Ero sivun ”Friedrich Carl von Savigny” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
Lähteetön. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Savigny02.jpg|thumb|Friedrich Carl von Savigny]] |
[[Tiedosto:Savigny02.jpg|thumb|Friedrich Carl von Savigny]]{{Lähteetön||kumpi=}} |
||
'''Friedrich Carl von Savigny''' ([[21. helmikuuta]] [[1779]] [[Frankfurt am Main]] – [[25. lokakuuta]] [[1861]] [[Berliini]]) oli [[preussi]]lainen [[juristi]], joka perusti [[oikeuden historiallinen koulukunta|oikeuden historiallisen koulukunnan]]. |
'''Friedrich Carl von Savigny''' ([[21. helmikuuta]] [[1779]] [[Frankfurt am Main]] – [[25. lokakuuta]] [[1861]] [[Berliini]]) oli [[preussi]]lainen [[juristi]], joka perusti [[oikeuden historiallinen koulukunta|oikeuden historiallisen koulukunnan]]. |
||
Versio 13. maaliskuuta 2019 kello 21.48
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Friedrich Carl von Savigny (21. helmikuuta 1779 Frankfurt am Main – 25. lokakuuta 1861 Berliini) oli preussilainen juristi, joka perusti oikeuden historiallisen koulukunnan.
Elämä
Savigny kuului lorrainelaiseen perheeseen, jonka sukunimi on peräisin Charmes’n lähellä olevasta linnasta Moselin laaksossa. Jäätyään 13-vuotiaana orvoksi hänestä huolehti holhooja. Vuonna 1795 hän aloitti oikeustieteen opinnot Marburgin yliopistossa. Hänen opettajiinsa kuuluivat muun muassa saksalaisen rikosoikeuden uudistuksen uranuurtaja Anton Bauer (1772–1843) ja merkittävä keskiajan oikeuden tuntija Friedrich Weiß. Savigny on yksi oikeuden historiallisen koulukunnan perustajista. Koulukunnalla oli merkittävä vaikutus Euroopassa. Hänen oppilaisiinsa kuului belgialainen oikeushistorioitsija Auguste van Dievoet. Hän toimi Jacob ja Wilhelm Grimmin opettajana.
Opiskeltuaan Jenassa, Leipzigissa, Göttingenissä ja Hallessa Savigny palasi Marburgiin, jossa hänet promovoitiin tohtoriksi ja jossa hän opetti rikosoikeutta ja pandektioikeutta. Vuonna 1803 ilmestyi hänen kuuluisa tutkimuksensa omistusoikeudesta. Savigny nai vuonna 1804 Kunigunde Brentanon, Bettina von Arnimin ja Clemens Brentanon sisaren. Vuodesta 1808 alkaen Savigny opetti kolmen lukuvuoden ajan Landshutin yliopistossa roomalaista oikeutta.
Savignysta tuli vuonna 1843 Preussin oikeusministeri, ja tässä virassa hän uudisti maan oikeutta.
Hänen poikansa Karl Friedrich von Savigny (1814–1875) toimi myöhemmin Preussin ulkoministerinä.
Teokset
- Das Recht des Besitzes, 1803
- Vom Beruf unserer Zeit für Gesetzgebung und Rechtswissenschaft, Heidelberg, 1814
- Geschichte des römischen Rechts im Mittelalter, 1815–1831
- System des heutigen römischen Rechts, Berliini, 1840–1849
- Vermischte Schriften, 1850
- Obligationenrecht, 1853
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich Carl von Savigny Wikimedia Commonsissa
