Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
aukt.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lisätään uusi elämäkertaa; lisää Aholan Hs-jutusta
Rivi 17: Rivi 17:
| liike =
| liike =
| tuotannon kieli =
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset = Huhtikuu (1932)
| debyyttiteokset = ''Huhtikuu'' (1932)
| sivusto =
| sivusto =
| palkinnot =
| palkinnot =
Rivi 23: Rivi 23:
| huomioita =
| huomioita =
}}
}}
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] &ndash; [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.
'''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Tunnetut sukuun kuuluvat | Julkaisija = Calamnius-sukuseura ry | Viitattu = 18.12.2010 | Kieli = }}</ref> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja tunnetaan elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan, traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan.


== Elämä ja ura ==
== Elämä ja ura ==
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref>
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref> Sisar Kirsti Toppari on toimittanut Harmajan päiväkirjat, joista hän on sensuroinut seurusteluun ja ihastuksiin liittyviä kohtia<ref name=ahola2/>.


Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.<ref name="ahola"/>
Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.<ref name="ahola"/>


Saima kävi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskautensa.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.
Harmaja kävi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskautensa.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.{{Lähde}}


Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 [[keuhkotuberkuloosi]], ja syksyllä hän joutui kuukausiksi [[Nummelan parantola]]an. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma ''[[Huhtikuu (runokokoelma)|Huhtikuu]]'' julkaistiin keväällä 1932.<ref name="ahola"/>
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 [[keuhkotuberkuloosi]], ja syksyllä hän joutui kuukausiksi [[Nummelan parantola]]an. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma ''[[Huhtikuu (runokokoelma)|Huhtikuu]]'' julkaistiin keväällä 1932.<ref name="ahola"/>
Rivi 42: Rivi 42:
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman ''[[Hunnutettu]]''. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.<ref name="ahola"/> Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman ''[[Hunnutettu]]''. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.<ref name="ahola"/> Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]].


Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa ''[[Kaukainen maa (runokokoelma)|Kaukainen maa]]'' julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta ''[[Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa]]'' (1938). Teoksen toimitti Saiman äiti Laura Harmaja.<ref name="ahola"/>
Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa ''[[Kaukainen maa (runokokoelma)|Kaukainen maa]]'' julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta ''[[Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa]]'' (1938). Teoksen on toimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja.<ref name="ahola"/> ''Kootuista runoista'' ilmestyi useita laitoksia, joita jokaista harmajan äiti Laura Harmaja laajensi päiväkirja- ja kirjeosuuksien osalta. [[Ritva Ylönen|Ritva Ylösen]]n mukaan Harmaja-legendan loi juuri äiti.<ref name=ahola2>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Ahola | Otsikko = Legenda heti kuoltuaan | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 17.3.2019 | Sivut = C 3 }}</ref>.


== Tyyli ja teemat ==
== Tyyli ja teemat ==
Harmajaa on verrattu usein [[Edith Södergran]]iin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.<ref name="ahola"/>
Harmajaa on verrattu usein [[Edith Södergran]]iin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.<ref name="ahola"/>


Viljo Tarkiaisen ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.
[[Viljo Tarkiainen|Viljo Tarkiaisen]] ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta.{{Lähde|Epämääräisesti tekstissä ilmitettu lähde ei riitä.}}


Saima Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.
Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.


==Tuotanto==
==Tuotanto==
Rivi 63: Rivi 63:
* Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
* Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
* Valikoima runoja, 1958
* Valikoima runoja, 1958
* Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari, 1977
* Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim. Kirsti Toppari, 1977
* {{Kirjaviite | Nimeke=Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä | Selite=Toimittanut Kirsti Toppari | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 (3. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-12881-3}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä | Selite=Toimittanut Kirsti Toppari | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1985 (3. painos 1998) | ISBN = 951-0-12881-3}}
* Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
* Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
* Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
* Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
* Läheisyys, 1994
* Läheisyys, 1994

===Saima Harmajasta kertovat teokset===
* Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
* {{Kirjaviite | Tekijä=Istala, Päivi | Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-951-0-40156-9}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 78: Rivi 74:
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

==Kirjallisuutta==
* [[Kaarina Helakisa]], ''Saima Harmaja: legenda jo eläessään''. WSOY 1978 ISBN 978-951-0-39760-2 (2013 p.)
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Päivi Istala]] | Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi=2013 | ISBN = 978-951-0-40156-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Ritva Ylönen]]| Nimeke=Saima Harmaja : sydänten runoilija 1913-1937| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2019 | ISBN = 978-951-858-045-7}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Wikisitaatit}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{commonscat}}
{{commonscat-rivi}}
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura].
*[http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura].
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]
* [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna]

