Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Metsämaa(n)tiede

Metsämaatiede vai metsämaantiede? Asiallisista lähteistä löytyy kumpaakin nimitystä (ännätöntä enemmän), eikä Kielitoimiston sanakirja tunne kumpaakaan sanaa. Nimitykset tulevat vastaan esimerkiksi artikkeleissa Hannu Mannerkoski ja Pentti Viro. Vai ovatko nämä jopa kaksi eri alaa? -93.106.150.29 10. tammikuuta 2019 kello 20.40 (EET)

Tarkistamatta lähteitä arvelisin, että metsämaatiede on oikein ja metsämaantiede luultavasti virhe, koska kumpikin näyttää tutkineen nimenomaan metsämaata eli metsän maaperää.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.13 (EET)

Googlaus viittaa samaan. Vaikka löytyy käänös: Forest soil science: challenges and perspectives (Metsämaantiede: haasteet ja näköalat) niin se vaikuttaa virheeltä, metsämaatieteelle juuri tuossa merkityksessä löytyy vakuuttavampia esiintymiä. Samoin hiljattainen esiintymä: [1] osoittautuu virheeksi: [2].--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.22 (EET)

Ja tässä toinen samanlainen virhe: [3]: Vertaa: [4].--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.30 (EET)

Metsämaantiede olisi periaatteessa mahdollinen käsite, mutta siitä ei ole suomeksi havaintoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.24 (EET)

Tai itse asiassa on: [5]. Mutta muut vaikuttavat virheiltä.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.26 (EET)

Käännökset siis olisivat: Metsämaatiede = forest soil science ja metsämaantiede = forest geography. Jälkimmäistäkin esiintyy, mutta vähemmän. Ainakin suomessa vain metsämaatiede on vakiintunut professorinvirkojen opetusalaksi. Metsämaanmtiede taas on metsään kohdistuvaa maantieteen tutkimusta, jotka kyllä myös hiukan tehdään suomessa ja maailmalla, mutta ei niinkään opetusalana vaan lähestymistapana joissakin tutkimuksissa tai hankkeissa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.42 (EET)

Drum’n’bass nimelle drum and bass?

Mitä olette mieltä? Pitäisikö artikkeli drum’n’bass siirtää nimelle drum and bass? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 21. tammikuuta 2019 kello 07.11 (EET)

Kyllä kai. Tämä on tietenkin vähän kornia, että artikkelin keskustelusivulla, jossa tästä oikeastaan pitäisi keskustella, on ehdotettu pitkän aikaa samaa. --Höyhens (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 15.15 (EET)

Juu. Artikkelien keskustelusivut tosin ovat yleensä tyhjiä kuin aavikko. Sen takia asia on parasta tuoda tänne, jota sentään luetaan. Voitko siirtää ylläpitäjänä sivun poistamalla ensiksi drum and bass -ohjauksen? Itse en jostain syystä voi. Joitakin sivuja voin siirtää vaikka kyseessä olisikin ohjaussivu, toisia taas en. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 22. tammikuuta 2019 kello 10.01 (EET)

On myös olemassa periaate "muokkaa rohkeasti", josta analogisesti voidaan saada myös "siirrä rohkeasti". Koko Wikipedia perustuu siihen, että rohkeat ja uhkarohkeat muokkaajat kirjoittavat artikkeleita omasta päästään tai sen vierestä, jossa on muutamia lähteitä. Aivan samaan tapaan voisi ajatella, että jos löytyy lähteitä nimimuodolle ja keskustelu on suppeaa, niin sitten vain siirtää artikkelin paremmalle nimelle. Jos aletaan käyttää kahvihuoneita siihen, että yleisten periaatteiden sijasta ruvetaan tuomaan tänne yksittäisiä ongelmia, koko kahvihuoneen perusidea laajojen yhteisten asioiden käsittelystä menee väärään suuntaan. Wikipedia on täynnä ongelmallisia artikkeleja ja pysähtyneitä keskusteluja. On hyvinkin mahdollista, että keskustelu ei siitä parane, että se tuodaan kahvihuoneeseen. Lukijoille tulee vain lisää ylihypättävää, ja nipottajat rasittuvat. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 12.56 (EET)

Sisso! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 22. tammikuuta 2019 kello 13.36 (EET)

Sint Maarten (Alankomaat) uudelle nimelle Sint Maarten?

