Ero sivun ”Lämmöneriste” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
p edellämainittu -> edellä mainittu
Rivi 37: Rivi 37:
[[Kuva:Hallway insulation.jpg|thumb|250px|right|Asuintalon käytävän lämpöeristystä [[Mississauga]]'ssa, [[Ontario]]'ssa, [[Kanada]]ssa.]]
[[Kuva:Hallway insulation.jpg|thumb|250px|right|Asuintalon käytävän lämpöeristystä [[Mississauga]]'ssa, [[Ontario]]'ssa, [[Kanada]]ssa.]]
{{Pääartikkeli|[[Rakennuseriste]]}}
{{Pääartikkeli|[[Rakennuseriste]]}}
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat ([[lasivilla]] ja [[vuorivilla]]), [[puukuitueriste]]et ([[selluloosa]]), pellavakuitueriste, [[sahanpuru]], puu[[kuitulevy]]t, EPS- ja XPS-levyt ([[polystyreeni]]) ja PU -ja PIR [[polyuretaani]] sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat ([[lasivilla]] ja [[vuorivilla]]), [[puukuitueriste]]et ([[selluvilla]]), pellavakuitueriste, [[sahanpuru]], puu[[kuitulevy]]t, EPS- ja XPS-levyt ([[polystyreeni]]) ja PU -ja PIR [[polyuretaani]] sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.


Uudempi tulokas [[aerogeeli]] on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. Ruotsalainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90 %. Eriste on 2–3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.<ref>Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910</ref>
Uudempi tulokas [[aerogeeli]] on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. Ruotsalainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90 %. Eriste on 2–3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.<ref>Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910</ref>
Rivi 48: Rivi 48:
*Mineraalivilla (Paroc) 0,032-0,041 W/(Km)<ref>[http://www.paroc.fi/ Mineraalivilla (Paroc)]</ref>
*Mineraalivilla (Paroc) 0,032-0,041 W/(Km)<ref>[http://www.paroc.fi/ Mineraalivilla (Paroc)]</ref>
*Lasivilla (Isover) 0,031-0,041 W/(Km)<ref>[http://www.isover.fi/tuotteet Lasivilla (Isover)]</ref>
*Lasivilla (Isover) 0,031-0,041 W/(Km)<ref>[http://www.isover.fi/tuotteet Lasivilla (Isover)]</ref>
*XPS (Finnfoam) 0,031-0,037 W/(Km)<ref>[http://www.finnfoam.fi/finnfoam-eristelevyt/ce-merkki-dop/dop-2014/ XPS (Finnfoam)]</ref>
*XPS-polystyreenieriste (Finnfoam) 0,031-0,037 W/(Km)<ref>[http://www.finnfoam.fi/finnfoam-eristelevyt/ce-merkki-dop/dop-2014/ XPS (Finnfoam)]</ref>
*Harmaa EPS Grafiitti (Finnfoam FF-EPS, Thermisol) 0,031 W/(Km)<ref>[http://www.thermisol.fi/uploads/pdf/tuotteet/Platina_Lattia.pdf EPS/Grafiitti (Thermisol)]</ref>
*Harmaa EPS Grafiitti -polystyreenieriste (Finnfoam FF-EPS, Thermisol) 0,031 W/(Km)<ref>[http://www.thermisol.fi/uploads/pdf/tuotteet/Platina_Lattia.pdf EPS/Grafiitti (Thermisol)]</ref>
*PIR (Finnfoam FF-PIR, SPU, Bauder) 0,022-0,023 W/(Km)<ref>[http://www.spu.fi/tuotteet/tuote/spu-anselmi/ PIR (SPU)]</ref>
*PIR-polyuretaanieriste (Finnfoam FF-PIR, SPU, Bauder) 0,022-0,023 W/(Km)<ref>[http://www.spu.fi/tuotteet/tuote/spu-anselmi/ PIR (SPU)]</ref>
*Fenoli (Kingspan) 0,020-0,022 W/(Km)<ref>[http://www.kingspaninsulation.fi/ Fenoli (kingspan)]</ref>
*Fenoli (Kingspan) 0,020-0,022 W/(Km)<ref>[http://www.kingspaninsulation.fi/ Fenoli (kingspan)]</ref>
*Tyhjiöeristeet 0,007 W/(Km)<ref>[http://eristekauppa.com/fi/81-tyhjioeristeet Tyhjiöeristeet]</ref>
*Tyhjiöeristeet 0,007 W/(Km)<ref>[http://eristekauppa.com/fi/81-tyhjioeristeet Tyhjiöeristeet]</ref>

Versio 27. maaliskuuta 2019 kello 12.31

Polyuretaanilla lämpöeristetty polyeteenistä valmistettu putkielementti

Lämmöneriste on ainekerros, jota käytetään estämään lämmönsiirtymistä silloin kun halutaan säilyttää jokin kappale ympäristöstä poikkeavassa lämpötilassa.

