Ero sivun ”Maanpuolustuskorkeakoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 86: Rivi 86:
Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat
Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat
*Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL)
*Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL)
**johtaja eversti Kaarle Törrönen
**johtaja eversti
*Sotataidon laitos (SOTATL)
*Sotataidon laitos (SOTATL)
**johtaja everstiluutnantti Kari Nisula
**johtaja everstiluutnantti
*Sotatekniikan laitos (STEKNL)
*Sotatekniikan laitos (STEKNL)
**johtaja eversti Pertti Immonen
**johtaja eversti


===Puolustushaarakoulut===
===Puolustushaarakoulut===

Versio 24. tammikuuta 2019 kello 11.13

Maanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulun joukko-osastotunnus
Perustettu 1993
Tyyppi julkinen
Rehtori kenraalimajuri Jari Kallio
Henkilökunta 250
Opiskelijoita 850 (tutkinto-opiskelijat)
1 000–1 300 (muut kurssit)
Sijainti Helsinki, Suomi
Kampus Santahamina
Sivusto www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi

Maanpuolustuskorkeakoulu (lyhenne MPKK[1]) on Helsingissä sijaitseva Suomen puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka tarjoaa sotatieteellistä koulutusta kandidaatista tohtoriin. Korkeakoulu on Puolustusvoimain komentajan alainen. Sen tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa. Puolustusvoimauudistuksen myötä MPKK:n toimipisteet sijaitsevat Helsingin Santahaminassa lukuun ottamatta maanpuolustuskursseja ja Sotamuseota, jotka sijaitsevat Kruununhaassa.

Historia

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli Georg Magnus Sprengtportenin perustama kadettikoulua vastannut Haapaniemen sotakoulu, joka toimi Kuopiossa vuonna 1780 ja Rantasalmella vuosina 1781–1819.

Suomen kadettikoulu toimi Haminassa (Haminan kadettikoulu) ja koulutti upseereita Venäjän keisarikunnan tarpeisiin. Se lakkautettiin 24. heinäkuuta 1903[2] erinäisten ensimmäisen sortokauden aikana annettujen käskyjen vaikutuksesta.

Itsenäistymisen jälkeen Suomen upseerikoulutus jakautui aina vuoteen 1992 asti kolmeen kouluun: peruskoulutuksen antaneeseen Kadettikouluun (lyhenne KADK[1], perustettu 1919), yleisesikuntaupseerin koulutuksen antaneeseen Sotakorkeakouluun (perustettu 1924) ja esiupseeri- sekä jatkokoulutusta antaneeseen Taistelukouluun (perustettu 1927). Kaikki nämä koulut yhdistettiin vuoden 1993 alusta Maanpuolustuskorkeakouluksi, yhdeksi suureksi korkeakoulutason upseerikoulutusta antavaksi oppilaitokseksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun historia, Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013, ensimmäisiltä 20 vuodelta julkaistiin lukuvuoden avajaisissa 5. syyskuuta 2013.[3]

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit

sotilasarvo Rehtorit
Kenraalimajuri Antero Karvinen (s. 1934) 1993-1994
Kontra-amiraali Esko Illi (s. 1945) 1994-1996
Kenraalimajuri Seppo Tanskanen (s. 1941) 1997-2001
Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen (s. 1944)] 2001-2004
Kenraalimajuri Pertti Salminen (s. 1954) 2004-2009
Kenraalimajuri Vesa Tynkkynen (s. 1954) 2009-2013
Kontra-amiraali Veijo Taipalus (s. 1958) 2013-2015
Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki (s. 1960) 2016-2018
Kenraalimajuri Jari Kallio (s. 1961) 2018-

Opetus

MPKK:n lippu

Pääsyvaatimuksena Maanpuolustuskorkeakouluun on muun muassa yleinen korkeakoulukelpoisuus. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan muun muassa suoritettua reservin upseerin koulutusta. Myös aliupseerikoulutuksen saaneet voivat hakea, mutta heidän tulee suorittaa ennen opintojen alkua täydentävä joukkueenjohtajakurssi, jotta he voivat ottaa opintopaikan vastaan.

Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta aina sotatieteiden maisterin arvoon asti. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan kahdessa vuodessa. Tutkinnot jakautuvat Maavoimien, Merivoimien, Ilmavoimien ja lentoupseerin koulutusohjelmiin ja koulutusohjelmat edelleen opintosuuntiin. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi opintoja suoritetaan eri puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.[4] Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen luutnanttina ja hän syventää saamaansa opetusta 3–4 vuoden ajan työelämässä. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteellisen maisteritutkinnon (120 op), joka on suunnattu siviileille.

Työelämävaiheen jälkeen opiskelijat komennetaan suorittamaan maisterin tutkintoa. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi opiskelijat saavat vakituisen upseerin viran Puolustusvoimista tai Rajavartiolaitoksesta. Jatkotutkinto-osastolla suoritetaan esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri komennetaan esiupseerikurssille (laajuus vähintään 60 opintopistettä), yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa, josta noin kolmasosa opiskellaan etäopiskeluna. Soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista jatkaa yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka on edellytys everstin ja kenraalin virkoihin, koostuu esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikursseista. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus hoitaa täydennyskoulutuksen ohella puolustusvoimien henkilöstöalan kehittämistehtäviä.

Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustushallinnon alainen yliopisto ja se rinnastetaan muihin yliopistoihin. Myönnetyt tutkinnot ovat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai tieteellisiä jatkotutkintoja nimensä mukaisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat upseerit sijoittuvat puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Upseerit työskentelevät kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa:

Ainelaitokset

Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat

  • Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL)
    • johtaja eversti
  • Sotataidon laitos (SOTATL)
    • johtaja everstiluutnantti
  • Sotatekniikan laitos (STEKNL)
    • johtaja eversti

Puolustushaarakoulut

Aselaji- ja toimialakoulut

Tutkimus

Juhlasali.

Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään sotatieteellistä tutkimusta. Sotatieteet on laaja käsite ja monialainen kokonaisuus, jota sitovat yhteen sodat, kriisit ja niihin liittyvät turvallisuusuhat sekä pyrkimykset näiden ehkäisemiseen. Tämän päivän maailmassa sotatieteiden on kyettävä ymmärtämään sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta laaja-alaisesta turvallisuusviitekehyksestä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen tehtävänä on kehittää sotatieteitä sekä palvella Puolustusvoimille laissa asetettuja kolmea päätehtävää:

  • maanpuolustus
  • viranomaisyhteistyö
  • kansainvälinen kriisinhallinta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat ovat[5]

Tutkimusjohtajana toimii professori Hannu H. Kari.

Organisaatio

MPKK:n organisaatioon kuuluvat ainelaitosten lisäksi

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Santahamina-talossa, se on kaikille avoin. Vierailijoiden tulee osoittaa portilla henkilöllisyytensä, ja muiden kuin Suomen kansalaisten tulee tämän lisäksi ilmoittaa vierailustaan etukäteen. Kurssikirjasto palvelee kirjaston toisessa kerroksessa vain opiskelijoita ja henkilökuntaa. [6] Kirjastojen Taisto-kirjaluettelo on vapaasti selattavissa.

Julkaisut

Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee kattavasti tieteellistä tutkimusta eri julkaisusarjoissa. Uusimmat julkaisut löydät Maanpuolustuskorkeakoulun sivuilta. Ajantasaisin verkkojulkaisujen lista löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun käyttämästä Doria-julkaisuarkistosta (www.doria.fi).

Lähteet

  1. a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 134. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013. Julkaistu 5.9.2013.
  4. a b c Valintaopas 2015 Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 12.2.2015.
  5. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat.
  6. Maanpuolustuskorkeakoulu - Palvelut - Kirjasto puolustusvoimat.fi. Viitattu 29.4.2015.

Aiheesta muualla