Sint Maarten (Alankomaat) kertoo Alankomaiden Saint-Martinin / Sint Maartenin saaren puolikkaasta. Artikkelin nimi on myös muunkielisissäkin Wikipedioissa pelkkä Sint Maarten. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 22. tammikuuta 2019 kello 10.35 (EET)

Siirrä vain. Täsmenteelle ei ole tarvetta, koska koko saari tunnetaan meillä ranskankielisellä nimellään Saint-Martin. Jos joku etsisi jostain syystä saarta sen hollanninkielisellä nimellä, hän löytää helposti perille tuon alueartikkelin kautta. -93.106.150.29 22. tammikuuta 2019 kello 20.23 (EET)

Tampereen yliopisto

Kävi ilmi, että on luotu artikkelit Tampereen yliopisto (uusi) ja Tampereen yliopisto (vanha) ja Tampereen yliopisto on nyt ohjauksena näistä jompaan kumpaan ja ohjauksen keskustelusivulla Keskustelu:Tampereen yliopisto keskustellaan kumpaan sen tulisi olla ohjauksena.

Ehdotan että keskusteltaisiin pikemminkin siitä, tarvitaanko keinotekoisesti ja epäselvästi nimettyjä kahta eri artikkelia lainkaan. Eikö olisi parempi käsittellä sekä organisaatiomuutoksia edeltänyt että sen jälkeinen yliopisto samassa artikkelissa?

Näin on tehty artikkelissa Turun yliopisto vaikka Turun kauppakorkeakoulu liitettiinkin siihen. Eri nimeä on käytetty vain, kun uusi korkeakoulu on saanut nimen, jota ei ole ennen ollut, esim. Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Onko tässä mitään syytä poiketa täsrä aiemmasta noudatetusta menettelystä? --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Mielestäni tuo Turun tapaus ei ole ollenkaan vertailukelpoinen, sillä siinä kumpikaan vanha koulu ei kadonnut, vaan toinen muuttui toisen tiedekunnaksi. Tampereen vanhat yliopistot lakkautettiin ja niiden toiminnot siirtyivät aivan uuteen organisaatioon (Tampereen koreakouusäätiö), joka nyt vain sattuu käyttämään samaa nimeä kuin toinen edeltäjistään. Lisäksi katsoisin että vanhan yliopiston sivun säilyttäminen omanaan kunnioittaa molempien vanhojen yliopistojen historiaa parhaalla mahdollisella tavalla, sillä se ei luo käsitystä että yksi oltaisiin liitetty toiseen tai että toinen ei olisi riittävän merkittävä ansaitakseen omaa sivua.Kaipila (keskustelu) 1. helmikuuta 2019 kello 23.47 (EET)

Näkisin, että yhdistämisen muoto on sivuseikka, koska ennen muutosta oli Tampereen yliopisto ja muutoksen jälkeen oli Tampereen yliopisto. Kun artikkelien nimeämiskäytäntö Wikipediassa on se, että artikkelit nimetään sen mukaan, millä nimellä joku asia yleisesti tunnetaan, niin tässä siihen, millä nimellä asia tunnettiin ennen yhdistämistä ja sen jälkeen, ei ole tullut mitään muutosta, ja jos jotain muita tietosanakirjoja kuin Wikipedia vielä on, niin niissäkään täysin varmasti ei tule olemaan kahta artikkelia.

Vastaavasti Suomessa on tehty paljon kuntaliitoksia, joissa kaikki liitoskunnat on "lakkautettu" mutta yhdistetyn kunnan nimeksi on otettu jonkun kunnista (yleensä suurimman) nimi. Näissäkin tapauksissa on päädytty Wikipediassa pitämään samannimiselklä yksiuköllä vai8nm yksi artikkeli.

