Ero sivun ”Syanobakteerit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty tieto siitä, että suolapulssit vaikuttavat sinilevähavaintojen määrään Itämeressä.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 214 muokkausta
tekijä; karsittu linkkejä
Rivi 13: Rivi 13:
'''Sinibakteerit''' eli '''syanobakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä [[Esitumalliset|esitumallisia]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('[[Leväkukinta|sinileväkukinnat]]') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä [[bakteerit|bakteereina]] tai muodostaa jonomaisia ketjuja.
'''Sinibakteerit''' eli '''syanobakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä [[Esitumalliset|esitumallisia]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('[[Leväkukinta|sinileväkukinnat]]') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä [[bakteerit|bakteereina]] tai muodostaa jonomaisia ketjuja.


"Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu litteässä [[Yhteyttämiskalvosto|yhteyttämiskalvostossa]]. Muutamat lajit elävät [[alkueliöt|alkueliöiden]] kanssa [[Endosymbioosi|endosymbioosissa]], eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref>
"Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu litteässä [[Yhteyttämiskalvosto|yhteyttämiskalvostossa]]. Muutamat lajit elävät [[alkueliöt|alkueliöiden]] kanssa [[Endosymbioosi|endosymbioosissa]], eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s. 61, kuva 4.21 {{en}}</ref>


Soluseinältään sinibakteerit ovat [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisia bakteereja]], eli niiden soluseinässä on paljon [[Lipidit|rasva-aineita]]. Niillä ei ole [[flagella|siimoja]], mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla keinolla.
Soluseinältään sinibakteerit ovat [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisia bakteereja]], eli niiden soluseinässä on paljon [[Lipidit|rasva-aineita]]. Niillä ei ole [[flagella|siimoja]], mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla keinolla.


Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä [[Tuottaja (biologia)|tuottajia]], eivätkä [[Hajottaja|hajottajia]], kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan [[typpi|typpeä]] ilmakehästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/typen_kierto/2/ | Nimeke = Typen kierto - Taso 2 | Tekijä = | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Solunetti | Viitattu = 2.10.2018}}</ref> Typen sidonta on tärkeää [[ekosysteemi]]n [[typen kierto luonnossa|typenkierrolle]]. Typen yhteyttäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja sen sivutuotteena syntyy [[vety]]ä.
Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä [[Tuottaja (biologia)|tuottajia]], eivätkä [[Hajottaja|hajottajia]], kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan [[typpi|typpeä]] ilmakehästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/typen_kierto/2/ | Nimeke = Typen kierto, Taso 2 | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Solunetti | Viitattu = 2.10.2018}}</ref> Typen sidonta on tärkeää [[ekosysteemi]]n [[typen kierto luonnossa|typenkierrolle]]. Typen yhteyttäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja sen sivutuotteena syntyy [[vety]]ä.


Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.
Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.


Sinilevähavaintojen määrään [[Itämeri|Itämeressä]] vaikuttavat mm. [[suolapulssi]]t.<ref name="Helsingin Uutiset 19.11.2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/457277-suomenlahdessa-on-suolaa-enemman-kuin-kertaakaan-50een-vuoteen-odotettavissa-sakeaa| Nimeke = Suomenlahdessa on suolaa enemmän kuin kertaakaan 50:een vuoteen – odotettavissa sakeaa leväpuuroa kesällä| Tekijä = Helsingin Uutiset | Ajankohta =19.11.2016| Julkaisija = | Viitattu = 8.1.2018 }}</ref>
Sinilevähavaintojen määrään [[Itämeri|Itämeressä]] vaikuttavat mm. [[suolapulssi]]t.<ref name="Helsingin Uutiset 19.11.2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/457277-suomenlahdessa-on-suolaa-enemman-kuin-kertaakaan-50een-vuoteen-odotettavissa-sakeaa | Nimeke = Suomenlahdessa on suolaa enemmän kuin kertaakaan 50:een vuoteen | Julkaisija = Helsingin Uutiset | Ajankohta =19.11.2016 | Viitattu = 8.1.2018 }}</ref>