Lämpö siirtyy aineesta toiseen johtumalla, konvektiolla ja/tai lämpösäteilemällä. Lämmöneristeiden päätyypit ovat siten lämmönsiirtymistapojen mukaan:

  • heijastavat eristeet, joilla pyritään estämään säteilyn absorboitumista eli säteilyn lämmön siirtymistä kappaleeseen.
  • huonosti lämpöäjohtavat eristeet, joilla pyritään estämään lämmönjohtumista kappaleesta toiseen.
  • huonosti lämpöäjohtavat eristeet tai tyhjiö, joilla pyritään estämään lämmön konvektiivista siirtymistä estämällä välittävän aineen – esimerkiksi ilman – liikkumista kappaleen ympärillä.

Usein lämmöneristerakenne on näiden päätyyppien yhdistelmä. Esimerkiksi termospullossa on ulkopuolella heijastava pinta, sekä pullon sisä- ja ulkokuoren välissä tyhjiö.

Eristeen lämmöneristyskyky

Lämmöneristeen eristyskykyä kuvaa sen lämmönläpäisykerroin. Mitä pienempi arvo, sen parempi eristyskyky.

Lämmöneristemateriaalit

Ilmakerrokseen perustuvat lämmöneristeet

Useimmat lämmöneristeet perustuvat paikallaan pysyvään ilmakerrokseen, joka vähentää johtumista ja kovektiota, muttei säteilyä. Tavallisimmat tyypit ovat rakenteeltaan kuitumaiset (esimerkiksi untuva ja erilaiset villat), huokoiset (esimerkiksi korkki tai styroksi) ja rakeiset (esimerkiksi sintratut) eristemateriaalit.

Ilmaeristeiden eristekyky riippuu seuraavista asioista:

  • ilmanvirtauksen estäminen eristeessä ja rakenteessa: riittävän suurissa ilmataskuissa syntyy sisäistä konvektiota eli virtausta
  • eristeen kiinteän aineen määrä suhteessa ilmamäärään: runsas kiinteän aineen määrä synnyttää eristeen sisäisiä lämpösiltoja
  • valitun eristeen ominaisuuksien kestoikä
  • valitun eristeen sopivuus rakenteeseen ja rakenteen käyttötarkoitukseen
  • valitun eristeen sopivuus asennustapaan: eristeen mekaaniset ominaisuudet kuten pehmeys, kovuus ja kimmoisuus

Kiinteät lämmöneristeet

Mikä tahansa huonosti lämpöä johtava materiaali voi toimia lämmöneristeenä. Tyypillisiä kiinteiden lämmöneristeiden materiaaleja ovat keraamit ja tiilet vaikkapa tulisijoissa, tai hirsi seinärakenteessa.

Lämmöneristeet avaruustoiminnassa

Avaruusluotain Huygensin lämpöeristystä

Avaruusalusten lämmöneristäminen on hyvin keskeistä niiden toiminna takaamiseksi. Mahdollisimman pieni massa ja toisaalta tilavuus on tärkeää myös lämmöneristeissä, sillä aineen vienti avaruuteen on äärimmäisen kallista. Avaruudessa ei ole Auringon säteilyltä suojaavaa ilmäkehää, joten säteily pääsee lämmittämään laitteita täydellä intensiteetillä, joka on Maan keskimääräisellä etäisyydellä Auringosta nk. aurinkovakion eli I0 = 1,37 ± 0,02 kW/m2 suuruinen.[1] Tavallisesti käytetään niin kutsuttuja monikerroslämmöneristeitä, jotka koostuvat useista ohuista ainekerroksista. Eristämiseen voidaan käyttää myös lämpöä eristävää maalia pintakäsittelynä.