Oma näkemykseni on, että niin kuntien kuin yliopistojenkin osalta tuo "lakkauttaminen" on sekä kuntien että korkeakoulujen vain poliittista kamppailua, joissa eri mukana olevat tahot pyrkivät kiillottamaan kilpeäään. Organisaatiomuutoksia tietysti tapahtuu, mutta mihin asetetaan raja riittävän ison tai ei riittävän isaon välille, jos nimi ei muutu?

Kuitenkin Wikipedian nimeämiskäytäntö lähtee siitä, että asioista käytetään niitä nimiä, millä ne tunnetaan, ja kun asia jatkuvasati tunnetaan samalla nimellä, myös artikkelin on selvintä olla sama.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 09.15 (EET)

Kyllä yleinen konsensus niin yhdistymisprosessiin liittyvässä uutisoinnissa kuin yliopiston käytävilläkin oli alusta asti että tässä rakennetaan nimenomaan uutta instituutiota. Siksi katsoisin että juuri nimi nyt tässä on se sivuseikka. Eihän kaikkia mahdollisia Sampojakaan niputeta saman sivun alle siksi että ne tunnetaan samalla nimellä.Kaipila (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 11.18 (EET)

Onhan se uusi instituutio mutta samalla vanhan jatkaja, kun siellä jatkaa työtään katkotta myös kaikki mitä oli Tampereen yliopistossa ennenkin, ja kun nimikin valittiin samaksi. Kun valittiin sama nimi, niin samannimistä suoraa jatkajaa on yleisessä kielenkäytössä vaikea käsitellä erikseen, vaikka organisaatio ja hallintomuoto olisikin muuttunut ratkaisevasti. Ja myöskään luontevaa ja ymmärrettävää kahta eri nimeä ei ole. Aaallossa ja Itä-Suomessa päädyttiin uuteen nimeen, ja silloin luonteva uusi nimi on. Ohje:Artikkelin nimi sanoo: "Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä." Ja tarkemmin: "Yritys- ja yhteisöartikkelit nimetään sen mukaan miten yritystä tai yhteisöä yleisimmin kutsutaan suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä."

Tietysti niin kuin esimerkit Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto osoittavat, vastaava organisaatoiden muutosprosessi voi tapahtua myös niin, että nimi samalla muuttuu. Silloinkin kuitenkin mennään sen mukaan millä nimillä asiat tunnetaan.

Mutta pitää kai nyt katsoa mitä muita näkemyksiä ja perusteluja tulee.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 12.02 (EET)

Ja niinhän Tampereellakin oli harkinnassa myös muu nimi, mutta se ei sitten toteutunut. Ero nimissä on siis pieni ja itse yhdistymisprosessin kannalta sattumanvaraiunenkin, mutta kun asiat tunnetaan nimillään, niin sen mukaan nähdäkseni on syytä mennä. Itse tunnen sympatiaa nimistönhuoltajia kohtaan, jotka valitsivat Tampereen yliopiston (uudessa merkityksessään) vuoden nimeksi.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 09.23 (EET)

Mielestäni kyseisten artikkelien yhdistäminen kuitenkin olisi epäjohdonmukaista, sillä toisin kuin Turun yliopiston tapauksessa, jossa selkeästi pienempi oppilaitos käytännössä liitettiin suurempaan, uusi Tampereen yliopisto muodostuu kahdesta samaa kokoluokkaa olevasta vahvasti omaleimaisesta yliopistosta. Tässä mielessä uutta yliopistoa ei voi mitenkään suoraan mieltää vanhan "seuraajaksi", vaikka nimi sattuukin olemaan sama (esimerkiksi englanniksi ei ole). Tämän vuoksi artikkelit olisi parempi jättää erilleen. Jos yhdistäminen kuitenkin päätetään toteuttaa, pitäisi mielestäni myös Tampereen teknillisen yliopiston artikkeli liittää uuteen artikkeliin, sillä yhtä lailla se on uuden yliopiston edeltäjä kuin vanhakin yliopisto. Se, onko nimi sama vai ei, on tässä mielestäni sivuseikka, yhtä epäloogista olisi jos artikkeli Kuopion yliopisto olisi yhdistetty artikkeliin Itä-Suomen yliopisto, mutta Joensuun yliopistosta olisi erillinen artikkeli. Mutta kannatan siis ensisijaisesti erillisiä artikkeleja. --Dankos10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 22.26 (EET)

