Ero sivun ”Lauantain toivotut levyt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
alkuvuosikymmenten vetäjät lisätty vanhasta hesarista |
lisää vanhasta hesarista |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Soitetut kappaleet kuulutetaan vasta jälkikäteen, ja tämä suo kuuntelijoille mahdollisuuden tunnistamisyritykseen ja vaikkapa tietokilpailunomaiseen arvuutteluun soivasta musiikista. |
Soitetut kappaleet kuulutetaan vasta jälkikäteen, ja tämä suo kuuntelijoille mahdollisuuden tunnistamisyritykseen ja vaikkapa tietokilpailunomaiseen arvuutteluun soivasta musiikista. |
||
Lauantain toivottuja levyjä toimitti alkuun ohjelman keksinyt [[Alvar Andström]] 1935–1954, sitten [[Cay Idström]] 1954–1965.<ref name=hs1995>{{Lehtiviite | Tekijä =Alftan, Maija | Otsikko =”Ehtookellojen jälkeen soivat Lauantain toivotut levyt” – tuttu kuulutus täyttää tänään 60 vuotta. Koskaan et muuttua saa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =1995-11-04 | Sivut =18 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1995-11-04/18 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> |
Lauantain toivottuja levyjä toimitti alkuun ohjelman keksinyt [[Alvar Andström]] 1935–1954, sitten [[Cay Idström]] 1954–1965. Idström muisteli ohjelman 60-vuotispäivänä 1995, miten ihmisten levytoiveet pysyivät vuosikymmenestä toiseen niin samoina, että samat levyt olisi voinut soittaa joka ohjelmassa. Kiertoa kuitenkin saatiin aikaan esimerkiksi niin, että huippusuosittua [[Miliza Korjus|Miliza Korjuksen]] kappaletta ”Warum?” sai soittaa korkeintaan joka neljännellä kerralla. Muita kestosuosikkeja olivat [[Tapio Rautavaara]]n ”[[Ontuva Eriksson]]” ja ”[[Isoisän olkihattu]]”. Maisteri Andström suosi saksalaisia marsseja ja schlagereita, jotka sotien jälkeen laitettiin Yleisradiossa soittokieltoon [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] määräyksestä.<ref name=hs1995>{{Lehtiviite | Tekijä =Alftan, Maija | Otsikko =”Ehtookellojen jälkeen soivat Lauantain toivotut levyt” – tuttu kuulutus täyttää tänään 60 vuotta. Koskaan et muuttua saa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =1995-11-04 | Sivut =18 | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1995-11-04/18 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> |
||
Lauantain toivottujen levyjen 75-vuotisjuhlaohjelma lähetettiin 30. lokakuuta [[2010]]. Tavanomaisen toivekonsertin päätyttyä oli kolmen tunnin mittainen syntymäpäiväohjelma. Tässä suorassa lähetyksessä vieraina olivat säveltäjä, muusikko [[Pirjo Bergström]], tutkija [[Kaarina Kilpiö]] ja musiikkitoimittaja [[Paavo Helistö]]. Toimittajana oli [[Jake Nyman]], äänitarkkailijana [[Joonatan Kotila]] ja tuottajana [[Tuuli Saarakkala]]. |
Lauantain toivottujen levyjen 75-vuotisjuhlaohjelma lähetettiin 30. lokakuuta [[2010]]. Tavanomaisen toivekonsertin päätyttyä oli kolmen tunnin mittainen syntymäpäiväohjelma. Tässä suorassa lähetyksessä vieraina olivat säveltäjä, muusikko [[Pirjo Bergström]], tutkija [[Kaarina Kilpiö]] ja musiikkitoimittaja [[Paavo Helistö]]. Toimittajana oli [[Jake Nyman]], äänitarkkailijana [[Joonatan Kotila]] ja tuottajana [[Tuuli Saarakkala]]. |
||
Versio 8. helmikuuta 2019 kello 16.49
Lauantain toivotut levyt on levytoivekonsertti ja Yleisradion vanhin yhä lähetettävä radio-ohjelma.[1] Sen ensimmäinen lähetys kuultiin 2. marraskuuta 1935. Alkuperäinen lähetysaika oli klo 17.00. Nykyisin ohjelmaa lähetetään Yle Radio 1:ssä lauantaisin klo 18.10–19.00.
