Ero sivun ”1930-luvun lama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Mallinetta tarkennettu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Sirpaleisuutta yritetty vähentää- pitämällä 30-luvun lama kokonaisuutena ja siirtämällä Suomen kokemukset niiden jälkeen |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{neutraalius|käsitelläänkö eri näkökulmia neuraalisti?}} |
{{neutraalius|käsitelläänkö eri näkökulmia neuraalisti?}} |
||
[[Tiedosto:Lange-MigrantMother02.jpg|thumb|Varhaisen valo­kuva­dokumentaristin [[Dorothea Lange]]n kuva ''[[Siirtolaisäiti]]'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokee­intiaani­heimoon kuuluvasta sadon­korjaajasta kahden lapsensa kanssa [[Nipomo]]ssa [[Kalifornia]]ssa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja.]] |
[[Tiedosto:Lange-MigrantMother02.jpg|thumb|Varhaisen valo­kuva­dokumentaristin [[Dorothea Lange]]n kuva ''[[Siirtolaisäiti]]'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokee­intiaani­heimoon kuuluvasta sadon­korjaajasta kahden lapsensa kanssa [[Nipomo]]ssa [[Kalifornia]]ssa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja.]] |
||
| ⚫ | |||
Tai vaihtoehtoisesti '''Suuri lama''' ({{k-en|Great Depression}}) oli [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] vuonna [[1929]] alkanut [[lama (talous)|taloudellinen taantuma]]. Lama johti tuotannon ja [[bruttokansantuote|bruttokansantulon]] romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 ja bruttokansantuote 33 prosenttia. [[Työttömyys]] nousi pahimmillaan yli 20 prosentin. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. |
|||
Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään ”mustaa torstaita” 24. lokakuuta 1929, jolloin [[Vuoden 1929 pörssiromahdus|New Yorkin pörssi romahti]]. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy. |
Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään ”mustaa torstaita” 24. lokakuuta 1929, jolloin [[Vuoden 1929 pörssiromahdus|New Yorkin pörssi romahti]]. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy. |
||
Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja aiemmin. [[Saksa]]ssa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] ja [[Ranska]]ssa lama alkoi vasta [[1930-luku|1930-luvun]] puolella. |
Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja aiemmin. [[Saksa]]ssa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] ja [[Ranska]]ssa lama alkoi vasta [[1930-luku|1930-luvun]] puolella. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi.<ref name="uta">{{Verkkoviite |osoite=http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2008/2008022.html |nimeke=Lama, pula ja työttömyys , Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II |tekijä=Peltola, Jarmo |julkaisu=www.uta.fi}}</ref> Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti [[Keynesiläinen taloustiede|keynesiläisyyden]] mukaan markan irrottaminen [[kultakanta|kultakannasta]] vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta. |
||
| ⚫ | Aiheesta väitelleen [[Jarmo Peltola]]n mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] ja toisen maailmansodan rinnalle.<ref name="uta"/> |
||
== Laman synnyn, syvyyden ja pituuden syistä kiistellään == |
== Laman synnyn, syvyyden ja pituuden syistä kiistellään == |
||
| Rivi 42: | Rivi 38: | ||
Keynesiläiset ovat arvioineet New Dealia suopeammin. |
Keynesiläiset ovat arvioineet New Dealia suopeammin. |
||
== 1930-luvun lama Suomessa == |
|||
| ⚫ | Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi.<ref name="uta">{{Verkkoviite |osoite=http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2008/2008022.html |nimeke=Lama, pula ja työttömyys , Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II |tekijä=Peltola, Jarmo |julkaisu=www.uta.fi}}</ref> Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti [[Keynesiläinen taloustiede|keynesiläisyyden]] mukaan markan irrottaminen [[kultakanta|kultakannasta]] vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta. |
||
| ⚫ | Aiheesta väitelleen [[Jarmo Peltola]]n mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] ja toisen maailmansodan rinnalle.<ref name="uta"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 19. maaliskuuta 2019 kello 15.42
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sirpaleinen rakenne |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: käsitelläänkö eri näkökulmia neuraalisti? |
1930-luvun lama
Tai vaihtoehtoisesti Suuri lama (engl. Great Depression) oli Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 ja bruttokansantuote 33 prosenttia. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 prosentin. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään ”mustaa torstaita” 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.
Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja aiemmin. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella.
Laman synnyn, syvyyden ja pituuden syistä kiistellään
Eri koulukuntien kantoja
- Uusklassisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta.
- Keynesiläisyyden mukaan lama johtui siitä, että ihmiset säästivät liikaa eivätkä investoineet tarpeeksi eikä valtio sosialisoinut investointeja eikä lisännyt kysyntää ajoissa.
- Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta.
- Itävaltalaisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti valtiollisen keskuspankin liian löysästä rahapolitiikasta 1920-luvun nousukaudella ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtivat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan, jota verotus, protektionismi ja julkisen sektorin kasvattaminen pahensivat.