== Myrkyllisyys ==
== Myrkyllisyys ==
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, [[Maksamyrkky|maksamyrkkyjä]] ja [[Hermomyrkky|hermomyrkkyjä]].<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses</ref> [[Maksa]]lle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin [[hermosto]]lle myrkylliset. [[Makea vesi|Makeiden vesien]] maksamyrkyt ([[mikrokystiinit]]) ja [[murtovesi|murtoveden]] maksamyrkyt ([[nodulariinit]]) ovat rakenteeltaan [[aminohapot|aminohapoista]] muodostuneita rengasrakenteisia [[peptidi|peptidejä]] aiheuttaen eläimille maksan turpoamisen ja [[Šokki|sokin]]. Hermostoon vaikuttavat toksiinit (mm. [[anatoksiinit]] ja [[saksitoksiinit]]) ovat rakenteeltaan pienimolekyylisiä [[hiilivedyt|hiilivety]]renkaita sisältäviä [[alkaloidit|alkaloideja]] tai [[organofosfaatit|organofosfaatteja]] aiheuttaen mm. [[lihas]]ten [[halvaus|halvaantumista]].<ref>[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00203 Terveyskirjasto, Jouko Tuomisto: Viekö sinilevä hengen tai maksan?, 3.11.2014]</ref>
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, [[Maksamyrkky|maksamyrkkyjä]] ja [[Hermomyrkky|hermomyrkkyjä]].<ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40 Duodecim, Helsinki 2007. [http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses Verkossa englanniksi]</ref> [[Maksa]]lle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin [[hermosto]]lle myrkylliset. [[Makea vesi|Makeiden vesien]] maksamyrkyt ([[mikrokystiinit]]) ja [[murtovesi|murtoveden]] maksamyrkyt ([[nodulariinit]]) ovat rakenteeltaan [[aminohapot|aminohapoista]] muodostuneita rengasrakenteisia [[peptidi|peptidejä]] aiheuttaen eläimille maksan turpoamisen ja [[Šokki|sokin]]. Hermostoon vaikuttavat toksiinit (mm. [[anatoksiinit]] ja [[saksitoksiinit]]) ovat rakenteeltaan pienimolekyylisiä [[hiilivedyt|hiilivety]]renkaita sisältäviä [[alkaloidit|alkaloideja]] tai [[organofosfaatit|organofosfaatteja]] aiheuttaen mm. [[lihas]]ten [[halvaus|halvaantumista]].<ref>[https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=asy00203 Terveyskirjasto, Jouko Tuomisto: Viekö sinilevä hengen tai maksan?, 3.11.2014]</ref>
Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla [[ihottuma]]a, [[päänsärky]]ä ja [[kuume]]tta. Järvivedestä otetussa puhdistetussa juomavedessä ei sinibakteerimyrkkyjä ole merkittäviä määriä.
Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla [[ihottuma]]a, [[päänsärky]]ä ja [[kuume]]tta. Järvivedestä otetussa puhdistetussa juomavedessä ei sinibakteerimyrkkyjä ole merkittäviä määriä.{{Lähde}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 31: Rivi 31:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=sinilevat | Nimeke = Haku: Sinilevät | Julkaisu = SYKE | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=sinilevat | Nimeke = Haku: Sinilevät | Julkaisu = Syke | Viitattu = 2.10.2018}}* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus/Sivut/Sinileva.aspx | Nimeke = Sinilevä | Julkaisu = HUS | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Sinilevainen_vesi_on_riski_ihmisille_ja_(47441) | Nimeke = Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille | Tekijä = | Ajankohta = 19.7.2018 | Julkaisu = SYKE | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus/Sivut/Sinileva.aspx | Nimeke = Sinilevä | Julkaisu = HUS | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154414 | Nimeke = Cyanobacterial bioactive compounds: biosynthesis, evolution, structure and bioactivity | Tekijä = Joutsen, Shishido & Keiko, Tânia | Ajankohta = 22.5.2015 | Julkaisu = Helsingin yliopisto | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234267?show=full | Nimeke = Toxic and bloom-forming Baltic Sea cyanobacteria under changing environmental conditions | Tekijä = Teikari, Jonna | Ajankohta = 24.4.2018 | Julkaisu = Helsingin yliopisto | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/109dfce4.html | Nimeke = Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös) | Tekijä = | Ajankohta = 1.2.2013 | Julkaisu = Turun yliopiston tiedote | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/109dfce4.html | Nimeke = Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös) | Tekijä = | Ajankohta = 1.2.2013 | Julkaisu = Turun yliopiston tiedote | Viitattu = 2.10.2018}}
* [http://www.uniprot.org/taxonomy/1117 UniProt, Taxonomy: Cyanobacteria] {{en}}
* [http://www.uniprot.org/taxonomy/1117 UniProt, Taxonomy: Cyanobacteria] {{en}}
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/mesh?Db=mesh&Cmd=DetailsSearch&Term=%22Cyanobacteria%22%5BMeSH+Terms%5D MeSH: Cyanobacteria] {{en}}
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/mesh?Db=mesh&Cmd=DetailsSearch&Term=%22Cyanobacteria%22%5BMeSH+Terms%5D MeSH: Cyanobacteria] {{en}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/uimari-nain-erotat-sinilevan-siitepolysta-tunnistamisessa-voi-kayttaa-apuna-keppia-tai-juomalasia-201033687/ | Nimeke = Uimari, näin erotat sinilevän siitepölystä – Tunnistamisessa voi käyttää apuna keppiä tai juomalasia | Tekijä = Pihlajamäki, Hanna | Ajankohta = 23.7.2018 | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/sinilevat | Nimeke = Sinilevät, ''Cyanobacteria'' | Julkaisu = Luontoportti | Viitattu = 2.10.2018}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/sinilevat | Nimeke = Sinilevät, ''Cyanobacteria'' | Julkaisu = Luontoportti | Viitattu = 2.10.2018}}