Versio 17. maaliskuuta 2019 kello 13.15

Saima Harmaja
Henkilötiedot
Syntynyt8. toukokuuta 1913
Helsinki, Suomi
Kuollut21. huhtikuuta 1937 (23 vuotta)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, runoilija
Kirjailija
Aikakausi 1932–1937
Esikoisteos Huhtikuu (1932)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Saima Rauha Maria Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki21. huhtikuuta 1937 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Harmaja tunnetaan elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan, traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan.

Elämä ja ura

Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja kanslianeuvos Leo Harmaja (alk. Schadewitz, 1880–1949[2]) ja filosofian maisteri Laura Harmaja (o.s. Genetz, 1881–1954[3]).[4] Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija Tapani Harmaja ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori Arvid Genetz.[5] Sisar Kirsti Toppari on toimittanut Harmajan päiväkirjat, joista hän on sensuroinut seurusteluun ja ihastuksiin liittyviä kohtia[6].

Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti Pääskysessä. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.[4]

Harmaja kävi Suomalaista yhteiskoulua.[5] Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskautensa.[4] Hän liittyi 15-vuotiaana Nuoren Voiman Liittoon, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.lähde?

Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen maailmantuska, myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 keuhkotuberkuloosi, ja syksyllä hän joutui kuukausiksi Nummelan parantolaan. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma Huhtikuu julkaistiin keväällä 1932.[4]

Harmaja osallistui keväällä 1932 luokkansa kanssa ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edeltävän syksyn hän olikin joutunut olemaan sairaalahoidossa. Vuosi 1932 oli muutenkin Harmajan elämän onnellista aikaa: hänen esikoisteoksensa julkaistiin, hänen terveytensä oli hyvä ja hän löysi ensimmäisen rakkautensa.[5] Harmaja kihlautui, ja haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista.

Harmaja aloitti syksyllä 1932 kielten ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen opiskelunsa eteni hitaasti, ja syksyn 1933 hän opiskeli Tarton yliopistossa.[4]

Harmaja teki kesällä 1935 opiskelijamatkan Italiaan. Huonot järjestelyt aiheuttivat väsymystä ja stressiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että tuberkuloosi puhkesi syksyllä uudestaan. Hän joutui Helsingin keuhkotautiparantolaan.[4]

Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman Hunnutettu. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.[4] Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.

Harmajan teoksista ensimmäinen sai hyvät arvostelut, mutta seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa Kaukainen maa julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa (1938). Teoksen on toimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja.[4] Kootuista runoista ilmestyi useita laitoksia, joita jokaista harmajan äiti Laura Harmaja laajensi päiväkirja- ja kirjeosuuksien osalta. Ritva Ylösenn mukaan Harmaja-legendan loi juuri äiti.[6].

Tyyli ja teemat

Harmajaa on verrattu usein Edith Södergraniin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.[4]

Viljo Tarkiaisen Finsk litteraturhistorian mukaan Harmaja kuului Tulenkantajiin, joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa Mika Waltari ja Olavi Paavolainen. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan Tulenkantajat ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten Uuno Kailaalta, myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten Aleksis Kiveltä ja Dantelta.lähde?

Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.

Tuotanto

Runokokoelmat

Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat

  • Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. Porvoo: WSOY, 1938. – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0.
  • Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939 Runeberg-projektissa ja Doria
  • Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
  • Valikoima runoja, 1958
  • Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim. Kirsti Toppari, 1977
  • Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toimittanut Kirsti Toppari. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985 (3. painos 1998). ISBN 951-0-12881-3.
  • Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
  • Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
  • Läheisyys, 1994

Lähteet

Viitteet

  1. Tunnetut sukuun kuuluvat Calamnius-sukuseura ry. Viitattu 18.12.2010.
  2. Heinonen, Visa: Harmaja, Leo (1880 - 1949) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Löyttyniemi, Leena: Harmaja, Laura (1881 - 1954) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 12.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. a b c d e f g h i Ahola. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
  5. a b c Perhe ja elämää Saima Harmaja-seura. Viitattu 10.10.2017.
  6. a b Suvi Ahola: Legenda heti kuoltuaan. Helsingin Sanomat, 17.3.2019, s. C 3.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla