Ero sivun ”Etnografia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lis viitt
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 543 muokkausta
. ->
Rivi 1: Rivi 1:
'''Etnografia''' ({{k-el-tr|ethnos}} ’kansa’, ''graphein'' ’kirjoittaa’) on [[kansa]]n ja sen [[kulttuuri|kulttuurin]] kuvaus. [[Eurooppa|Euroopassa]] termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa tarkoittaen nimenomaan [[kenttätyö]]n havaintojen perusteella kerättyä [[tieto|informaatiota]], mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista [[Dokumentti|dokumenteista]].
'''Etnografia''' ({{k-el-tr|ethnos}} ’kansa’, ''graphein'' ’kirjoittaa’) on [[kansa]]n ja sen [[kulttuuri|kulttuurin]] kuvaus. [[Eurooppa|Euroopassa]] termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa tarkoittaen nimenomaan [[kenttätyö]]n havaintojen perusteella kerättyä [[tieto|informaatiota]], mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista [[Dokumentti|dokumenteista]].


Etnografia on [[Kansa|kansojen]] ja kultuureiden systemaattista tutkimusta. Se on suunniteltu sellaisten kultuuristen ilmiöiden tutkimiseksi, joissa tutkija tarkkailee yhteisöä tutkimuksen aiheen näkökulmasta. Etnografia on keino, jolla voidaan esittää [[graafinen esitys|graafisesti]] ja kirjallisesti jonkin ryhmän kulttuuri. Sanalla voidaan sanoa olevan kaksoismerkitys, joka riippuu osaksi siitä, käytetäänkö sitä jaottomana vai jaollisena substantiivina..<ref>[http://www.americanethnography.com/ethnography.php "Technical definition of ethnography"], ''American Ethnography''</ref> Tuloksena oleva [[kenttätutkimus]] tai tapausraportti heijastaa kulttuuriryhmän elämässä olevaa tietoa ja merkitysjärjestelmää.<ref>Geertz, C., Thick description: Toward an Interpretive Theory of Culture, 1973.</ref><ref>Kirjassa ''The Interpretation of Cultures: Selected Essays'' (s. 3-30). New York: Basic Books, Inc., Publishers</ref><ref>Philipsen, G., ''Speaking Culturally: Explorations in Social Communication.'' Albany, New York: State University of New York Press, 1992.</ref>
Etnografia on [[Kansa|kansojen]] ja kultuureiden systemaattista tutkimusta. Se on suunniteltu sellaisten kultuuristen ilmiöiden tutkimiseksi, joissa tutkija tarkkailee yhteisöä tutkimuksen aiheen näkökulmasta. Etnografia on keino, jolla voidaan esittää [[graafinen esitys|graafisesti]] ja kirjallisesti jonkin ryhmän kulttuuri. Sanalla voidaan sanoa olevan kaksoismerkitys, joka riippuu osaksi siitä, käytetäänkö sitä jaottomana vai jaollisena substantiivina.<ref>[http://www.americanethnography.com/ethnography.php "Technical definition of ethnography"], ''American Ethnography''</ref> Tuloksena oleva [[kenttätutkimus]] tai tapausraportti heijastaa kulttuuriryhmän elämässä olevaa tietoa ja merkitysjärjestelmää.<ref>Geertz, C., Thick description: Toward an Interpretive Theory of Culture, 1973.</ref><ref>Kirjassa ''The Interpretation of Cultures: Selected Essays'' (s. 3-30). New York: Basic Books, Inc., Publishers</ref><ref>Philipsen, G., ''Speaking Culturally: Explorations in Social Communication.'' Albany, New York: State University of New York Press, 1992.</ref>


