Ero sivun ”Valtatie 7” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
hieman täydennystä
Rivi 48: Rivi 48:
===1950–1990-luku===
===1950–1990-luku===


Vuosina 1955–1960 Helsingin ja Porvoon välinen osuus päällystettiin asfaltilla ja samalla tien ajorata levennettiin yhdeksän metriä leveäksi.<ref name=":0" /> Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu [[Kulosaaren silta]] ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä [[Seututie 170#Itäväylä|Itäväylä]], silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi lyhyeksi, kun vuonna 1972 valmistui Porvoonväylän ensimmäinen osuus valtatieltä 4 Tattariharjun liittymästä Sipoon [[Massby]]hyn. Vuonna 1975 tie ulottui Boxbyhyn, jolloin valmista moottoritietä oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä.<ref>Myllykylä 2017, s. 71</ref> Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon ja Koskenkylän osuus [[moottoriliikennetie]]ksi ja sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi. Moottoriliikennetie Ritan liittymästä Koskenkylään otettiin käyttöön 1987 ja Koskenkylästä Loviisaan 1998.<ref>Myllykylä 2017, s. 76, 83</ref> Loviisan kaupungin ohittava neljä kilometriä pitkä ohikulkutie kuitenkin valmistui jo 1989.<ref>Myllykylä 2017, s. 79</ref> Vuonna 1999 Porvoon Harabackan ja Koskenkylän välinen osuus valmistui moottoritieksi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/uskomatonta-mutta-totta-suomen-ensimmainen-moottoritie-on-viimein-valmis-urakka-kesti-yli-60-vuotta/6923196#gs.B05GxNo|nimeke=Uskomatonta, mutta totta! Suomen ensimmäinen moottoritie on viimein valmis – urakka kesti yli 60 vuotta|julkaisu=MTV|päiväys=24.5.2018|viitattu=25.5.2018}}</ref> Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, [[seututie 170]].
Vuosina 1955–1960 Helsingin ja Porvoon välinen osuus päällystettiin asfaltilla ja samalla tien ajorata levennettiin yhdeksän metriä leveäksi.<ref name=":0" /> Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu [[Kulosaaren silta]] ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä [[Seututie 170#Itäväylä|Itäväylä]], silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi lyhyeksi, kun vuonna 1972 valmistui Porvoonväylän ensimmäinen osuus valtatieltä 4 Tattariharjun liittymästä Sipoon [[Massby]]hyn. Vuonna 1975 tie ulottui Boxbyhyn, jolloin valmista moottoritietä oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä.<ref>Myllykylä 2017, s. 71</ref> Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon–Koskenkylän osuus [[moottoriliikennetie]]ksi ja sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi. Moottoriliikennetie Ritan liittymästä Koskenkylään otettiin käyttöön 1987 ja Koskenkylästä Loviisaan 1998.<ref>Myllykylä 2017, s. 76, 83</ref> Loviisan kaupungin ohittava neljä kilometriä pitkä ohikulkutie kuitenkin valmistui jo 1989.<ref>Myllykylä 2017, s. 79</ref> Vuonna 1999 Porvoon Harabackan ja Koskenkylän välinen osuus valmistui moottoritieksi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/uskomatonta-mutta-totta-suomen-ensimmainen-moottoritie-on-viimein-valmis-urakka-kesti-yli-60-vuotta/6923196#gs.B05GxNo|nimeke=Uskomatonta, mutta totta! Suomen ensimmäinen moottoritie on viimein valmis – urakka kesti yli 60 vuotta|julkaisu=MTV|päiväys=24.5.2018|viitattu=25.5.2018}}</ref> Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, [[seututie 170]].


[[Karhula]]n kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie [[1970-luku|1970-luvun]] alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla.
[[Karhula]]n kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie [[1970-luku|1970-luvun]] alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla. [[Otsola (Kotka)|Otsola–]][[Summa (Hamina)|Summa]]-moottoritie avattiin marraskuussa 1994, jolloin yhtenäisen moottoritieosuuden pituus [[Kyminlinna (kaupunginosa)|Kyminlinnasta]] Summaan oli noin 17 kilometriä.<ref>Myllykylä 2017, s. 97</ref>


