Ero sivun ”Maniokki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 83.245.234.88 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 81.209.93.194 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
määrää
Rivi 21: Rivi 21:
[[File:Manihot esculenta MHNT.BOT.2004.0.508.jpg|thumb|''Manihot esculenta'']]
[[File:Manihot esculenta MHNT.BOT.2004.0.508.jpg|thumb|''Manihot esculenta'']]


'''Maniokki''' eli '''kassava''' (''Manihot esculenta'') on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]].
'''Maniokki''' eli '''kassava''' (''Manihot esculenta'') on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 1000 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]].


Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]].
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]].

Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 12.28

Maniokki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Maniokit Manihot
Laji: esculenta
Kaksiosainen nimi

Manihot esculenta
Crantz

Katso myös

  Maniokki Wikispeciesissä
  Maniokki Commonsissa

Manihot esculenta

Maniokki eli kassava (Manihot esculenta) on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 1000 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin Etelä-Amerikasta.

Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Portugalilaiset toivat maniokin Länsi-Afrikkaan 1500-luvulla, minkä jälkeen se levisi nopeasti päiväntasaajan eteläpuolella. Sri Lankaan kasvi tuotiin 1786 ja Jaavalle 1835.

Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti tärkkelystä mutta vain vähän proteiinia. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn.

Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen Afrikkaan on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.[1]

Maniokkipelto Mosambikin maaseudulla kuivan kauden jälkeen.

Maniokki ravintona

Suuri osa maailman väestöstä, erityisesti tropiikissa, käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan tapiokaksi. Keitettyä maniokkia käytetään perunan tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoja.

Maniokkia voi myös hapattaa, jolloin siitä häviävät sen sisältämät haitalliset aineet. Maniokkia ei saa syödä raakana sen sinihapon vuoksi. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa syödään maniokkia paljon, ja myrkytykset ovat ongelma.[2]

Maniokista voidaan valmistaa myös asetonia ja alkoholia.


Maniokkia
Maniokin mukuloita.

Lähteet

  1. Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: Menestystarinoita Afrikan maataloudesta, s. 17
  2. Chronic poisoning by hydrogen cyanide in cassava

Aiheesta muualla