Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Htm (keskustelu | muokkaukset) p →Epidemiologia: tiiv. |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Elintason nousuun liittynyt elintapojen muutos 1950- ja 1960-luvuilla aiheuttivat aivoverenkiertohäiriöiden ja aivohalvausten yleistymisen. Sairastuvuus lisääntyi aluksi ylemmissä sosiaaliryhmissä ja myöhemmin työväestön elintason parantuessa myös alemmissa sosiaaliryhmissä. Kilpailevat kuolinsyyt kuten tartuntataudikuolemat vähenivät samalla, mikä johti siihen, että aivoinfarktin osuus kuolinsyynä kasvoi.<ref>Hannele |
Elintason nousuun liittynyt elintapojen muutos 1950- ja 1960-luvuilla aiheuttivat aivoverenkiertohäiriöiden ja aivohalvausten yleistymisen. Sairastuvuus lisääntyi aluksi ylemmissä sosiaaliryhmissä ja myöhemmin työväestön elintason parantuessa myös alemmissa sosiaaliryhmissä. Kilpailevat kuolinsyyt kuten tartuntataudikuolemat vähenivät samalla, mikä johti siihen, että aivoinfarktin osuus kuolinsyynä kasvoi.<ref>Hannele |
||
Helena Kirveskoski 2017: ”Sisu ei anna myöten valittaa mitään” – Miesten varhainen kuolleisuus |
Helena Kirveskoski 2017: ”Sisu ei anna myöten valittaa mitään” – Miesten varhainen kuolleisuus yhteiskunnallisena ongelmana 1940-luvulta vuoden 1972 kansanterveyslakiin. Sivu 3. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193614/Kirveskoski_poliittinen%20historia.pdf</ref> |
||
na ongelmana 1940-luvulta vuoden 1972 kansanterveyslakiin. Sivu 3. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193614/Kirveskoski_poliittinen%20historia.pdf</ref> |
|||
== Hoito == |
== Hoito == |
||
Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 23.53
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa, mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.[1]
Oireet
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa[2].
Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Pyydä häntä:
- nostamaan käsivarsia (käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus)
- toistamaan yksinkertainen lause (epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus) tai
- hymyilemään (roikkuuko potilaan toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi).
Mikäli jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Muista merkitä ylös myös kellon aika, jolloin oireet ilmaantuivat.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttääkin aivojen kuvantamista, esimerkiksi tietokonetomografiaa.[1]
Epidemiologia
Elintason nousuun liittynyt elintapojen muutos 1950- ja 1960-luvuilla aiheuttivat aivoverenkiertohäiriöiden ja aivohalvausten yleistymisen. Sairastuvuus lisääntyi aluksi ylemmissä sosiaaliryhmissä ja myöhemmin työväestön elintason parantuessa myös alemmissa sosiaaliryhmissä. Kilpailevat kuolinsyyt kuten tartuntataudikuolemat vähenivät samalla, mikä johti siihen, että aivoinfarktin osuus kuolinsyynä kasvoi.[3]
Hoito
Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuotushoidolla, jos aivoinfarktin oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 tuntia. Verisuoni voidaan myös onnistua avaamaan valtimonsisäisellä katetrihoidolla, jos kuvantamistutkimuksissa havaitaan kyseessä olevan suuren verisuonen tukos. Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan useimmiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä, joka on näiden sairauksien akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö.
Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
Aivoinfarktista kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50–70 % on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi[4].
Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä. Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysioterapialla, puheterapialla ja toimintaterapialla.
Riskitekijät
Aivoinfarktin riski suurenee iän myötä [5]. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta sekä henkinen kuormitus. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.
Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[6] Kohonnut verenpaine on tärkein yksittäinen, hoidettavissa oleva riskitekijä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Tarnanen, Kirsi ym.: Aivoinfarkti Terveyskirjasto. 7.1.2011. Duodecim. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Hannele Helena Kirveskoski 2017: ”Sisu ei anna myöten valittaa mitään” – Miesten varhainen kuolleisuus yhteiskunnallisena ongelmana 1940-luvulta vuoden 1972 kansanterveyslakiin. Sivu 3. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193614/Kirveskoski_poliittinen%20historia.pdf
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 24.4.2018.
- ↑ Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle Uutiset. 25.10.2010. Viitattu 4.5.2015.
Aiheesta muualla
- Aivoinfarkti Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Juhan kaksi elämää: Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Perustietoa Aivoverenkiertohäiriöistä - Aivoliitto.