Tiedonkeruun menetelmänä etnografia tarkoittaa tietyn yhteiskunnallisen tilanteen osallistujien käyttäytymisen tutkimista ja myös sellaisen [[Käyttäytyminen|käyttäytymisen]] [[Tulkinta|tulkintaa]].<ref name="auto">Dewan M., Understanding Ethnography: An ‘Exotic’ Ethnographer’s Perspective. In: Mura P., Khoo-Lattimore C. (toim.) Asian Qualitative Research in Tourism. Perspectives on Asian Tourism. Springer, Singapore, 2018)</ref> Dewan (2018) täsmentää, että käyttäytyminen voi muokata osallistujien tuntemia rajoituksia niiden tilanteiden mukaan joissa he ovat, tai sen yhteiskunnan mukaan, johon he kuuluvat. Etnografia ihmisen yhteiskuntia ja kulttuureja koskevana [[Empiirinen tutkimus|empiiristen tietojen]] esittelynä oli edelläkävijä [[Antropologia|antropologian]] biologisilla, yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla aloilla, mutta se on myös yleistynyt [[Yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteissä]] yleisesti - [[Sosiologia|sosiologiassa]]<ref>[http://dictionary.reference.com/browse/ethnology "Ethnology" at ''dictionary.com''].</ref>, [[Viestintätutkimus|viestintätutkimuksissa]], [[Historia|historiassa]] - missä ihmiset tutkivat [[Etninen ryhmä|etnisiä ryhmiä]], kokoonpanoja, koostumuksia, uudelleensijoittamisia, sosiaalisen hyvinvoinnin ominaisuuksia, olennaisuutta, henkisyyttä ja kansan [[etnogenesis|etnogenesistä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Токарев, Сергей Александрович | Nimeke = История зарубежной этнографии | Vuosi = 1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = http://historia-site.narod.ru/library/ethnology/tokarev_main.htm | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.1.2019 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Tyypillinen etnografia on kokonaisvaltainen tutkimus<ref name="Ember 2006">Ember, Carol ja Melvin Ember, ''Cultural Anthropology'' (Prentice Hall, 2006), luku 1.</ref><ref name="Heider, Karl 2001">Heider, Karl. ''Seeing Anthropology''. 2001. Prentice Hall, luvut 1. ja 2.</ref>, ja siihen sisältyy lyhyt historia ja analyysi [[Maasto|maastosta]], [[Ilmasto|ilmastosta]] ja [[Elinympäristö|elinympäristöstä]]. Kaikissa tapauksissa sen pitäisi olla pohtiva, antaa merkittävä panos ihmisten sosiaalisen elämän ymmärtämiseen, vaikuttaa [[Esteettinen|esteettisesti]] lukijaan ja ilmaista uskottavaa todellisuutta. Etnografia tallentaa kaiken havaitun käyttäytymisen ja kuvaa kaikkia [[Symboli|symbolien]] merkityssuhteita käyttäen käsitteitä, jotka välttävät [[kausaalinen|kausaalista selittämistä]]. Perinteisesti etnografia keskittyi ”läntiseen katseeseen” kohti "eksoottista" itää, mutta nykyisin tutkijat harjoittavat etnografiaa omassa sosiaalisessa ympäristössään. Dewanin (2018) mukaan, vaikka olisimme toinen, "muu" tai "syntyperäinen", olemme silti "toinen", koska on monia julkisivuja itestämme, jotka yhdistävät meitä ihmisiin ja muihin julkisivuihin, jotka korostavat eroavaisuuksiamme.