Jos nimi on eri englanniksi, niin wikidatan ja interwikien takia se on argumentti kahden eri artikkelin puolesta, ja jos siihen päädytään, niin pitäisin parhaana alempana tehtyä esitystä nykyinen ilman täsmennettä ja aiempi vuosilukutäsmenteillä.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.28 (EET)

On tarve erillisiin artikkeleihin. Tampereen yliopisto on kuitenkin selkeästi kolmen organisaation uusi organisaatio. Tämä ei ole "vanhan" Tampereen yliopiston jatke. Tässä on käynyt ihan samalla tavalla kuin Itä-Suomen yliopistossakin. Nyt vain käytetään samaa nimeä kuin yhdellä liitosyliopistolla aiemmin oli ollut, mikä tietenkin hieman sitoo nimeämiskäytäntöä. Ehdottaisin, että uusi yliopisto saisi nimen ilman täsmennystä, mutta vanhalla laitettaisiin täsmennykseksi vaikka vuosiluvut. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 23.52 (EET)

Siis vastaavaan tapaan kuin jääkiekkoseurat Winnipeg Jets ja Winnipeg Jets (1972–1996). –Ejs-80 2. helmikuuta 2019 kello 23.59 (EET)

Tämä ratkaisu olisi minusta paras. Ehkäpä piankin saamme lisätä tähän uuteenkin artikkeliin vuosiluvut. Iivarius (keskustelu) 3. helmikuuta 2019 kello 00.58 (EET)

Yleensä noissa on ollut esim. (entinen yritys), joten "Tampereen yliopisto (entinen yliopisto)" kuulostaa paremmalta kuin vuosiluvut, paitsi siinä tulee toistoa yliopisto-sanassa. --Pottier (keskustelu) 4. helmikuuta 2019 kello 18.26 (EET)

Vuosiluvut ovat mielestäni parempi, jos päädytään eri artikkeleihin. Väite että kyseessä olisi "entinen yliopisto" olisi mielestäni jopa epätosi tai kokonaan omaa tutkimusta kun henkilökunta, rakennukset ja oppiaineet ovat sen osalta pitkälti samat ja toiminta on koko ajan jatkunut ja jatkuu edelleen. Nykyiset täsmenteet "vanha ja uuai" ovat aivan mahdottomat. Tavalliselle suomalaiselle (yliopiston käyneellekin) se on jatkuvasti Tampereen yliopisto.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.18 (EET)

Asiassa onkin juuri se mutta, että entinen Tampereen yliopisto muodostaa vain toisen puolen uudesta yliopistosta, joka olemukseltaan oleellisesti eroaa edeltäjistään, eikä siis ole vain Tampereen yliopiston jatkaja. Mielestäni artikkelien yhdistämistä kannattava näkökanta aliarvioi TTY:n merkityksen fuusiossa. Tilanne on vastaavanlainen kuin Itä-Suomen yliopiston kanssa, uuden yliopiston nimessä vain on (onneksi) päädytty nykyiseen.--Dankos10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 19.36 (EET)

Tämä kahden sivun malli ei ole ollenkaan keinotekoinen tai epäselvä, sillä se peilaa suoraan fuusion luonnetta. Yksi sivu antaisi aivan vääränlaisen käsityksen että TTY oltaisiin liitetty UTAan, kun todellisuudessa ne molemmat liitettiin 2017 perustettuun "pöytälaatikkoyliopistoon", jonka toiminta vasta alkoi liitoksen jälkeen. Kannatan tuota aiempaa ehdotusta että vanhan Tampereen yliopiston perään laitetaan (1925–2018) ja uuden perästä otetaan (uusi) pois. 153.1.24.156 4. helmikuuta 2019 kello 17.29 (EET)