Lämpöeristyksen toiminta on tärkeää esimerkiksi avaruussukkuloiden Maahan paluussa. Laukaisussa ja Maahan paluussa avaruusalukset joutuvat suureen mekaaniseen rasitukseen. Avaruussukkula Columbian tuhoutuminen 1. helmikuuta 2003, johtui lämpöeristyksen pettämisestä ilmakehään paluun aikana. Tämä taas johtui lämpöeristyksen vaurioitumisesta sukkulan laukaisussa.

Lämmöneristeet rakentamisessa

Asuintalon käytävän lämpöeristystä Mississauga'ssa, Ontario'ssa, Kanadassa.
Pääartikkeli: Rakennuseriste

Rakennustekniikassa käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat (lasivilla ja vuorivilla), puukuitueristeet (selluvilla), pellavakuitueriste, sahanpuru, puukuitulevyt, EPS- ja XPS-levyt (polystyreeni) ja PU -ja PIR polyuretaani sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.

Uudempi tulokas aerogeeli on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. Ruotsalainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90 %. Eriste on 2–3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.[2]

Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä. Edellä mainittujen rakennuseristeiden lämmönjohtavuus (lambda declared) järjetyksessä:

  • Sahanpuru 0,12 W/(Km)
  • Valkoinen EPS (styrox, Thermisol) 0,036-0,039 W/(Km)[3]
  • Mineraalivilla (Paroc) 0,032-0,041 W/(Km)[4]
  • Lasivilla (Isover) 0,031-0,041 W/(Km)[5]
  • XPS-polystyreenieriste (Finnfoam) 0,031-0,037 W/(Km)[6]
  • Harmaa EPS Grafiitti -polystyreenieriste (Finnfoam FF-EPS, Thermisol) 0,031 W/(Km)[7]
  • PIR-polyuretaanieriste (Finnfoam FF-PIR, SPU, Bauder) 0,022-0,023 W/(Km)[8]
  • Fenoli (Kingspan) 0,020-0,022 W/(Km)[9]
  • Tyhjiöeristeet 0,007 W/(Km)[10]

Valmis rakenne voi itsessäänkin toimia riittävänä eristeenä, esimerkiksi erilaisissa tiilirakenteissa. Tällöin yleensä eristyskyky perustuu rakenteen sisältämään liikkumattomaan ilmaan.

Eristeen valinnassa tulisi kiinnittää huomio koko rakenteen toimivuuteen halutussa ympäristössä. Eristeellä ja rakenteella voi olla myös toiminnallisia vaatimuksia esimerkiksi palonkeston suhteen. Lämmöneristeitä käytetään erittäin vaihtelevissa ympäristöissä ja kohteissa; esimerkiksi lähes tuhatasteisen voimalaitoskattilan tulipesän eristys eroaa huomattavasti maahan upotettavien vesiputkien routaeristyksestä.

Teknisten seikkojen lisäksi oikean eristetyypin valinta on resurssikysymys, johon vaikuttavat esimerkiksi hinta, saatavuus, sekä käytettävissä oleva rakennustekniikka ja -tavat. Joissakin tilanteissa jopa eristekerroksen vahvuus saattaa olla määräävä tekijä – esimerkiksi metallin valussa käytettävissä kuupissa, tai rakennuksissa, joissa eriste voi rajoittaa hyötykäyttöön saatavaa tilaa.

Lämmöneristeissä lämmön johtuminen on yleensä lähes lineaarinen ilmiö, joten karkeana sääntönä eristekerroksen kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa myös eristyskyvyn. Valmiissa rakenteessa tapahtuu lämpöhävikkiä muun johtumisen, konvektion ja säteilylämmönsiirron myötä ja nämä muuttavat hieman lineaarisuutta, mutta niden vaikutus oikein suunnitelluilla rakenteilla on vähäinen. Eri rakennekerrosten lämmönjohtavuuksien ja muiden ominaisuuksien perusteella rakenteella voidaan laskea U-arvo, joka kuvaa koko rakenteen eristyskykyä.

Lähteet

  1. R. H. B. Exell: The Intensity of Solar Radiation (kappale Solar Radiation outside the Atmosphere) King Mongkut's University of Technology Thonburi. Viitattu 29.6.2007. (englanniksi)
  2. Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910
  3. EPS (Styrox)
  4. Mineraalivilla (Paroc)
  5. Lasivilla (Isover)
  6. XPS (Finnfoam)
  7. EPS/Grafiitti (Thermisol)
  8. PIR (SPU)
  9. Fenoli (kingspan)
  10. Tyhjiöeristeet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lämmöneriste.