Tiedonkeruun menetelmänä etnografia tarkoittaa tietyn yhteiskunnallisen tilanteen osallistujien käyttäytymisen tutkimista ja myös sellaisen [[Käyttäytyminen|käyttäytymisen]] [[Tulkinta|tulkintaa]].<ref name="auto">Dewan M., Understanding Ethnography: An ‘Exotic’ Ethnographer’s Perspective. In: Mura P., Khoo-Lattimore C. (toim.) Asian Qualitative Research in Tourism. Perspectives on Asian Tourism. Springer, Singapore, 2018)</ref> Dewan (2018) täsmentää, että käyttäytyminen voi muokata osallistujien tuntemia rajoituksia niiden tilanteiden mukaan joissa he ovat, tai sen yhteiskunnan mukaan, johon he kuuluvat. Etnografia ihmisen yhteiskuntia ja kulttuureja koskevana [[Empiirinen tutkimus|empiiristen tietojen]] esittelynä oli edelläkävijä [[Antropologia|antropologian]] biologisilla, yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla aloilla, mutta se on myös yleistynyt [[Yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteissä]] yleisesti - [[Sosiologia|sosiologiassa]]<ref>[http://dictionary.reference.com/browse/ethnology "Ethnology" at ''dictionary.com''].</ref>, [[Viestintätutkimus|viestintätutkimuksissa]], [[Historia|historiassa]] - missä ihmiset tutkivat [[Etninen ryhmä|etnisiä ryhmiä]], kokoonpanoja, koostumuksia, uudelleensijoittamisia, sosiaalisen hyvinvoinnin ominaisuuksia, olennaisuutta, henkisyyttä ja kansan [[etnogenesis|etnogenesistä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Токарев, Сергей Александрович | Nimeke = История зарубежной этнографии | Vuosi = 1978 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = http://historia-site.narod.ru/library/ethnology/tokarev_main.htm | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.1.2019 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Tyypillinen etnografia on kokonaisvaltainen tutkimus<ref name="Ember 2006">Ember, Carol ja Melvin Ember, ''Cultural Anthropology'' (Prentice Hall, 2006), luku 1.</ref><ref name="Heider, Karl 2001">Heider, Karl. ''Seeing Anthropology''. 2001. Prentice Hall, luvut 1. ja 2.</ref>, ja siihen sisältyy lyhyt historia ja analyysi [[Maasto|maastosta]], [[Ilmasto|ilmastosta]] ja [[Elinympäristö|elinympäristöstä]]. Kaikissa tapauksissa sen pitäisi olla pohtiva, antaa merkittävä panos ihmisten sosiaalisen elämän ymmärtämiseen, vaikuttaa [[Esteettinen|esteettisesti]] lukijaan ja ilmaista uskottavaa todellisuutta. Etnografia tallentaa kaiken havaitun käyttäytymisen ja kuvaa kaikkia [[Symboli|symbolien]] merkityssuhteita käyttäen käsitteitä, jotka välttävät [[kausaalinen|kausaalista selittämistä]]. Perinteisesti etnografia keskittyi ”läntiseen katseeseen” kohti "eksoottista" itää, mutta nykyisin tutkijat harjoittavat etnografiaa omassa sosiaalisessa ympäristössään. Dewanin (2018) mukaan, vaikka olisimme toinen, "muu" tai "syntyperäinen", olemme silti "toinen", koska on monia julkisivuja itestämme, jotka yhdistävät meitä ihmisiin ja muihin julkisivuihin, jotka korostavat eroavaisuuksiamme.