===2000-luku===
===2000-luku===


Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien [[Turku|Turun]] ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.<ref name="tiehallinto_vt7koskenkylä-kotka">{{verkkoviite| Osoite=http://www.tiehallinto.fi/vt7koskenkyla-loviisa-kotka| Nimeke=Vt 7 (E18) Koskenkylä─Loviisa─Kotka| Julkaisija= Tiehallinto| Ajankohta=22.5.2007 | Viitattu=27.6.2007 }}</ref> Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta. Parantamistöiden laajuus ja aikataulu on siirretty erillisen ministerityöryhmän pohdittavaksi.<ref name="yle20070831">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id68633.html | Nimeke = Hallituksen budjettiesitys valmistui | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 31.8.2007, klo 21.15 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli = }}</ref>
Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien [[Turku|Turun]] ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.<ref name="tiehallinto_vt7koskenkylä-kotka">{{verkkoviite| Osoite=http://www.tiehallinto.fi/vt7koskenkyla-loviisa-kotka| Nimeke=Vt 7 (E18) Koskenkylä─Loviisa─Kotka| Julkaisija= Tiehallinto| Ajankohta=22.5.2007 | Viitattu=27.6.2007 }}</ref> Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta.


Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio oli 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.<ref name="tiehallinto_vt7koskenkylä-kotka"/> Hankkeeseen kuului kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettiin. Hanke toteutettiin [[elinkaarimalli|elinkaarimallilla (PPP)]]. Tie valmistui kokonaisuudessaan 2014.
Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio oli 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.<ref name="tiehallinto_vt7koskenkylä-kotka"/> Hankkeeseen kuului kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettiin. Hanke toteutettiin [[elinkaarimalli|elinkaarimallilla (PPP)]]. Tie valmistui kokonaisuudessaan 2014.
Rivi 60: Rivi 60:
Haminan ohittava moottoritie avattiin liikenteelle joulukuussa 2014.<ref name="hamina17.12.14">{{Verkkoviite | osoite = http://news.cision.com/fi/liikennevirasto/r/e18-haminan-ohikulkutie-avataan-liikenteelle-keskiviikkona-17-12-2014,c9696750 | nimeke = E18 Haminan ohikulkutie avataan liikenteelle keskiviikkona 17.12.2014 | ajankohta = 15.12.2014 | julkaisija = Liikennevirtasto | viitattu = 17.12.2014}}</ref> Sitä ennen valtatie 7 kulki Haminan keskustan katuverkolla ja oli liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutui turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Uusi 16 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hanke alkoi syksyllä 2011 ja sen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.<ref name="tiehallinto_vt7hamina">{{verkkoviite| Osoite=http://www.tiehallinto.fi/vt7hamina| Nimeke=Vt 7 (E18) Haminan ohikulkutie| Julkaisija= Tiehallinto | Ajankohta= 14.3.2007 | Viitattu = 27.6.2007 }}</ref>
Haminan ohittava moottoritie avattiin liikenteelle joulukuussa 2014.<ref name="hamina17.12.14">{{Verkkoviite | osoite = http://news.cision.com/fi/liikennevirasto/r/e18-haminan-ohikulkutie-avataan-liikenteelle-keskiviikkona-17-12-2014,c9696750 | nimeke = E18 Haminan ohikulkutie avataan liikenteelle keskiviikkona 17.12.2014 | ajankohta = 15.12.2014 | julkaisija = Liikennevirtasto | viitattu = 17.12.2014}}</ref> Sitä ennen valtatie 7 kulki Haminan keskustan katuverkolla ja oli liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutui turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Uusi 16 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hanke alkoi syksyllä 2011 ja sen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.<ref name="tiehallinto_vt7hamina">{{verkkoviite| Osoite=http://www.tiehallinto.fi/vt7hamina| Nimeke=Vt 7 (E18) Haminan ohikulkutie| Julkaisija= Tiehallinto | Ajankohta= 14.3.2007 | Viitattu = 27.6.2007 }}</ref>


