Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 2001:14BB:83:2A4E:C0EA:7301:42E7:7102 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Styroks tekemään versioon. |
Sisältöä lisätty Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|Koskenkorva-viinapullo]] |
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|Koskenkorva-viinapullo]] |
||
[[Tiedosto:17-05-06-Miniaturen RR79033.jpg|thumb|Erilaisia väkeviä alkoholijuomia miniatyyripulloissa.]] |
[[Tiedosto:17-05-06-Miniaturen RR79033.jpg|thumb|Erilaisia väkeviä alkoholijuomia miniatyyripulloissa.]] Juodaan viinaa tullaan viisaammiksi näin. |
||
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
Versio 10. helmikuuta 2019 kello 21.21
Juodaan viinaa tullaan viisaammiksi näin.
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]
Käyttö
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
- ruokakulttuurissa ruoan ohessa
- polttoaineena
- nautintoaineena
- humaltumistarkoitukseen
- lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
- maksuvälineenä[2]
Määrittelyjä
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[3].
Viinamerkkejä
- Finlandia Vodka (Suomi)
- Koskenkorva (Suomi)
- Leijona Viina (Suomi)
- Sisuviina (Suomi)
- Saunalahden Viina (Suomi)
- Suomi Viina (Ranska)
- Viru Valge (Viro)
- Absolut Vodka (Ruotsi)
- Smirnoff (Iso-Britannia)
- Stolitšnaja (Venäjä)
- Tapio (Suomi)
- Grey Goose (Ranska)
- Tasavalta (Suomi)
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.
Kirjallisuutta
- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
- Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
- Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.
Aiheesta muualla
- Yle Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla
- Raitis.fi – Viina
- Laurila, Anne: Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi. Pohjalainen 21.10.2009.
- Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde. Helsingin Sanomat 1.11.2010.