Ero sivun ”Martti Korpilahti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kotiseutulaulut, copyvio pois |
-w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren; [[25. huhtikuuta]] [[1886]] [[Korpilahti]] – [[25. syyskuuta]] [[1938]] |
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren; [[25. huhtikuuta]] [[1886]] [[Korpilahti]] – [[25. syyskuuta]] [[1938]] Korpilahti) oli tunnettu [[Keski-Suomen maakunta|keskisuomalainen]] kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 [[Jyväskylän Lyseon lukio|Jyväskylän lyseosta]] ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi [[Jyväskylä]]ssä opettajana ja koulunjohtajana.<ref name="sir" /> Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on [[Ivar Widéen]]in säveltämä [[Keski-Suomen kotiseutulaulu]] vuodelta 1920. |
||
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä (esimerkiksi sanoitukset ''Oi päivät seutuvilla Päijänteen'' ja kotiseutulaulun ''Männikkömetsät ja rantojen raidat''). Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksiaan ovat [[Karl Collan|Carl Collanin]] [[Zachris Topelius|Z.Topeliuksen]] runoon säveltämä [[Sylvian joululaulu|”Sylvian joululaulu”]] sekä ranskalainen ”[[Heinillä härkien kaukalon]]”. Korpilahti oli toimelias kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref> |
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä (esimerkiksi sanoitukset ''Oi päivät seutuvilla Päijänteen'' ja kotiseutulaulun ''Männikkömetsät ja rantojen raidat''). Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksiaan ovat [[Karl Collan|Carl Collanin]] [[Zachris Topelius|Z.Topeliuksen]] runoon säveltämä [[Sylvian joululaulu|”Sylvian joululaulu”]] sekä ranskalainen ”[[Heinillä härkien kaukalon]]”. Korpilahti oli toimelias kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref> |
||
Versio 26. maaliskuuta 2019 kello 06.51
Martti Ilmari Johannes Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren; 25. huhtikuuta 1886 Korpilahti – 25. syyskuuta 1938 Korpilahti) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 Jyväskylän lyseosta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana.[1] Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu vuodelta 1920.
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä (esimerkiksi sanoitukset Oi päivät seutuvilla Päijänteen ja kotiseutulaulun Männikkömetsät ja rantojen raidat). Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksiaan ovat Carl Collanin Z.Topeliuksen runoon säveltämä ”Sylvian joululaulu” sekä ranskalainen ”Heinillä härkien kaukalon”. Korpilahti oli toimelias kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.[2]
Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, muun muassa Mieskuoro Sirkoissa (1924–1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön muun muassa Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.[1]
Kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Martti Korpilahden muistomerkki (1974) on Jyväskylän Lounaispuistossa.[3]
Kirjallinen tuotanto
- Vanhan Korpilahden muistoja (1922)
- Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
- Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
- Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
- Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
- Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
- Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
- Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.
Lähteet
- ↑ a b Martti Korpilahti (1886-1938) Mieskuoro Sirkat. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ Martti Korpilahti Finnica keski-Suomi. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ Martti Korpilahden muistomerkki. Julkiset taideteokset Jyväskylässä.