Tien viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen Haminasta Vaalimaan raja-asemalle alkoi kesäkuussa 2015 ja valmistui 1. maaliskuuta 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10097024 | Nimeke = Suomen pisin moottoritie on vihdoin valmis| Tekijä = | Julkaisu = yle.fi| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1.3.2018| Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 3.3.2018| Kieli = }}</ref> Sitä ennen Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus oli tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia. Venäjän [[tulli]]n ongelmat pahensivat tilannetta entisestään, kun rekat muodostivat pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Uusi tie on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä on 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyy Vaalimaalle rakennettava rekkaparkki, jossa on tilaa tuhannelle rekalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/hamina-vaalimaa-moottoritielle_rahaa_budjetissa/6768702 | Nimeke = Hamina-Vaalimaa-moottoritielle rahaa budjetissa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.11.2013}}</ref>
Tien viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen Haminasta Vaalimaan raja-asemalle alkoi kesäkuussa 2015 ja valmistui 1. maaliskuuta 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10097024 | Nimeke = Suomen pisin moottoritie on vihdoin valmis| Tekijä = | Julkaisu = yle.fi| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1.3.2018| Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 3.3.2018| Kieli = }}</ref> Sitä ennen Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus oli tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia. Venäjän [[tulli]]n ongelmat pahensivat tilannetta entisestään, kun rekat muodostivat pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Uusi tie on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä on 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyi Vaalimaalle rakennettu rekkaparkki, jossa on 410 paikkaa Venäjälle meneville ja 51 paikkaa Suomeen saapuville rekoille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rajaliikenne.fi/info/fi/rajanylityspaikat/vaalimaa/lorry-parking/|nimeke=Rekkaparkki ja raskaan liikenteen ajoreitit|julkaisu=www.rajaliikenne.fi|viitattu=2019-03-06}}</ref>

2010-luvulla valmistuneille moottoritieosuuksille tehtiin rakentamisen yhteydessä myös [[Liikennetelematiikka|liikennetelematiikkajärjestelmä]], johon kuuluu mm. muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, kaistaopasteita, tekstipohjaisia opastusnäyttöjä sekä useita tiesääasemia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/suomeen-tulee-hightech-moottoritie-ei-turhaan-pideta-alennettuja-nopeusrajoituksia/d0f8c521-60d8-3e06-9bdd-7565516559b0|nimeke=Suomeen tulee hightech-moottoritie: "Ei turhaan pidetä alennettuja nopeusrajoituksia"|tekijä=Talouselämä|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2019-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Samalla järjestelmä rakennettiin myös aiemmin valmistuneille tieosuuksille ja se kattaa nykyään lähes koko valtatie 7:n Kehä III:n liittymästä Vaalimaalle asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/273773-liikennealy-ilmestyy-keha-iiin-ja-porvoon-valille|nimeke=Liikenneäly ilmestyy Kehä III:n ja Porvoon välille|tekijä=toimitus|julkaisu=Vantaan Sanomat|viitattu=2019-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.<ref name="hs20070615">{{Verkkoviite | Tekijä=Juutilainen, Ville | Nimeke=Valtatie 7:lle valmistellaan kokeilua raskaan liikenteen tiemaksuista | Ajankohta= 15.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/autot/artikkeli/1135228045921 | Julkaisu = HS.fi |Julkaisija=Helsingin Sanomat Oy | Luettu=16.6.2007 | Kieli= }}</ref>
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.<ref name="hs20070615">{{Verkkoviite | Tekijä=Juutilainen, Ville | Nimeke=Valtatie 7:lle valmistellaan kokeilua raskaan liikenteen tiemaksuista | Ajankohta= 15.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/autot/artikkeli/1135228045921 | Julkaisu = HS.fi |Julkaisija=Helsingin Sanomat Oy | Luettu=16.6.2007 | Kieli= }}</ref>

⚫
[[Kilpilahti|Kilpilahden]] uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.


[[Vuosaaren satama]]n rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja [[Kehä III]]:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.<ref name="vuosaaren_satama">{{verkkoviite| Osoite=http://www.vuosaarensatama.fi/satamarata/satamarata_6.html |Nimeke=Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke| Viitattu=16.7.2007 }}</ref> Myöhemmin liittymä parannettiin systeemiliittymäksi.
[[Vuosaaren satama]]n rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja [[Kehä III]]:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.<ref name="vuosaaren_satama">{{verkkoviite| Osoite=http://www.vuosaarensatama.fi/satamarata/satamarata_6.html |Nimeke=Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi| Julkaisija=Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke| Viitattu=16.7.2007 }}</ref> Myöhemmin liittymä parannettiin systeemiliittymäksi.

⚫
[[Kilpilahti|Kilpilahden]] uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.


[[Porvoo]]n Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.
[[Porvoo]]n Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.

