Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) →Maantiede: kh |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kertomerkki on kertomerkki |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
=== Topografia === |
=== Topografia === |
||
[[File:Märket plain extension fi.svg|pienoiskuva|Maankohoaminen Märketillä vuosien 1810 ja 1980 välillä.]] |
[[File:Märket plain extension fi.svg|pienoiskuva|Maankohoaminen Märketillä vuosien 1810 ja 1980 välillä.]] |
||
Märketin luoto on mitoiltaan 350 |
Märketin luoto on mitoiltaan 350 × 150 metriä, ja sen kalliot ovat noin 1 265 miljoonaa vuotta vanhaa kiteistä [[diabaasi]]a.<ref name="en märklig ö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bsis.org/Daphne/Dokument/Daphne/1998-2%20Market.pdf | Nimeke = Märket - en märklig ö | Tekijä = Ekman, Joakim & Bråvander, Lars-Gunnar & Ekman, Gabriel & Zachrisson, Ebbe | Ajankohta = 1998 | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{sv}} | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> 1800-luvun alkupuolella luodolla oli pinta-alaa vain noin 2 hehtaaria, mutta [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena luoto on kasvanut nykyiseen kokoonsa 3,29 hehtaariin.<ref name="And263" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://histdoc.net/historia/market.html | Nimeke = Märket | Julkaisija = histdoc.net | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Luodon korkein kohta on vain noin 3 metriä, minkä takia aallot vyöryvät myrskytuulella koko luodon yli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi | Nimeke = Paikkatietoikkuna | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite = maastoprofiili-työkalu | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref> |
||
=== Luonto === |
=== Luonto === |
||
Versio 21. helmikuuta 2019 kello 14.47
Märket lounaasta päin katsottuna vuonna 2013.
| Sijainti | |
|---|---|
| Korkein kohta |
3 m |
| Pinta-ala |
0,0329 km² |
| Asukasluku |
0 |
|---|
Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla. Vuonna 1885 luodolle rakennettiin Märketin majakka turvaamaan merenkulkua kapealla Eteläkurkulla.[1] Luodolla on pinta-alaa vähän yli kolme hehtaaria, ja siellä sijaitsee Suomen läntisin kiinteän maan piste.[2]
Vuodesta 2007 lähtien majakkaa on kunnostanut Suomen Majakkaseura. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta.[3]
Maantiede
Sijainti
Märket sijaitsee Ahvenanmerellä, Eteläkurkun eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella. Luodolta on lyhimmillään matkaa Manner-Ahvenanmaalle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.[4]
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat Märketskallenin pohjamajakka noin 5,6 kilometrin päässä ja Understenin majakka 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.[5]
Suomi ja Ruotsi jakavat Märketin puoliksi rusetin muotoisella valtakunnanrajalla. Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[2]
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla oleva piste,[6] mutta Suomen koko valtioalueen läntisin piste sijaitsee aluemerellä noin 12,5 kilometriä Märketiltä etelälounaaseen.[7]
Topografia
Märketin luoto on mitoiltaan 350 × 150 metriä, ja sen kalliot ovat noin 1 265 miljoonaa vuotta vanhaa kiteistä diabaasia.[8] 1800-luvun alkupuolella luodolla oli pinta-alaa vain noin 2 hehtaaria, mutta maankohoamisen seurauksena luoto on kasvanut nykyiseen kokoonsa 3,29 hehtaariin.[2][9] Luodon korkein kohta on vain noin 3 metriä, minkä takia aallot vyöryvät myrskytuulella koko luodon yli.[10]
Luonto
Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa 1998 tehdyssä tutkimuksessa. Luotosorsimoa ja nyylähaarikkoa tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa myrskyiltä.[8]
Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli heinäkasveja (järviruoko, luotosorsimo, niittynurmikka, pohjanlahdenlauha, punanata, ruokonata, ruokohelpi ja rönsyrölli), mutta myös vihvilöitä (konnan-, sammakon- ja suolavihvilä), kohokkikasveja (nyylähaarikko, pihatähtimö ja suolasolmukki), maksaruohoja (iso- ja keltamaksaruoho) sekä asterikasveja (etelänmerisaunio ja leskenlehti) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös niittyleinikin, meriluikan ja poimuhierrakan kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli raita, joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.[8]
Märketillä ja sen lähiluodoilla tavataan paljon halleja eli harmaahylkeitä, joita on mahdollista päästä katsomaan sinne järjestettävillä hyljesafareilla.[11] Suomen lintuatlaksen mukaan luodolla pesii haahkoja, lapintiiroja, riskilöitä, räystäspääskyjä, västäräkkejä ja mahdollisesti ruokkeja.[12]
Ilmasto
Meri tasaa merkittävästi Märketin vuosittaista lämpötilan vaihtelua, mikä tekee siitä erityisen leutotalvisen muuhun Suomeen verrattuna. 2000-luvun aikana siellä on mitattu ainakin seitsemän kertaa talvikuukauden ylin lämpötila Suomessa.[13][14][15][16][17][18] Esimerkiksi 6. joulukuuta 2007 päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja 30. tammikuuta 2016 6,5 °C.[13][14]
Etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia havaitaan Märketillä korkeita tuulennopeuksia. Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta 2019 mitattiin luodolla keskituuleksi 32,4 m/s ja kovimmaksi yksittäiseksi puuskaksi 40,2 m/s.[19] Tätä ennen myrskytuulia on luodolla mitattu esimerkiksi Oskari-myrskyssä 1. joulukuuta 2013, jolloin keskituuli oli 27,9 m/s ja kovin puuska 34,4 m/s.[20]
Märketillä on vuodesta 1885 saakka havainnoitu säätä ja jäätilannetta, mutta alkuaikoina havainnot lähetettiin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna 1906 Suomen Tiedeseuran Meteorologinen Päälaitos (nykyinen Ilmatieteen laitos) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi ottaa myös vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.[21] Majakan automatisoinnin jälkeen, 10. marraskuuta 1977 Märketillä aloitti toimintansa Ilmatieteen laitoksen automaattinen sääasema.[22]
