Ero sivun ”Ilkka Kuusisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
KB |
aukt. |
||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ilkka_kuusisto_on_musiikin_monipuolisuusmies_95620.html#media=95608 Ilkka Kuusisto on musiikin monipuolisuusmies.] Ylen Elävä arkisto. |
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ilkka_kuusisto_on_musiikin_monipuolisuusmies_95620.html#media=95608 Ilkka Kuusisto on musiikin monipuolisuusmies.] Ylen Elävä arkisto. |
||
{{auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{Tynkä/Säveltäjä}} |
{{Tynkä/Säveltäjä}} |
||
{{AAKKOSTUS:Kuusisto, Ilkka}} |
{{AAKKOSTUS:Kuusisto, Ilkka}} |
||
Versio 31. tammikuuta 2019 kello 05.34
Ilkka Taneli Kuusisto (s. 26. huhtikuuta 1933 Helsinki) on suomalainen säveltäjä.[1] Hän on valmistunut kanttori-urkuriksi 1954 ja musiikinopettajaksi 1958 Sibelius-Akatemiasta. Sävellystä hänelle opettivat mm. Aarre Merikanto ja Nils-Eric Fougstedt. Vuonna 1992 Kuusistolle myönnettiin professorin arvonimi.
Ura
Kuusisto toimi Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä 1960–1963, Meilahden seurakunnan kanttori-urkurina 1963–1972 ja Suomen kansallisoopperan pääjohtajana 1984–1992. Lisäksi hän on toiminut Suomen kansallisoopperan kuoronjohtajana 1963–1965, Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina 1965–1968 ja 1971–1975, Musiikki-Fazerin taiteellisena johtajana 1982–1984, Klemetti-opiston rehtorina 1969–1971, Radion sinfoniakuoron johtajana 1968–1977 ja Sibelius-Akatemian lehtorina 1975–1984.
Kuusisto on säveltänyt muun muassa oopperoita, kuten Muumiooppera (1974), Pierrot ja yön salaisuudet (1991) ja Miehen kylkiluu (1977). Hänen säveltäjäntyölleen on ominaista musiikillisten raja-aitojen ylittäminen.[2]
Mieskuoro Laulu-Miehet julkaisi 95-vuotisjuhlakonsertissaan vuonna 2009 Taneli ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävän tallenteen Kuusisto.
Ilkka Kuusisto on Taneli Kuusiston poika ja Jaakko ja Pekka Kuusiston isä. Hänen sisariaan ovat edesmennyt professori Irmeli Niemi ja intendentti, musiikkitoimittaja Tuulikki Närhinsalo.[3]
Palkinnot ja tunnustukset
- Pro Finlandia -mitali 1984
- Säveltaiteen valtionpalkinto 2007 (15 000 euroa)
- Stadin Kundi 2008
Sävellyksiä
Oopperat
- Muumiooppera 1974
- Miehen kylkiluu 1977
- Sota valosta 1980
- Jääkäri Ståhl 1981
- Pierrot ja yön salaisuudet 1991
- Postineiti 1992
- Neiti Julie (Fröken Julie) 1994
- Gabriel, tule takaisin! 1998
- Isänmaan tyttäret 1998
- Nainen kuin jäätynyt samppanja 1999
- Kuninkaan sormus 2000
- Pula! 2002
- Matilda ja Nikolai 2003
- Kotia kohti 2006
- Vapauden vanki 2006
- Taipaleenjoki 2009
Muita sävellyksiä
- Fjäriln vingad (laulunäytelmä) 2005
- Lumikuningatar (baletti) 1979
- Robin Hood (baletti) 1985
- sinfonia I 2000
- sinfonia II 2005
- Concertino improvvisando viululle ja orkesterille 2006
- The Land Of Music
- Meren Laulu
Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
- ↑ Ilkka Kuusistolle säveltaiteen valtionpalkinto. Äänenkuljettaja, 16.3.2007, s. 4.
- ↑ Munnukka, Antti: Intendentti kuin kotonaan Etelä-Karjalassa Etelä-Saimaan artikkelitietokanta. 28.03.2004. Etelä-Saimaa. Viitattu 25.8.2012.
Kirjallisuutta
- Kuusisto, Ilkka – Papinniemi, Jarmo: Sävelten siivilä: Musiikillisia kohtaamisia. Kertonut Ilkka Kuusisto. Muistiin merkinnyt ja muotoillut Jarmo Papinniemi. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23016-8.
- Lähdetie, Ismo: ”Kuusisto, Ilkka (1933–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 601–602. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Ilkka Kuusisto on musiikin monipuolisuusmies. Ylen Elävä arkisto.
| ||||||||||||||||||||||
