Ero sivun ”Maanpuolustuskorkeakoulu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p kun johtajien nimet puuttuvat niin otetaan kyseiset rivit pois |
|||
Rivi 86: | Rivi 86: | ||
Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat |
Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat |
||
*Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL) |
*Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL) |
||
**johtaja eversti |
|||
*Sotataidon laitos (SOTATL) |
*Sotataidon laitos (SOTATL) |
||
**johtaja everstiluutnantti |
|||
*Sotatekniikan laitos (STEKNL) |
*Sotatekniikan laitos (STEKNL) |
||
**johtaja eversti |
|||
===Puolustushaarakoulut=== |
===Puolustushaarakoulut=== |
Versio 29. tammikuuta 2019 kello 21.34
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muuttuu luetteloksi |
Maanpuolustuskorkeakoulu | |
---|---|
Perustettu | 1993 |
Tyyppi | julkinen |
Rehtori | kenraalimajuri Jari Kallio |
Henkilökunta | 250 |
Opiskelijoita |
850 (tutkinto-opiskelijat) 1 000–1 300 (muut kurssit) |
Sijainti | Helsinki, Suomi |
Kampus | Santahamina |
Sivusto |
www |
Maanpuolustuskorkeakoulu (lyhenne MPKK[1]) on Helsingissä sijaitseva Suomen puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka tarjoaa sotatieteellistä koulutusta kandidaatista tohtoriin. Korkeakoulu on Puolustusvoimain komentajan alainen. Sen tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa. Puolustusvoimauudistuksen myötä MPKK:n toimipisteet sijaitsevat Helsingin Santahaminassa lukuun ottamatta maanpuolustuskursseja ja Sotamuseota, jotka sijaitsevat Kruununhaassa.
Historia
- Pääartikkeli: Upseerikoulutuksen historia Suomessa
Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli Georg Magnus Sprengtportenin perustama kadettikoulua vastannut Haapaniemen sotakoulu, joka toimi Kuopiossa vuonna 1780 ja Rantasalmella vuosina 1781–1819.
Suomen kadettikoulu toimi Haminassa (Haminan kadettikoulu) ja koulutti upseereita Venäjän keisarikunnan tarpeisiin. Se lakkautettiin 24. heinäkuuta 1903[2] erinäisten ensimmäisen sortokauden aikana annettujen käskyjen vaikutuksesta.
Itsenäistymisen jälkeen Suomen upseerikoulutus jakautui aina vuoteen 1992 asti kolmeen kouluun: peruskoulutuksen antaneeseen Kadettikouluun (lyhenne KADK[1], perustettu 1919), yleisesikuntaupseerin koulutuksen antaneeseen Sotakorkeakouluun (perustettu 1924) ja esiupseeri- sekä jatkokoulutusta antaneeseen Taistelukouluun (perustettu 1927). Kaikki nämä koulut yhdistettiin vuoden 1993 alusta Maanpuolustuskorkeakouluksi, yhdeksi suureksi korkeakoulutason upseerikoulutusta antavaksi oppilaitokseksi.
Maanpuolustuskorkeakoulun historia, Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013, ensimmäisiltä 20 vuodelta julkaistiin lukuvuoden avajaisissa 5. syyskuuta 2013.[3]
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit
sotilasarvo | Rehtorit | |
---|---|---|
Kenraalimajuri | Antero Karvinen (s. 1934) | 1993-1994 |
Kontra-amiraali | Esko Illi (s. 1945) | 1994-1996 |
Kenraalimajuri | Seppo Tanskanen (s. 1941) | 1997-2001 |
Kenraalimajuri | Aarno Vehviläinen (s. 1944)] | 2001-2004 |
Kenraalimajuri | Pertti Salminen (s. 1954) | 2004-2009 |
Kenraalimajuri | Vesa Tynkkynen (s. 1954) | 2009-2013 |
Kontra-amiraali | Veijo Taipalus (s. 1958) | 2013-2015 |
Kenraalimajuri | Ilkka Korkiamäki (s. 1960) | 2016-2018 |
Kenraalimajuri | Jari Kallio (s. 1961) | 2018- |
Opetus
Pääsyvaatimuksena Maanpuolustuskorkeakouluun on muun muassa yleinen korkeakoulukelpoisuus. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan muun muassa suoritettua reservin upseerin koulutusta. Myös aliupseerikoulutuksen saaneet voivat hakea, mutta heidän tulee suorittaa ennen opintojen alkua täydentävä joukkueenjohtajakurssi, jotta he voivat ottaa opintopaikan vastaan.
Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta aina sotatieteiden maisterin arvoon asti. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan kahdessa vuodessa. Tutkinnot jakautuvat Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien ja lentoupseerin koulutusohjelmiin ja koulutusohjelmat edelleen opintosuuntiin. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi opintoja suoritetaan eri puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.[4] Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen luutnanttina ja hän syventää saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteellisen maisteritutkinnon (120 op), joka on suunnattu siviileille.
Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Jatkotutkinto-osastolla suoritetaan esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri komennetaan esiupseerikurssille (laajuus vähintään 60 opintopistettä), yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa, josta noin kolmasosa opiskellaan etäopiskeluna. Soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka on edellytys everstin ja kenraalin virkoihin, koostuu esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseista. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus hoitaa täydennyskoulutuksen ohella puolustusvoimien henkilöstöalan kehittämistehtäviä.
Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustushallinnon alainen yliopisto ja se rinnastetaan muihin yliopistoihin. Myönnetyt tutkinnot ovat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai tieteellisiä jatkotutkintoja nimensä mukaisesti.
Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat upseerit sijoittuvat puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Upseerit työskentelevät kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.
Tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa:
- sotatieteiden kandidaatin tutkinnon
- sotatieteiden maisterin tutkinnon
- yleisesikuntaupseerin tutkinnon
- sotatieteiden tohtorin tutkinnon
Ainelaitokset
Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat
- Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL)
- Sotataidon laitos (SOTATL)
- Sotatekniikan laitos (STEKNL)
Puolustushaarakoulut
- Maasotakoulu, Lappeenranta
- Merisotakoulu, Helsinki
- Ilmasotakoulu, Tikkakoski
- Raja- ja merivartiokoulu, Espoo ja Imatra[4]
Aselaji- ja toimialakoulut
- Logistiikkakoulu, Riihimäki
- Jalkaväkikoulu, Lappeenranta
- Tykistökoulu, Kankaanpää
- Pioneerikoulu, Lappeenranta
- Viestikoulu, Riihimäki
- Panssarikoulu, Hattula
- Urheilukoulu, Helsinki
- Ilmasotakoulu, Tikkakoski
- Helikopteripataljoona, Kouvola[4]
Tutkimus
Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään sotatieteellistä tutkimusta. Sotatieteet on laaja käsite ja monialainen kokonaisuus, jota sitovat yhteen sodat, kriisit ja niihin liittyvät turvallisuusuhat sekä pyrkimykset näiden ehkäisemiseen. Tämän päivän maailmassa sotatieteiden on kyettävä ymmärtämään sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta laaja-alaisesta turvallisuusviitekehyksestä.
Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen tehtävänä on kehittää sotatieteitä sekä palvella Puolustusvoimille laissa asetettuja kolmea päätehtävää:
- maanpuolustus
- viranomaisyhteistyö
- kansainvälinen kriisinhallinta.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat ovat[5]
- sotilasjohtaminen,
- operaatiotaito ja taktiikka,
- sotahistoria,
- sotilaspedagogiikka,
- sotilassosiologia ja psykologia,
- sotatekniikka ja
- strategia.
Tutkimusjohtajana toimii professori Hannu H. Kari.
Organisaatio
MPKK:n organisaatioon kuuluvat ainelaitosten lisäksi
- Maanpuolustuskurssit
- Sotamuseo
- Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus (TKKK)
- Puolustusvoimien Kuvakeskus (osa TKKK:ta vuodesta 2006)
- Puolustusvoimien Kielikeskus
- Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Santahamina-talossa, se on kaikille avoin. Vierailijoiden tulee osoittaa portilla henkilöllisyytensä, ja muiden kuin Suomen kansalaisten tulee tämän lisäksi ilmoittaa vierailustaan etukäteen. Kurssikirjasto palvelee kirjaston toisessa kerroksessa vain opiskelijoita ja henkilökuntaa. [6] Kirjastojen Taisto-kirjaluettelo on vapaasti selattavissa.
Julkaisut
Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee kattavasti tieteellistä tutkimusta eri julkaisusarjoissa. Uusimmat julkaisut löydät Maanpuolustuskorkeakoulun sivuilta. Ajantasaisin verkkojulkaisujen lista löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun käyttämästä Doria-julkaisuarkistosta (www.doria.fi).
Lähteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 134. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013. Julkaistu 5.9.2013.
- ↑ a b c Valintaopas 2015 Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 12.2.2015.
- ↑ Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat.
- ↑ Maanpuolustuskorkeakoulu - Palvelut - Kirjasto puolustusvoimat.fi. Viitattu 29.4.2015.
Aiheesta muualla
- Maanpuolustuskorkeakoulun kotisivut.
- Maanpuolustuskorkeakoulun historiaa.
- Maanpuolustuskorkeakoulun professorit.
- Maanpuolustuskorkeakoulun dosentit.
- Upseeriksi.fi.
- Sotamuseo.
- Kirjastojen Taisto-kirjaluettelo.
|
|