Ohjelmassa toteutetaan kuuntelijoiden musiikkitoiveita tavallisesti 10–12 kappaleen verran. Ohjelmassa ei ole varsinaista juontajaa, vaan kunkin kappaleen soitua loppuun radiokanavan kuuluttaja lukee sen tekijätiedot. Lähetysaika on kautta vuosikymmenten jakautunut kahteen osaan: alkupuoliskolla soitetaan enimmäkseen klassista musiikkia, loppupuoliskolla populaarimusiikkia.[2] Klassisen musiikin puolikkaan on katsottu palvelevan Yleisradion tehtävää kansaa sivistävänä laitoksena.
Aikana ennen televisiota, populaarimusiikin osuuden radion musiikkitarjonnasta ollessa niukkaa, ohjelman suosio oli aivan omaa luokkaansa. Ohjelma onkin syöpynyt syvälle suurten ikäluokkien ja heitä vanhempien polvien muistoihin.
Soitetut kappaleet kuulutetaan vasta jälkikäteen, ja tämä suo kuuntelijoille mahdollisuuden tunnistamisyritykseen ja vaikkapa tietokilpailunomaiseen arvuutteluun soivasta musiikista.
Lauantain toivottuja levyjä toimitti alkuun ohjelman keksinyt Alvar Andström 1935–1954, sitten Cay Idström 1954–1965. Idström muisteli ohjelman 60-vuotispäivänä 1995, miten ihmisten levytoiveet pysyivät vuosikymmenestä toiseen niin samoina, että samat levyt olisi voinut soittaa joka ohjelmassa. Kiertoa kuitenkin saatiin aikaan esimerkiksi niin, että huippusuosittua Miliza Korjuksen kappaletta ”Warum?” sai soittaa korkeintaan joka neljännellä kerralla. Muita kestosuosikkeja olivat Tapio Rautavaaran ”Ontuva Eriksson” ja ”Isoisän olkihattu”. Maisteri Andström suosi saksalaisia marsseja ja schlagereita, jotka sotien jälkeen laitettiin Yleisradiossa soittokieltoon Hella Wuolijoen määräyksestä.[2]
Lauantain toivottujen levyjen 75-vuotisjuhlaohjelma lähetettiin 30. lokakuuta 2010. Tavanomaisen toivekonsertin päätyttyä oli kolmen tunnin mittainen syntymäpäiväohjelma. Tässä suorassa lähetyksessä vieraina olivat säveltäjä, muusikko Pirjo Bergström, tutkija Kaarina Kilpiö ja musiikkitoimittaja Paavo Helistö. Toimittajana oli Jake Nyman, äänitarkkailijana Joonatan Kotila ja tuottajana Tuuli Saarakkala.
Historiaa
- Brahmsin Unkarilainen tanssi oli ensimmäinen esitetty kappale.
- Yleisradion arkistossa on 300 000 kuuntelijoiden lähettämää kirjettä 40 ensimmäisen vuoden ajalta.
- Ohjelma oli Suomessa ensimmäinen, joka lähetti suoran lähetyksen sijaan levymusiikkia tauotta.
Lähteet
- ↑ Yle Elävä arkisto: Lauantain toivotut 70 vuotta
- ↑ a b Alftan, Maija: ”Ehtookellojen jälkeen soivat Lauantain toivotut levyt” – tuttu kuulutus täyttää tänään 60 vuotta. Koskaan et muuttua saa. Helsingin Sanomat, 4.11.1995, s. 18. Näköislehden aukeama (tilaajille).