Versio 7. maaliskuuta 2019 kello 00.56
Valtatie 7
Seiskatie
Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 189 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Porvoo (50 km)
Kotka (131 km)
Hamina (153 km)
Päätepiste Vaalimaa (189 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Pääosin 2+2 kaistainen moottoritie
Porvoonväylä Helsingin Jakomäen kohdalla.
Uusi ja vanha Valtatie 7 Pyhtäällä vuonna 2013.
Valtatie 7 Kotkassa.
Kolsilan tunneli Haminassa.

Valtatie 7 on Helsingistä Kotkan ja Haminan kautta Vaalimaalle johtava valtatie. Se on Helsingin keskustan ja Kehä III:n välistä osuutta lukuun ottamatta osa E18-tietä, joka jatkuu Pietariin.

Valtatie 7 on kokonaan moottoritietä lukuun ottamatta Helsingin alueella katuverkossa kulkevaa noin kahdeksan kilometrin osuutta sekä Vaalimaan raja-asemaa. Sen viimeinenkin osa avattiin liikenteelle 1. maaliskuuta 2018. Tie palvelee henkilö- ja tavaraliikennettä Kaakkois-Suomen sekä Venäjän suuntiin. Tien pituus on 189 kilometriä.

Pääkaupunkiseudun alueella tiestä käytetään nimeä Porvoonväylä. Porvoonväylä on Helsingin säteittäiseksi pääväyläksi suhteellisen vähäliikenteinen ja vähäruuhkainen (suurimmillaan n. 30 000–35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Tämä johtuu siitä, että tien varren kaavoitus Helsingin lähistössä Sipoon alueella on vähäistä ja merkittävämpää maankäyttöä on vasta Porvoossa. Tie palvelee siis lähinnä Porvoon työmatkalaisia ja pitkämatkaista henkilö- ja tavaraliikennettä Kouvolan, Kotkan ja Venäjän suuntiin. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, kun Helsingin kaupunki kaavoittaa lähivuosina osan Sipoosta.

Valtatie 7 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon[1] sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Reitti

Valtatie 7 on moottoritietä välillä Koskela (Helsinki) – Vaalimaa (Virolahti). Tie kulkee valtatie 4:n kanssa Helsingin keskustasta Tattariharjulle asti, missä se erkanee kohti itää Porvoon suuntaan. Valtatie 6 erkanee valtatie 7:stä Loviisan Koskenkylässä Kouvolan suuntaan.

Tie kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Kymenlaakso

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Helsinki (uudelleen) – Sipoo – Porvoo – Loviisa – Pyhtää – Kotka – Hamina – Virolahti.

Historia

1930–1940-luku

Valtatie 7 kulkee vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Helsingistä itään päin rannikkoa pitkin. 1930-luvulle asti reitti Helsingistä Porvooseen kulki Malmin, Hakkilan, Sipoon ja Hinthaaran kautta. 1930-luvulla valmistui Porvoontie, joka Helsingissä alkoi nykyisen Roihupellon teollisuusalueen tienoilta. Keskustasta reitti kulki Hämeentietä, Vanhankaupunginlahden pohjoispuolta Viikkiin ja sieltä edelleen kohti Roihupeltoa. Helsingin ja Porvoon välinen tieosuus valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 1935.[2] Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä reitti sai numeroikseen 6 ja 7 aina Pernajan Koskenkylään asti. Sieltä tie jatkui Viipuriin.

Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa uusi raja katkaisi tien Virolahden ja Säkkijärven välistä ja Suomen puoleinen tulliasema rakennettiin Virolahden Vaalimaalle.

1950–1990-luku

Vuosina 1955–1960 Helsingin ja Porvoon välinen osuus päällystettiin asfaltilla ja samalla tien ajorata levennettiin yhdeksän metriä leveäksi.[2] Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu Kulosaaren silta ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä Itäväylä, silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi lyhyeksi, kun vuonna 1972 valmistui Porvoonväylän ensimmäinen osuus valtatieltä 4 Tattariharjun liittymästä Sipoon Massbyhyn. Vuonna 1975 tie ulottui Boxbyhyn, jolloin valmista moottoritietä oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä.[3] Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon–Koskenkylän osuus moottoriliikennetieksi ja sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi. Moottoriliikennetie Ritan liittymästä Koskenkylään otettiin käyttöön 1987 ja Koskenkylästä Loviisaan 1998.[4] Loviisan kaupungin ohittava neljä kilometriä pitkä ohikulkutie kuitenkin valmistui jo 1989.[5] Vuonna 1999 Porvoon Harabackan ja Koskenkylän välinen osuus valmistui moottoritieksi.[6] Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, seututie 170.

Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla. Otsola–Summa-moottoritie avattiin marraskuussa 1994, jolloin yhtenäisen moottoritieosuuden pituus Kyminlinnasta Summaan oli noin 17 kilometriä.[7]

2000-luku

Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien Turun ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.[8] Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta.

Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio oli 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.[8] Hankkeeseen kuului kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettiin. Hanke toteutettiin elinkaarimallilla (PPP). Tie valmistui kokonaisuudessaan 2014.

Haminan ohittava moottoritie avattiin liikenteelle joulukuussa 2014.[9] Sitä ennen valtatie 7 kulki Haminan keskustan katuverkolla ja oli liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutui turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Uusi 16 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hanke alkoi syksyllä 2011 ja sen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.[10]

Tien viimeisen moottoritieosuuden rakentaminen Haminasta Vaalimaan raja-asemalle alkoi kesäkuussa 2015 ja valmistui 1. maaliskuuta 2018.[11] Sitä ennen Haminan ja Vaalimaan välinen tieosuus oli tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie oli liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia. Venäjän tullin ongelmat pahensivat tilannetta entisestään, kun rekat muodostivat pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Uusi tie on pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä on 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyi Vaalimaalle rakennettu rekkaparkki, jossa on 410 paikkaa Venäjälle meneville ja 51 paikkaa Suomeen saapuville rekoille.[12]

2010-luvulla valmistuneille moottoritieosuuksille tehtiin rakentamisen yhteydessä myös liikennetelematiikkajärjestelmä, johon kuuluu mm. muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä, kaistaopasteita, tekstipohjaisia opastusnäyttöjä sekä useita tiesääasemia.[13] Samalla järjestelmä rakennettiin myös aiemmin valmistuneille tieosuuksille ja se kattaa nykyään lähes koko valtatie 7:n Kehä III:n liittymästä Vaalimaalle asti.[14]

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.[15]

Vuosaaren sataman rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja Kehä III:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.[16] Myöhemmin liittymä parannettiin systeemiliittymäksi.

Kilpilahden uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.

Porvoon Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Työryhmä esittää: Neljännes pääteistä ja puolet radoista runkoverkoiksi (työryhmän esitys) 29.9.2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 15.1.2008.
  2. ↑ a b Myllykylä 2017, s. 35
  3. ↑ Myllykylä 2017, s. 71
  4. ↑ Myllykylä 2017, s. 76, 83
  5. ↑ Myllykylä 2017, s. 79
  6. ↑ Uskomatonta, mutta totta! Suomen ensimmäinen moottoritie on viimein valmis – urakka kesti yli 60 vuotta MTV. Viitattu 25.5.2018.
  7. ↑ Myllykylä 2017, s. 97
  8. ↑ a b Vt 7 (E18) Koskenkylä─Loviisa─Kotka 22.5.2007. Tiehallinto. Viitattu 27.6.2007.
  9. ↑ E18 Haminan ohikulkutie avataan liikenteelle keskiviikkona 17.12.2014 15.12.2014. Liikennevirtasto. Viitattu 17.12.2014.
  10. ↑ Vt 7 (E18) Haminan ohikulkutie 14.3.2007. Tiehallinto. Viitattu 27.6.2007.
  11. ↑ Suomen pisin moottoritie on vihdoin valmis yle.fi. 1.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
  12. ↑ Rekkaparkki ja raskaan liikenteen ajoreitit www.rajaliikenne.fi. Viitattu 6.3.2019.
  13. ↑ Talouselämä: Suomeen tulee hightech-moottoritie: "Ei turhaan pidetä alennettuja nopeusrajoituksia" Talouselämä. Viitattu 6.3.2019.
  14. ↑ toimitus: Liikenneäly ilmestyy Kehä III:n ja Porvoon välille Vantaan Sanomat. Viitattu 6.3.2019.
  15. ↑ Juutilainen, Ville: Valtatie 7:lle valmistellaan kokeilua raskaan liikenteen tiemaksuista HS.fi. 15.6.2007. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.6.2007.
  16. ↑ Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 16.7.2007.

