Ero sivun ”Juvenalis” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:


Juvenalikselta on peräisin myös lentävä lause "Kuka valvoo itseään valvojia?" (''[[Quis custodiet ipsos custodes?]]'')<ref name="Castren2011"/>
Juvenalikselta on peräisin myös lentävä lause "Kuka valvoo itseään valvojia?" (''[[Quis custodiet ipsos custodes?]]'')<ref name="Castren2011"/>
== Elämänvaiheita ==

Juvenalis oli vapautetun orjan poika ja hän lähti nuoruudessaan tekemään kunnianhimoista virkauraa. Urasta ei kuitenkaan muodostunut niin hohdokasta kuin Juvenalis olisi toivonut. Ryhtyessään runoilijaksi noin 50-vuotiaana hänestä oli kehittynyt sapekas, katkera ja inhimillisille heikkouksille tarkkanäköinen kirjoittaja. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, Rooma, 1980, s. 192</ref>
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
{{Viitteet|viitteet=

Versio 24. tammikuuta 2019 kello 20.21

Juvenalis seppelöitävänä. Kansikuva teoksesta John Dryden et al., The Satires of Decimus Junius Juvenalis: And of Aulus Persius Flaccus, 4th ed. (London, 1711).

Juvenalis (lat. Decimus Iunius Iuvenalis) (n.60 Aquinum – n.135) oli roomalainen satiirikko[1] ja runoilija. Juvenaliksen elämästä ei tiedetä paljoakaan. Juvenalikselta tunnetaan parhaiten lentävä lause panem et circenses eli "leipää ja sirkushuveja". Häneltä on säilynyt vain 16 heksametrillä kirjoitettua satiiria. Satiirit ovat harvinainen ja mielenkiintoinen kuvaus keisariajan elämästä. Yhdessä Martialiksen ja Persiuksen kanssa hänen katsotaan kuuluvan Rooman kirjallisuuden hopea-ajan satiirikoihin. [2]

Juvenalikselta on peräisin myös lentävä lause "Kuka valvoo itseään valvojia?" (Quis custodiet ipsos custodes?)[1]

Elämänvaiheita

Juvenalis oli vapautetun orjan poika ja hän lähti nuoruudessaan tekemään kunnianhimoista virkauraa. Urasta ei kuitenkaan muodostunut niin hohdokasta kuin Juvenalis olisi toivonut. Ryhtyessään runoilijaksi noin 50-vuotiaana hänestä oli kehittynyt sapekas, katkera ja inhimillisille heikkouksille tarkkanäköinen kirjoittaja. [3]

Lähteet

  1. a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 445-447. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  2. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, Rooma, 1980, s. 185-186
  3. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 6, Rooma, 1980, s. 192


Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Juvenalis.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.