Svartholmen
  • Svinö

Muut saaret

Lisäksi Suvisaaristoon kuuluu nelisenkymmentä saarta ilman siltayhteyttä, suurin niistä Pentala. Muita ovat esimerkiksi Alskär, Kopplorna, Lehtisaaret, Stora Bodö ja Kytön linnoitussaaret. Pääsaarten lounaispuolella sijaitsee Aisarn-saariryhmä, jonka saaret ovat Storaisarn, Lillaisarn ja Torraisarn. Suvisaariston eteläisin saari on avomeren äärellä sijaitseva lintuluoto Stenskär.

Suvisaariston merialueella on niin ikään kaksi Träskholm-nimistä saarta, joista eteläisempi tunnetaan myös nimellä Herrön Träskholm. Pohjoisempi tunnetaan ainoastaan nimellä Träskholm. Suvisaariston pääsaarten itäpuolisia saaria ovat Träskholmin ohella muun muassa Kutukari, Lilla Hallonkobben ja Stora Hallonkobben.

Luonnonsuojelualueet

Suvisaaristossa on useita luonnonsuojelualueita, kuten Bergö–Ramsön metsäalue, Getholm, Ramsösundin maaduntalahtikorpi ja Vargen. Pentalan saaresta suuri osa on suojeltua.[7]

Lähteet

  1. ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. ↑ Espoon kaupunki: Espoon väkiluku vuodenvaihteessa 2016/2017 espoo.fi. Viitattu 20.12.2017.
  4. ↑ Uudenmaan liitto
  5. ↑ a b Kytöstä muodostetaan uusi tila - Toimitusmiesten mielestä Edelmannit omistajia, Espoon kaupunki eri mieltä – Maanmittauslaitos tiedottaa
  6. ↑ Helsingin seudun aluesarjat (Tilasto: Espoon väestö äidinkielen mukaan 1.1.) aluesarjat.fi. Viitattu 15.5.2012.
  7. ↑ Espoon arvokkaat luontokohteet 2012 : Getholmin luonnonsuojelualue, s. 29 Espoon arvokkaat luontokohteet 2012 : Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/2013. Espoon ympäristölautakunta. Viitattu 28.3.2019.

Aiheesta muualla

Espoon suuralueet ja kaupunginosat
Pohjois-Espoo

Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola

Suur-Espoonlahti

Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo

Suur-Kauklahti

Espoonkartano · Kauklahti · Kurttila · Vanttila

Suur-Leppävaara

Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso

Suur-Matinkylä

Henttaa · Matinkylä · Olari

Suur-Tapiola

Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend

Vanha-Espoo

Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suvisaaristo&oldid=18034498”