Tuo on tolkullinen vaihtoewhto koska täsmenteet eivät ole keksittyjä vaan objektiivisia eikä vuosilukutäsmenne edes ota kantaa siihen filosofiseen kysymykseen, onko kyseessä sama vai eri yliopisto, niin kuin ei neutraalisti pidäkjään ottaa.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 08.23 (EET)

Samaa mieltä. Selkeä ja neutraali jaottelu. --Dankos10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 19.40 (EET)

Termi "sukupuutto"

Voiko keinotekoisesti risteyttämällä luodusta koirarodusta sanoa että se on "kuollut sukupuuttoon" (esimerkiksi: poitevin (koira)? Biologiassa sanalla on varmasti täsmällinen merkitys, eli biologien kantaa kysyisin. --Omxhpy (keskustelu) 2. helmikuuta 2019 kello 06.01 (EET)

En ole biologi, mutta Korkeasaarenkin sivuilla puhutaan sukupuuttoon kuolleesta maatiaissikarodusta. Googlella löytyy monia uutisia ym. asiallisia lähteitä, joissa puhutaan jonkin rodun kuolemisesta sukupuuttoon. Olettaisin, että ilmausta voi yleiskielessä hyvin käyttää, vaikka biologiassa sanalle olisikin varattu jokin täsmällisempi merkitys. -188.238.123.55 2. helmikuuta 2019 kello 22.45 (EET)

Virvoitusjuoma-annostelija-automaatti

Niin, mikähän se tämä tuttu vekotin virallisesti onkaan suomeksi? --KaMeWa2 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 00.24 (EET)

Noita kutsutaan kaiketi limsa-automaateiksi. Sinänsä tämän keskustelun voisi yrittää käydä artikkelin keskustelusivulla, koska artikkelissa on mallineryppäästä päätellen muitakin ongelmia kuin väärä nimi (jolle kukaan ei ole keksinyt vaihtoehtoa). Linkit mallineista keskustelusivulle loistavat vielä punaisena.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 06.48 (EET)

Juu toki, keskustelusivu olisi ykkösvaihtoehto, mutta ne tuntuvat aika usein pysyvän hiljaisina. Lähinnä siksi toin asian tänne. Limsa-automaatti tai virvoitusjuoma-automaatti joo... mutta toisaalta se on myös laite, josta saa rahaa vastaan pulloja/tölkkejä. --KaMeWa2 (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 10.42 (EET)

Kyllähän tässä on tosiaan kaksi eri laitetta, kun toisesta laitetyypistä saa (yleensä samalla maksaen) tölkkejä ja pulloja ja toinen tuottaa (yleensä kassalla maksettavaksi) siirapista ja hiilihaposta juomaa lasiin. Nimi Limasa-automaatti ei kerro kummasta on kysymys, mutta kun kun kumpiakin on laajalti käytössä, niin niille varmaan löytyy nimi kummallekin.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2019 kello 10.58 (EET)

Näitä laitteita on hyvin monenlaisia, eikä vakiintuneita selvästi erottelevia nimiä varmasti löydy. Monista saa myös maitoa tai vettä, joten ei nimessä kannata pelkkään limsaan rajoittua. Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan juoma-automaatti, joka kattaa molemmat päämerkitykset. Lisäksi sanakirjasta löytyvät virvoitusjuoma-automaatti ja virvokeautomaatti. Nettihaun perusteella myös sanoja juomalaite ja juoma-annostelija käytetään, kun ei puhuta koneesta, josta ostetaan tölkkejä tai pulloja. Helpointa olisi tehdä yksi artikkeli nimellä Juoma-automaatti, jossa voi käsitellä kaikkia erityyppisiä laitteita. Suomenkieliset lähteet voivat olla hieman kiven takana. -188.238.123.55 8. helmikuuta 2019 kello 11.11 (EET)