Ero sivun ”Tampereen Työväen Teatteri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p
→‎Sota-ajasta nykypäivään: Lisätty nykyinen teatterinjohtaja
Rivi 31: Rivi 31:
Teatterissa kokeiltiin uutta johtamistapaa, jossa oli johtoryhmä ja johtaja Simo Tavaste (1988–90). Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja [[Jussi Helminen]].
Teatterissa kokeiltiin uutta johtamistapaa, jossa oli johtoryhmä ja johtaja Simo Tavaste (1988–90). Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja [[Jussi Helminen]].


Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin [[Esko Roine]], jonka kausi päättyi syksyllä 2006. Tällöin TTT:n johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut [[Riku Suokas]], joka johti teatteria vuoden 2013 kevätkauden loppuun. Sen jälkeen johdossa aloittivat toimitusjohtaja [[Kai Hintsanen]] ja taiteellinen johtaja [[Maarit Pyökäri]]. Syksystä 2014 alkaen teatterinjohtajana on toiminut [[Maarit Pyökäri]].
Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin [[Esko Roine]], jonka kausi päättyi syksyllä 2006. Tällöin TTT:n johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut [[Riku Suokas]], joka johti teatteria vuoden 2013 kevätkauden loppuun. Sen jälkeen johdossa aloittivat toimitusjohtaja [[Kai Hintsanen]] ja taiteellinen johtaja [[Maarit Pyökäri]]. Teatterinjohtajana [[Maarit Pyökäri]] toimi syksystä 2014 syksyyn 2018 (1.9.2018), jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuoden 2019 alusta teatterinjohtajana on toiminut [[Otso Kautto]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ttt-teatteri.fi/content/otso-kautto-teatterinjohtajaksi-tampereen-tyovaen-teatteriin|nimeke=Tampereen Työväen Teatteri {{!}} OTSO KAUTTO TEATTERINJOHTAJAKSI TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERIIN|julkaisu=Tampereen Työväen Teatteri|viitattu=2019-03-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


===Knoppitietoa ===
===Knoppitietoa ===

Versio 19. maaliskuuta 2019 kello 20.02

Tampereen Työväen Teatteri

Tampereen Työväen Teatteri (lyhenne TTT) on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen ainoa ammattiteatterina toimiva työväenteatteri. Teatteri on Tampereen Teatterin lisäksi toinen Tampereen suuri teatteri, jossa käy vuosittain noin 150 000 katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500.

Rakennus

Teatteri toimi pitkään Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Tampereen työväentalossa. Teatterille valmistui työväentalon viereen, Hämeenpuiston varteen, uusi rakennus vuonna 1985.[1]

Näyttämöt

  • Suuri näyttämö (813 paikkaa, joista uusissa aitioissa 82 paikkaa)
  • Eino Salmelaisen näyttämö (403 paikkaa)
  • Kellariteatteri (161 paikkaa)
  • TTT-Klubi, ravintolanäyttämö (noin 240 paikkaa)

Historia

Tampereen Työväen Teatterin sisäänkäynti.

1800-luvun lopulta sota-aikaan

Teatterin toiminta sai alkunsa harrastajateatterina Tampereen työväenyhdistyksen huvitoimikunnan näytelmäiltamien pohjalta, joita oli järjestetty vuodesta 1895 alkaen. Kosti Eklund (Elo) työväenyhdistyksen "suuren huvitoimikunnan" puheenjohtajana oli aloittamassa toimintaa. 12. lokakuuta 1895 oli ensimmäinen iltama-luonteinen esitys, jossa pienoisnäytelmien (Kihlaus, Margareta) kanssa kilpaili katsojien kiinnostuksesta sähkölamppuvalaistus. Teatterin ensimmäinen ensi-ilta 27. syyskuuta 1901 oli Minna Canthin näytelmä Anna-Liisa.

TTT alkoi kehittyä ammattiteatteriksi vuonna 1906, jolloin sen johtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja ohjaaja Tilda Vuori. Hän johti teatteria vuodet 1906–1917 luoden suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.

Ennen sisällissotaa teatterin johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, näyttelijä Aarne Orjatsalo, jonka kausi jäi lyhyeksi. Teatteri ei toiminut puoleentoista vuoteen.

Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja Kosti Elo, joka johti teatteria 1919–1940. Tuon ajan merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat vuonna 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, jolloin esitettiin myös operetteja.

