Ero sivun ”Torsten Stålhandske” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Lähteet: KB vapaa |
aukt. |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
}} |
}} |
||
{{auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Stålhandske, Torsten}} |
{{AAKKOSTUS:Stålhandske, Torsten}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit]] |
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit]] |
||
Versio 13. helmikuuta 2019 kello 01.23
Torsten Stålhandske (1. syyskuuta 1593 Porvoon pitäjä – 21. huhtikuuta 1644 Haderslev)[1] oli suomalainen Ruotsin armeijassa palvellut ratsuväen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö kolmikymmenvuotisen sodan aikana.[2]
Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Götanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär (Jägerhorn) Uudeltamaalta.lähde? Stålhandske oli vuonna 1643 hoidettavana Stettinissä haavojensa vuoksi ja tänä aikana hän avioitui 9. huhtikuuta Arvid Henrikinpoika Hornin tyttären Kristiinan kanssa. Stålhandske kuitenkin menehtyi jo seuraavana vuonna Tanskan sotaretkellä sairauteen.[2] Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.
Sotilasura
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin vänrikkinä Kustaa II Adolfin mukana Preussiin 1622. Vuonna 1626 hänet ylennettiin majuriksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta hän siirtyi jo seuraavana vuonna Åke Tottin ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1629 johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.[2]
Ruotsin liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommerissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. Vuonna 1632 hänet ylennettiin everstiksi ja ratsumiehineen hän oli ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.
Kesäkuussa 1634 Stålhandske haavoittui Hamelin taistelussa. Vuonna 1635 hän liittyi kenraalimajurina Johan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston Turun akatemialle.
Lähteet
- Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 951-1-12624-5.
- Veli-Matti Syrjö: Stålhandske, Torsten (1593–1644) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 21.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- C. Von Warnstedt: Elisabeth Lichtones släktanteckningar. Genos 63(1992), s. 64-72, 97-98
Viitteet
- ↑ Biografiakeskus. (Kansallisbiografia ei mainitse Stålhandsken tarkkaa syntymäpäivää, sillä siitä ei ole ollut varmaa tietoa. Ruotsalainen tutkija C. Von Warnstedt on kuitenkin todennut Elisabeth Lichtonen merkinneen muistiinpanoissaan enonsa Torsten Stålhandsken syntymäpäiväksi 1. syyskuuta.)
- ↑ a b c Sauri 2002: 23.
| ||||||||||||||
