Ero sivun ”Immi Hellén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty lukuun 4 000 Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Aiheesta muualla: Lisätty linkki |
||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
* Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja [http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48342 Project |
* Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja [http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48342 Project Gutenbergiltä] ja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Hell%C3%A9n Projekti Lönnrotilta] |
||
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla.] |
* [http://www.jamsa.fi/kirjasto/hellen-esittely.html Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla.] |
||
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla.] |
* [http://www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat/immihellen.htm Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla.] |
||
Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 05.54
| Immi Hellén | |
|---|---|
 Ingeborg "Immi" Hellén |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1861 Kuorevesi |
| Kuollut | 20. tammikuuta 1937 (76 vuotta) Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ingeborg (Immi) Hellén (14. tammikuuta 1861 Kuorevesi – 20. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset lastenlauluihin Suojelusenkeli (”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”) ja Pieni nokikolari (”Pieni nokipoika vaan...” — suomennos), joululauluun Joulukirkkoon (”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), Oravan pesä (”Kas, kuusen latvassa oksien alla”), Peipon pesä (”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.
Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi Vaasassa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.[1]
Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.[2] Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu — ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4 000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.[3]
Lähteet
- ↑ Immi Hellen opettajana. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
- ↑ Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 27.7.2011.
- ↑ Immi Hellenin perintö. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
Kirjallisuutta
- Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjältä maailman turuille: Kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa. Diss. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, 35. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1997. ISSN 0781-0334. ISBN 951-70849-3-5.
- Alanko, Anna-Liisa: ”Hellén, Immi (1861–1937)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 729–730. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
- Jyväskylän seminaari 1863–1937 (matrikkeli). Valistus 1937.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
- Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla.
- Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla.
- Immi Hellén. Kirjasampo.
| ||||||||||||||||||