Versio 10. maaliskuuta 2019 kello 10.12

Etnografia (kreik. ethnos ’kansa’, graphein ’kirjoittaa’) on kansan ja sen kulttuurin kuvaus. Euroopassa termi alkoi esiintyä 1700-luvun lopussa tarkoittaen nimenomaan kenttätyön havaintojen perusteella kerättyä informaatiota, mutta etnografia voidaan koota myös historiallisista dokumenteista.

Etnografia on kansojen ja kultuureiden systemaattista tutkimusta. Se on suunniteltu sellaisten kultuuristen ilmiöiden tutkimiseksi, joissa tutkija tarkkailee yhteisöä tutkimuksen aiheen näkökulmasta. Etnografia on keino, jolla voidaan esittää graafisesti ja kirjallisesti jonkin ryhmän kulttuuri. Sanalla voidaan sanoa olevan kaksoismerkitys, joka riippuu osaksi siitä, käytetäänkö sitä jaottomana vai jaollisena substantiivina.[1] Tuloksena oleva kenttätutkimus tai tapausraportti heijastaa kulttuuriryhmän elämässä olevaa tietoa ja merkitysjärjestelmää.[2][3][4]

Tiedonkeruun menetelmänä etnografia tarkoittaa tietyn yhteiskunnallisen tilanteen osallistujien käyttäytymisen tutkimista ja myös sellaisen käyttäytymisen tulkintaa.[5] Dewan (2018) täsmentää, että käyttäytyminen voi muokata osallistujien tuntemia rajoituksia niiden tilanteiden mukaan joissa he ovat, tai sen yhteiskunnan mukaan, johon he kuuluvat. Etnografia ihmisen yhteiskuntia ja kulttuureja koskevana empiiristen tietojen esittelynä oli edelläkävijä antropologian biologisilla, yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla aloilla, mutta se on myös yleistynyt yhteiskuntatieteissä yleisesti - sosiologiassa[6], viestintätutkimuksissa, historiassa - missä ihmiset tutkivat etnisiä ryhmiä, kokoonpanoja, koostumuksia, uudelleensijoittamisia, sosiaalisen hyvinvoinnin ominaisuuksia, olennaisuutta, henkisyyttä ja kansan etnogenesistä.[7] Tyypillinen etnografia on kokonaisvaltainen tutkimus[8][9], ja siihen sisältyy lyhyt historia ja analyysi maastosta, ilmastosta ja elinympäristöstä. Kaikissa tapauksissa sen pitäisi olla pohtiva, antaa merkittävä panos ihmisten sosiaalisen elämän ymmärtämiseen, vaikuttaa esteettisesti lukijaan ja ilmaista uskottavaa todellisuutta. Etnografia tallentaa kaiken havaitun käyttäytymisen ja kuvaa kaikkia symbolien merkityssuhteita käyttäen käsitteitä, jotka välttävät kausaalista selittämistä. Perinteisesti etnografia keskittyi ”läntiseen katseeseen” kohti "eksoottista" itää, mutta nykyisin tutkijat harjoittavat etnografiaa omassa sosiaalisessa ympäristössään. Dewanin (2018) mukaan, vaikka olisimme toinen, "muu" tai "syntyperäinen", olemme silti "toinen", koska on monia julkisivuja itestämme, jotka yhdistävät meitä ihmisiin ja muihin julkisivuihin, jotka korostavat eroavaisuuksiamme.

Etnografia Suomessa

Suomessa sanaa käytti ensimmäisenä Antero Warelius artikkelissaan ”Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende” (1847).

Lähteet

  1. ↑ "Technical definition of ethnography", American Ethnography
  2. ↑ Geertz, C., Thick description: Toward an Interpretive Theory of Culture, 1973.
  3. ↑ Kirjassa The Interpretation of Cultures: Selected Essays (s. 3-30). New York: Basic Books, Inc., Publishers
  4. ↑ Philipsen, G., Speaking Culturally: Explorations in Social Communication. Albany, New York: State University of New York Press, 1992.
  5. ↑ Dewan M., Understanding Ethnography: An ‘Exotic’ Ethnographer’s Perspective. In: Mura P., Khoo-Lattimore C. (toim.) Asian Qualitative Research in Tourism. Perspectives on Asian Tourism. Springer, Singapore, 2018)
  6. ↑ "Ethnology" at dictionary.com.
  7. ↑ Токарев, Сергей Александрович: История зарубежной этнографии. , 1978. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.1.2019). (venäjäksi)
  8. ↑ Ember, Carol ja Melvin Ember, Cultural Anthropology (Prentice Hall, 2006), luku 1.
  9. ↑ Heider, Karl. Seeing Anthropology. 2001. Prentice Hall, luvut 1. ja 2.

Aiheesta muualla

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Etnografia&oldid=17992206”