Aiheesta muualla

Liittymät Helsingistä Vaalimaalle
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
  Erottajankatu (2+2)
    Uudenmaankatu
    Ludviginkatu
  Mannerheimintie (2+2)
  Mannerheimintie
Bulevardi
Lönnrotinkatu		 Turku, Tampere
 
Hanko
  Esplanadi (2+2)
  Korkeavuorenkatu
Mikonkatu
  Kasarmikatu
Kluuvikatu
  Fabianinkatu
  Unioninkatu Eteläsatama
  Esplanadi (2+2)
  Eteläranta ; kääntyy pohjoiseen mentäessä
  Pohjoisesplanadi (2+2)
    Katariinankatu
  Pohjoisesplanadi (2+2)
    Helenankatu
  Katajanokanlaituri
Mariankatu		 Katajanokka
  Meritullintori (2+1)
  Kanavakatu
Päävartiontori
  Meritullintori (2+2)
  Aleksanterinkatu
    Meritullinkatu
  Pohjoisranta (2+2)
  Kirkkokatu
    Rauhankatu
    Maneesikatu
  Tervasaarenkannas
Liisankatu
  Kirjatyöntekijänkatu
Siltavuorenranta
  Hakaniemen silta (2+2)
  Hakaniemen silta Töölönlahti valmistunut 1961
  Sörnäisten rantatie (3+4)
Hakaniemenranta
Hakaniemenkatu		 Hakaniemi
  Haapaniemenkatu Kallio Merihaka
  Sörnäisten rantatie (3+3)
    Kaikukatu
  Lintulahdenkuja
Hanasaarenkatu
    Parrukatu
  Käenkuja
  Vilhovuorenkatu
  Sörnäisten rantatie Tuusula Pasila
  Itäväylä (3+3)
Itäväylä
Kaasutehtaankatu		 Itäkeskus Kulosaari; kääntyy
 
  Varastokatu (2+2)
  Työpajankatu
  Verkkosaarenkatu
  Vanha Talvitie
Agroksenkuja
  Hermannin rantatie (2+2)
  Haukilahdenkatu
Hämeentie kääntyy
  Hämeentie (3+3)
  Hämeentie Viikki
  Kustaa Vaasan tie (3+2)
    Floorantie
  Pietari Kalmin katu
    Jaavantie
    Japaninkatu
  Intiankatu
  Syyriankatu
Väinö Auerin katu
  Valtimontie
Lahdenväylä (2+2)
 1
Koskelan eritasoliittymä Viikintie
Koskelantie		 Viikki; alkaa
Koskela
Lahdenväylä (3+3)
 2
Pihlajamäen eritasoliittymä (Suuntaisliittymä etelän suuntaan) Pihlajamäentie Viikki
Pihlajamäki
Lahdenväylä (4+4)
 3
Kivikon eritasoliittymä Kehä I Kehä I
Malmi
Itäkeskus
Lahdenväylä (3+3)
 4
Tattariharjun eritasoliittymä (Suuntaisliittymä etelän suuntaan) Lahdenväylä Lahti; kääntyy
Porvoonväylä (2+2)
 41
Rajakylän eritasoliittymä Maratontie
Jakomäentie		 Rajakylä
Jakomäki
Helsingin ja Vantaan kunnanraja
 42
Länsimäen eritasoliittymä
 53
Länsisalmen eritasoliittymä Kehä III
Kehä III		 Kehä III itään
Kehä III länteen
Porvoonväylä (2+2)
Vantaan ja Helsingin kunnanraja
         
 54
Itäsalmen eritasoliittymä Knutersintie Landbo
Östersundom
Helsingin ja Sipoon kunnanraja
 55
Massbyn eritasoliittymä Uusi Porvoontie Söderkulla, Massby, Västerskog
  Sipoonlahti
 56
Sipoonlahden eritasoliittymä Eriknäsintie Sipoonlahti
Eriksnäs
 57
Hangelbyn eritasoliittymä Kalkkirannantie Söderkulla
Kalkkiranta
         
 58A
Kilpilahden eritasoliittymä Kilpilahdentie Kilpilahti
Sipoon ja Porvoon kunnanraja
Moottoritie (2+2)
 58B
Kulloon eritasoliittymä Nesteentie Sipoo
Kilpilahti
  Mustijoki
 59
Treksilän eritasoliittymä Emäsalo, Tolkkinen
 60
Harabackan eritasoliittymä Mäntsäläntie Porvoo
Hyvinkää
  Porvoon rata
         
  Porvoonjoki
 61
Skarpensin eritasoliittymä Myrskyläntie Myrskylä, Kerkkoo
Porvoo
 62
Ritan eritasoliittymä Loviisantie Loviisa
Porvoo
 63
Ilolan eritasoliittymä Sannaistentie Ilola
Sannainen
         