Keskuspankin vaikutus
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan keskuspankin virheet olivat syynä siihen, että 1920-luvulla rahan tarjonta kasvoi 70 prosenttia, mikä aiheutti ”pörssi- ja asuntomarkkinakuplan ja lähihistorian pahimman lamakauden”. Sama toistui 2000-luvulla.[1]
Ekonomisti Lawrence W. Reedin mukaan keskuspankki lisäsi rahan tarjontaa yli 60 prosenttia vuoden 1921 puolivälistä vuoden 1929 puoliväliin. Tämä laski korkoja ja nosti osakekurssin pilviin synnyttäen ”iloisen kaksikymmentäluvun”. Vuonna 1929 keskuspankki nosti korkoja ja antoi rahan tarjonnan vähetä lopulta 30 % kolmessa vuodessa, mikä Reedin mukaan aiheutti deflaation ja laskukauden.[2]
Professori Scott Sumnerin mukaan 1920-luku oli ainoa 1900-luvun deflaatiovuosikymmen Yhdysvalloissa ja vuosien 1927–1929 buumi oli ainoa ekspansio deflaation vallitessa. Nimellinen bruttokansantuote (NBKT) nousi viisi prosenttia, mutta NBKT henkilöä kohden putosi 1920-luvulla kymmenen prosenttia.[3]
Työttömyyskorvauksien vaikutus
Suuren laman aikana työttömyyskorvausten kesto nelinkertaistettiin. Hagedornin ym. empiirisen tutkimuksen mukaan työttömyyden pitkäaikainen kasvu johtui lähinnä siitä.[4]
Työttömyyskorvaukset saavat työttömän nirsommaksi työtarjousten ja työnhaun suhteen ja siten pidentävät työttömyyttä. Hagedornin ym. tutkimus osoitti tämän työpaikkojen täyttymisen vaikeutumisen johtavan siihen, että yritykset perustavat vähemmän uusia työpaikkoja. Tämä viimeksi mainittu efekti on heidän tutkimuksessaan paljon edellisiä suurempi. Osa tutkimuskirjallisuudesta tutkii vain kahta edellistä.[4]
Työttömyyskorvauksen laajentaminen nostaa palkkavaatimuksia, jolloin harvempi uusi työpaikka kannattaa luoda. Tällöin työnhakijat löytävät töitä hitaammin ja työttömyys kasvaa.[4]
Tilapäinen toipuminen
Toipuminen lamasta alkoi kesällä 1932, ja kesäkuuhun 1933 mennessä teollisuustuotanto nousi 50 % huomattavan deflaation aikana. Kun kesäkuussa 1933 irrottauduttiin kultakannasta, alkoi inflaatio. Sen sijaan työnteko oli vuonna 1934 tuntimääräisesti pienempi kuin vuonna 1932. Kuitenkin vuonna 1939 BKT oli 27 % trendin alla, mikä professoreiden Harold L. Cole ja Lee E. Ohanian mukaan johtui työmarkkinapolitiikasta, jota ilman työllisyys olisi ollut 20 % parempi. Presidentti Roosevelt myönsi vuonna 1938 osan hallituksen politiikasta haittaavan toipumista ja palautti työnantajien oikeuden irtisanoa istumalakkoilijoita.[5]
Vertailu muihin lamoihin
Reedin mukaan vuotta 1929 edeltäneet Yhdysvaltain lamat kestivät enintään 4 vuotta, useimmat enintään 2 vuotta. Suuri lama kesti 12 vuotta. Reed syyttää tästä keskuspankin rahapolitiikan lisäksi Hooverin pystyttämiä tulleja (Smoot-Hawley), miljardien yritys- ja maataloustukiaisia sekä Rooseveltin New Dealia, vaikka omassa vuoden 1932 vaalikampanjassaan Roosevelt vielä arvosteli Hooverin runsaita julkisia menoja, korkeita veroja, velkaantumista ja kaupan rajoittamista.[2]
Keynesiläiset ovat arvioineet New Dealia suopeammin.
1930-luvun lama Suomessa
Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi.[6] Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.
Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa Suomen sisällissodan ja toisen maailmansodan rinnalle.[6]
Lähteet
- ↑ Kanniainen, Vesa: Patomäki ideologisella ristiretkellä Ajatuspaja Libera. 15.11.2012.
- ↑ a b Lawrence W. Reed: Suuren laman suuret myytit ciel.fi. Arkistoitu 30.12.2013.
- ↑ Sumner, Scott: The myth at the heart of internet Austrianism The Money Illusion. 29.11.2011. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Hedgehorn, Karahan, Manovskii ja Mitman: Unemployment Benefits and Unemployment in the Great Recession: The Role of Macro Effects NBER Working Paper No. 19499. lokakuu 2013.
- ↑ Harold L. Cole and Lee E. Ohanian: Stimulus and the Depression: The Untold Story WSJ. 26.09.2011.
- ↑ a b Peltola, Jarmo: Lama, pula ja työttömyys , Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II www.uta.fi.
Aiheesta muualla
- America's Great Depression – an "Austrian" interpretation by Murray Rothbard (PDF) (englanniksi)
- Yhdysvaltain laman aikajana (englanniksi)
- Pörssiromahduksen marxilainen tulkinta, James Devine (englanniksi)
- Maatalous 1930-luvun Yhdysvalloissa) (englanniksi)
- Keynesin ja Milton Friedmanin näkemyksiä (englanniksi)
- Teorioita lamakaudesta (englanniksi)
- The Economics of the Great Depression (PDF) (englanniksi)
- About.com: Vuoden 1929 pörssiromahdus (englanniksi)
- The Great Depression (englanniksi)
- Lama Kanadassa (englanniksi)
- Laman pääsyyt (englanniksi)
- Työttömyys Yhdysvalloissa laman aikana (englanniksi)
- Kirjallisuutta (saksaksi)
- YLE Elävä arkisto: 1930-luvun pula ja konikapina