Sota-ajasta nykypäivään

Sotavuosien 1940–43 aikana teatterinjohtajana toimi Edvin Laine, joka teki TTT:sta koko kansan teatterin. Vuosina 1943–66 teatteria johti toinen vahva persoona, ohjaaja Eino Salmelainen.

Ohjaaja Eugen Terttulan kaudella 1964–68 syntyi vuonna 1965 Kellariteatteri, jossa TTT teki studionäyttämön kokeiluja. Tällöin esitettiin Brechtin teoksia ja Arvo Salon Lapualaisooppera. Suosittuja olivat Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää sekä Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö, joka sai kriitikolta positiiviset arviot: sen "tasoista tekstiä teatterimme eivät omaan maan kirjoittajilta ole saaneet aikoihin. 'Uuden vuoden yö' on korkean tason taiteilijan kirjoittama näytelmä".[2]

Poliittisen aktivoitumisen vuosina 1968–73 TTT:n johtoon tuli Kai Savola. Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin Kellariteatterissa yhdeksän vuotta. Vili Auvinen ohjasi Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Johtajana oli 1974–81 näyttelijä Lasse Pöysti. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982–86. Vuonna 1986 uudessa toimitilassa aloittaneelle teatterille valittiin johtajaksi Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Teatterissa kokeiltiin uutta johtamistapaa, jossa oli johtoryhmä ja johtaja Simo Tavaste (1988–90). Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja Jussi Helminen.

Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin Esko Roine, jonka kausi päättyi syksyllä 2006. Tällöin TTT:n johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut Riku Suokas, joka johti teatteria vuoden 2013 kevätkauden loppuun. Sen jälkeen johdossa aloittivat toimitusjohtaja Kai Hintsanen ja taiteellinen johtaja Maarit Pyökäri. Teatterinjohtajana Maarit Pyökäri toimi syksystä 2014 syksyyn 2018 (1.9.2018), jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuoden 2019 alusta teatterinjohtajana on toiminut Otso Kautto. [3]

Knoppitietoa

  • TTT:n historian katsotuin näytelmä on manserock-musikaali Vuonna 85, joka sai eri versioina vuosina 2006-2012 yli 230 000 katsojaa. Vuonna 85 on myös kaikkien aikojen katsotuin kotimainen musikaalikantaesitys.
  • Vuonna 1993 teatterissa esitettiin Suomen pisin teatteriesitys, Olli Jalosen kirjoittama Johan ja Johan ja Joukojohan. Esityksen kesto oli 29 tuntia 34 minuuttia.
  • Kellariteatterin vuonna 2006 valmistuneen remontin yhteydessä tilan lasipinnat koristeltiin teksteillä, jotka ovat teatterissa esityistä näytelmistä. Muun muassa kivijalasta löytyy teatterin ensimmäisen ensi-illan Anna-Liisan tekstiä. Kellariteatteri rakennettiin 60-luvulla entiseen painisaliin.
  • TTT:ssä työskentelee vuosittain yli 300 teatterialan ammattilaista. Vakituista henkilökuntaa on noin 120.
  • TTT:n Suuren näyttämön rakennusvaiheessa myytiin tuolipaikkoja, joiden ostajat saivat nimensä kultalaatoilla tuolien selkämykseen. Laatat ovat paikoillaan edelleen. Kampanjan suojelija oli näyttelijä Sylvi Salonen.
  • Eino Salmelaisen näyttämö remontontoitiin kesällä 2010. Remontin yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön otettiin vanha parvi, ja paikkaluku katsomossa nousi yli 400:n.
  • Uuden ravintolanäyttämön nimi valittiin nimikilpailun perusteella. Nimiehdotuksia tuli noin 400 ja niiden pohjalta nimeksi tuli TTT-Klubi. Ravintolanäyttämö avattiin lokakuussa 2011, ja siellä on esitetty mm. komedioita, stand upia sekä musiikkia.

Historiikki

Teatterin historiasta on julkaistu Panu Rajalan kirjasarja, joka sisältää teokset:

  • Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901–1918
  • Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964
  • Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964–2001

Lähteet

  1. ↑ Teatteri- ja tanssiala Ammattinetti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.3.2010.
  2. ↑ Korkean tason kotimainen Kellariteatterin ko9etinkivenä. (HS 50 vuotta sitten (viite koskee vain tätä asiaa)) Helsingin Sanomat, 23.2.2015, alkuperäinen 23.2.1965.
  3. ↑ Tampereen Työväen Teatteri | OTSO KAUTTO TEATTERINJOHTAJAKSI TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERIIN Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 19.3.2019.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen Työväen Teatteri.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_Työväen_Teatteri&oldid=18015115”