Porvoon ja Loviisan kunnanraja
 64
Vanhakylän eritasoliittymä Vanhankyläntie Vanhakylä
Rönnäs, Isnäs
  Koskenkylänjoki
 65
Koskenkylän eritasoliittymä Kouvola, Koskenkylä
         
 66
Koivulehdon eritasoliittymä Lapinjärventie Loviisa, Valko
Lapinjärvi
  Loviisanjoki
 67
Flokomin eritasoliittymä Loviisa, Tesjoki
    Tesjoen levähdysalue    
 68
Ruotsinpyhtään eritasoliittymä Pietarintie Elimäki, Ruotsinpyhtää
    Markkinamäen tunneli 400 metriä  
  Ahvenkosken sillat
Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnanraja
Loviisan ja Pyhtään kunnanraja
 69
Ahvenkosken eritasoliittymä Ahvenkoski
 70
Pyhtään eritasoliittymä Pyhtää, kk.
    Pyhtään levähdysalue    
 71
Siltakylän eritasoliittymä Malminsuontie Siltakylä, Huutjärvi
Pyhtään ja Kotkan kunnanraja
 72
Heinlahden eritasoliittymä Heinsuontie Heinlahti
 73
Sutelan eritasoliittymä Mussalontie Karhuvuori
Sutela
  Langinkoskenhaara, Kymijoki
 74
Kyminlinnan eritasoliittymä etelään: Hyväntuulentie
pohjoiseen: Hyväntuulentie		 Kotka, Korkeakoski
Kyminlinna
Moottoritie (1+2+2+1)
  Huumanhaara, Kymijoki
 75
Jumalniemen eritasoliittymä Ahlströmintie
Kyminlinnantie		 Jumalniemi
  Korkeakoskenhaara, Kymijoki
 76
Karhulan eritasoliittymä Karhulantie Karhula
Moottoritie (2+2)
  Karhulan–Sunilan Rautatie
 77
Suurniityn eritasoliittymä Hurukselantie Anjala
Halla, Sunila
 78
Otsolan eritasoliittymä Hiidenkirnuntie Otsola
Ristinkallio
 79
Keltakallion eritasoliittymä Otsolantie Keltakallio
 80
Rantahaan eritasoliittymä Kouvolantie Kouvola, Inkeroinen
Moottoritie (2+2)
Kotkan ja Haminan kunnanraja
         
 81A
Summan eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Helsingin suuntaan) Hamina
 81B
Lankamalmin eritasoliittymä Puuropytyntie Summa, Lankamalmi
 82
Ruissalon eritasoliittymä Suokalliontie
    Husulan tunneli 499 metriä  
 83
Husulan eritasoliittymä Brandstakantie Lappeenranta, Taavetti
    Kolsilan tunneli 164 ja 174 metriä  
 84
Lelun eritasoliittymä Vaalimaantie Hamina
Haminan ja Virolahden kunnanraja
 85
Kattilaisten eritasoliittymä Vaalimaantie Klamila, Ravijoki
    Lapinsuon levähdysalue    
 86
Saarasjärven eritasoliittymä Salpalinjantie Ravijoki, Vaahterikko
 87
Virojoen eritasoliittymä Miehikkäläntie Virojoki
Taavetti, Miehikkälä
    Rasa-ahonmäen tunneli 245 metriä  
 88
Vaalimaan eritasoliittymä Lappeenrannantie Lappeenranta, Ylämaa, Muurikkala
  Vaalimaan kiertoliittymä Vaalimaantie Helsinki, Kotka, Hamina; kääntyy
    Vaalimaan rajanylityspaikka , Venäjän valtatie M 10 Pietari; päättyy
Välimatkataulukko
(km) Helsinki
Porvoo 50 Porvoo
Koskenkylä 74 24 Koskenkylä
Loviisa 92 42 18 Loviisa
Kotka (Kyminlinna) 131 81 57 39 Kotka (Kyminlinna)
Karhula 134 84 60 42 3 Karhula
Hamina 153 103 79 61 22 19 Hamina
Vaalimaa 189 139 115 97 58 55 36 Vaalimaa
Valtatiet 1–29

| | | | | | | | | | | | | |
| | | | | | | | | | | |

Eurooppatiet Suomessa

| | | | | | |

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valtatie_7&oldid=17985270”