Ero sivun ”Lähivalvontatutka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
+kuva |
Kojattu verkkoviite ja täsmennetty kuvatekstiä. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Short-range monitoring radar.JPG|thumb| |
[[Tiedosto:Short-range monitoring radar.JPG|thumb|Lähivalvontatutka Jyväskylässä näyttelyssä. Toisiotutkan antenni on ensiötutkan parabelin selkäpuolella näkyvä suorakaiteen muotoinen taso.]] |
||
'''Lähivalvontatutka''' on [[lennonjohto|lennonvarmennuksen]] lähestymisalueen [[tutka]] (Terminal Area Radar, TAR), ja ilmapuolustuksen muiden järjestelmien tutkakatvealueiden täyttämiseen tarkoitettu tutka. Se on suhteellisen lyhyille, noin 100 km, mittauseetäisyyksille tarkoitettu. Sille sopivia taajuuaslueita ovat X-alue 10 GHz (aallonpituus 3 cm), C-alue 8 GHz (aallonpituus 5 cm) ja S-alue 3 GHz (aallonpituus 10 cm). Se on ylensä 2D-tutka ja mittaa siis maalin suunnan ja etäisyyden. Siinä on usein samassa kompleksissa myös [[toisiotutka]].<ref>http://www.radartutorial.eu/07.waves/Waves%20and%20Frequency%20Ranges.en.html</ref> |
'''Lähivalvontatutka''' on [[lennonjohto|lennonvarmennuksen]] lähestymisalueen [[tutka]] (Terminal Area Radar, TAR), ja ilmapuolustuksen muiden järjestelmien tutkakatvealueiden täyttämiseen tarkoitettu tutka. Se on suhteellisen lyhyille, noin 100 km, mittauseetäisyyksille tarkoitettu. Sille sopivia taajuuaslueita ovat X-alue 10 GHz (aallonpituus 3 cm), C-alue 8 GHz (aallonpituus 5 cm) ja S-alue 3 GHz (aallonpituus 10 cm). Se on ylensä 2D-tutka ja mittaa siis maalin suunnan ja etäisyyden. Siinä on usein samassa kompleksissa myös [[toisiotutka]].<ref>http://www.radartutorial.eu/07.waves/Waves%20and%20Frequency%20Ranges.en.html</ref> |
||
Suomen ilmapuolustuksessa on lähivalvontatutkia muiden ilmavalvontajärjestelmien täydentämiseksi. 1990-luvulla hankittu lähivalvontatutkakalusto, LÄVA, koostuu ruotsalaisvalmisteisesta Ericsson Giraffe 100 AAA -tutkasta ja kotimaisesta Sisu-maastokuorma-autosta. Myös antennin pyörityskoneisto ja masto ovat kotimaista valmistetta. Se on liikkuva ja kestää hyvin taisteluolosuhteita. Siinä on myös toisiotutka siviili-ilmailun valvomiseksi.<ref> |
Suomen ilmapuolustuksessa on lähivalvontatutkia muiden ilmavalvontajärjestelmien täydentämiseksi. 1990-luvulla hankittu lähivalvontatutkakalusto, LÄVA, koostuu ruotsalaisvalmisteisesta Ericsson Giraffe 100 AAA -tutkasta ja kotimaisesta Sisu-maastokuorma-autosta. Myös antennin pyörityskoneisto ja masto ovat kotimaista valmistetta. Se on liikkuva ja kestää hyvin taisteluolosuhteita. Siinä on myös toisiotutka siviili-ilmailun valvomiseksi. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmavoimat.fi/ilmavalvontatutkat | Nimeke = Ilmavalvontatutkat| Tekijä = Suomen Ilmavoimat| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Virallinen verkkojulkaisu| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.3.2019 | Kieli = suomeksi}}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
Versio 3. maaliskuuta 2019 kello 19.12
Lähivalvontatutka on lennonvarmennuksen lähestymisalueen tutka (Terminal Area Radar, TAR), ja ilmapuolustuksen muiden järjestelmien tutkakatvealueiden täyttämiseen tarkoitettu tutka. Se on suhteellisen lyhyille, noin 100 km, mittauseetäisyyksille tarkoitettu. Sille sopivia taajuuaslueita ovat X-alue 10 GHz (aallonpituus 3 cm), C-alue 8 GHz (aallonpituus 5 cm) ja S-alue 3 GHz (aallonpituus 10 cm). Se on ylensä 2D-tutka ja mittaa siis maalin suunnan ja etäisyyden. Siinä on usein samassa kompleksissa myös toisiotutka.[1]
Suomen ilmapuolustuksessa on lähivalvontatutkia muiden ilmavalvontajärjestelmien täydentämiseksi. 1990-luvulla hankittu lähivalvontatutkakalusto, LÄVA, koostuu ruotsalaisvalmisteisesta Ericsson Giraffe 100 AAA -tutkasta ja kotimaisesta Sisu-maastokuorma-autosta. Myös antennin pyörityskoneisto ja masto ovat kotimaista valmistetta. Se on liikkuva ja kestää hyvin taisteluolosuhteita. Siinä on myös toisiotutka siviili-ilmailun valvomiseksi. [2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://www.radartutorial.eu/07.waves/Waves%20and%20Frequency%20Ranges.en.html
- ↑ Suomen Ilmavoimat: Ilmavalvontatutkat Virallinen verkkojulkaisu. Viitattu 3.3.2019. suomeksi