Versio 17. helmikuuta 2019 kello 15.31

Syanobakteerit
Chroococcus
Chroococcus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Eubacteria
Pääjakso: Syanobakteerit Cyanobacteria
Katso myös

  Syanobakteerit Wikispeciesissä
  Syanobakteerit Commonsissa

Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.

"Syano" nimessä viittaa väriin: kreikan kielen κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu litteässä yhteyttämiskalvostossa. Muutamat lajit elävät alkueliöiden kanssa endosymbioosissa, eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.[1]

Soluseinältään sinibakteerit ovat gramnegatiivisia bakteereja, eli niiden soluseinässä on paljon rasva-aineita. Niillä ei ole siimoja, mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla keinolla.

Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä tuottajia, eivätkä hajottajia, kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmakehästä.[2] Typen sidonta on tärkeää ekosysteemin typenkierrolle. Typen yhteyttäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja sen sivutuotteena syntyy vetyä.

Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.

Sinilevähavaintojen määrään Itämeressä vaikuttavat mm. suolapulssit.[3]

Myrkyllisyys

Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.[4] Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Makeiden vesien maksamyrkyt (mikrokystiinit) ja murtoveden maksamyrkyt (nodulariinit) ovat rakenteeltaan aminohapoista muodostuneita rengasrakenteisia peptidejä aiheuttaen eläimille maksan turpoamisen ja sokin. Hermostoon vaikuttavat toksiinit (mm. anatoksiinit ja saksitoksiinit) ovat rakenteeltaan pienimolekyylisiä hiilivetyrenkaita sisältäviä alkaloideja tai organofosfaatteja aiheuttaen mm. lihasten halvaantumista.[5] Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla ihottumaa, päänsärkyä ja kuumetta. Järvivedestä otetussa puhdistetussa juomavedessä ei sinibakteerimyrkkyjä ole merkittäviä määriä.lähde?

Lähteet

  1. ↑ Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s. 61, kuva 4.21 (englanniksi)
  2. ↑ Typen kierto, Taso 2 Solunetti. 2006. Viitattu 2.10.2018.
  3. ↑ Suomenlahdessa on suolaa enemmän kuin kertaakaan 50:een vuoteen 19.11.2016. Helsingin Uutiset. Viitattu 8.1.2018.
  4. ↑ Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40 Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi
  5. ↑ Terveyskirjasto, Jouko Tuomisto: Viekö sinilevä hengen tai maksan?, 3.11.2014

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syanobakteerit&oldid=17938673”