|
Märketin ilmastotilastoa
Lähde: Ilmatieteen laitos, 1981–2018[23]
|
Valtakunnanraja
Koska Suomi ja Ruotsi ovat mukana sekä pohjoismaisessa passivapaudessa että Schengenin sopimuksessa, ei Märketillä rajaa ylittävillä pohjoismaiden kansalaisilla tarvitse olla mukanaan matkustusasiakirjoja. Kuitenkin muiden maiden kansalaisilla on oltava passi tai matkustamiseen kelpaava henkilökortti rajaa ylittäessä.[24]
Vuoden 1810 rajanveto
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[2]
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[25] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[26] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[27]
Vuoden 1985 rajanveto
Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[2] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.[28]
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[29] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[30] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennetty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[28]
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[30] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[2]
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet merkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä.[31] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja tällöin yhden kallioreiän paikkaa korjattiin, sillä se oli lähes 3 metriä sivussa koordinaatein määritellystä rajapisteestä.[31] Vuonna 2007 Suomen Majakkaseura maalasi rajapisteet näkyviin asfalttimaalilla, ja maalaus joudutaan uusimaan parin vuoden välein.[32]
Majakka
- Pääartikkeli: Märketin majakka
Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama majakka valmistui Märketille vuonna 1885.[33] Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat pelkäsivät Märketin kareja, ja siksi ajautuivat haaksirikkoon Ruotsin rannikon matalikoille.[34]
Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.
Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna 1976 ja seuraavan vuoden aikana miehitys lopetettiin.[35] Vuodesta 2007 lähtien Suomen Majakkaseura on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.[3]
Radioamatöörit
Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969, kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[36][37]
Matkailu
Märketille voi saapua omalla veneellä tai käyttäen venepalvelua Ahvenanmaalta, ja telttailu luodolla on sallittua.[38] Suomen Majakkaseuran talkoolaiset tarjoavat opastusta majakalla joka päivä talkookaudella toukokuusta lokakuuhun.[39]
Katso myös
Lähteet
- Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
Viiteet
- ↑ Andersson, 2015, s. 6
- ↑ a b c d e f Andersson, 2015, s. 263–265
- ↑ a b Märket Suomen Majakkaseura ry. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Havaintoasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Google Maps Google. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Kartta Suomen ja Ruotsin välisestä valtakunnanrajasta 1:1 000. Karttalehti 49, Märket. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat, 2006. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 9.8.2018)
- ↑ Paikkatietoikkuna (mittanauha-työkalu) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ a b c Ekman, Joakim & Bråvander, Lars-Gunnar & Ekman, Gabriel & Zachrisson, Ebbe: Märket - en märklig ö (PDF) bsis.org. 1998. Viitattu 10.8.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Märket histdoc.net. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Paikkatietoikkuna (maastoprofiili-työkalu) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Uhari, Markku: Harmaahylje on Ahvenanmaan saariston valtias Helsingin Sanomat. 25.5.2012. Viitattu 18.8.2018.
- ↑ Hammarland Märket (ruutu 671:306) Suomen lintuatlas. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ a b Vuoden 2016 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ a b Vuoden 2007 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2005 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2004 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2003 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2000 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Ala-Heikkilä, Minna & Saarinen, Jussi: Aamulehti seuraa: Aapeli-myrsky on rikkonut useita ennätyksiä Aamulehti. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin 2.12.2013. Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Andersson, 2015, s. 125–126
- ↑ Rannikko- ja järviasemien säähavainnot Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Havaintojen lataus (Hammarland Märketin havaintoasema. Dataa vrk:n keskilämpötiloista oli tarjolla epäsäännöllisesti jaksolla 2/1981–5/1984 ja kohtuullisen säännöllisesti jaksoilla 6/1984–12/1984, 3/1985–12/1986, 6/1988–6/1989 ja 7/1991–12/2018. Dataa vrk:n ylimmistä ja alimmista lämpötiloista oli tarjolla kohtuullisen säännöllisesti jaksoilla 9/1995–3/1996 ja 9/1999–12/2018.) Ilmatieteen laitos. Viitattu 1.1.2019.
- ↑ Matkustusasiakirjat Rajavartiolaitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Lapintie, Pyry: Suomen ja Ruotsin rajoja tarkistetaan uudelleen Helsingin Sanomat. 29.8.2006. Viitattu 18.8.2018.
- ↑ Andersson, 2015, s. 275
- ↑ Andersson, 2015, s. 36–39
- ↑ Andersson, 2015, s. 23
- ↑ Andersson, 2015, s. 261–262
- ↑ Andersson, 2015, s. 257
- ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Cavén, Tina: Märketin majakalla rauhoitutaan ja pelätään luonnon armoilla Kulttuuricocktail. 3.1.2017. Yleisradio. Viitattu 18.8.2018.
- ↑ Lankinen, Jonna: Suomen majakkasaaret, joissa voi yöpyä – Utö on niistä yksi TS Saaristo. 13.7.2016. Turun Sanomat. Viitattu 18.8.2018.
