Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kuntataso: Tarkennuksia lainsäädäntöön ja sen muutoksiin liittyen.
Rivi 31: Rivi 31:
===Kuntataso===
===Kuntataso===
[[File:Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta.jpg|thumb|right|Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta]]
[[File:Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta.jpg|thumb|right|Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta]]
Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat [[yleiskaava]], [[asemakaava]] ja [[ranta-asemakaava]]. [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] edistävät kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä ja valvovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (21.4.2017/230): 2. luku, 18§</ref>. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.
Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat [[yleiskaava]], [[asemakaava]] ja [[ranta-asemakaava]]. [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] edistävät kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä ja valvovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (21.4.2017/230): 2. luku, 18§</ref>. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.


* '''[[Yleiskaava]]lla''' määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti.<ref name="mrl14" /> Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi '''osayleiskaavaksi'''. Se voi myös olla useamman kunnan yhteinen.<ref name="mrl14" /> Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla sekä oikeusvaikutuksellinen että oikeusvaikutukseton.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku ja 6.luku</ref>
* '''[[Yleiskaava]]lla''' määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti.<ref name="mrl14" /> Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi '''osayleiskaavaksi'''. Se voi myös olla useamman kunnan yhteinen.<ref name="mrl14" /> Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla sekä oikeusvaikutuksellinen että oikeusvaikutukseton.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku ja 6.luku</ref>

Versio 21. tammikuuta 2019 kello 11.46

Helsingin Jätkäsaareen on kaavoitettu tiivistä kantakaupunkia. Kaupunginosan maankäytön suunnittelua ohjaa vuonna 2006 voimaan tullut osayleiskaava.[1]

Maankäytön suunnittelulla Suomessa on tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Suunnittelua ohjataan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla sekä kaavoituksella. Niiden lisäksi maankäyttöä ohjataan kunnissa rakennusjärjestyksellä, maapolitiikalla sekä mahdollisilla erityisillä ohjelmilla.[2] Suunnittelun ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.[2]

Kaavoituksessa on kolme eri tasoa: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava ohjaa maakunnan alueidenkäyttöä ja on yleissuunnitelma yhdyskuntarakenteesta. Yleiskaava puolestaan osoittaa alueiden käyttöpäämäärät ja toimintojen sijainnit kunnan sisällä. Yksityiskohtaisin on asemakaava, jossa ohjataan rakentamista paikallisten olosuhteiden mukaan ja määritellään tarkasti, mitä saa rakentaa.[2] Periaatteena on, että suunnittelun tarkentuessa suunniteltava alue pienenee.

Ministeriöistä kaavoitukseen osallistuu useimmiten Ympäristöministeriö.

Suunnittelun tavoitteet

Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää:[3]

  1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista
  2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; muun muassa riittävän asuntotuotannon edellytyksiä
  3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista
  4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä
  5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä
  6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä
  7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista
  8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta
  9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
  10. palvelujen saatavuutta
  11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

Suunnittelun ohjaustasot

Kaavamuotojen keskinäinen pätevyys. Kaavahierarkiassa ylimällä tasolla ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Maakuntakaava ohjaa kunnan yleiskaavoitusta, joka taas toimii asemakaavoituksen perustana.[4]

Valtakunnan taso

Suomessa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat koko maan kaavoitusta ottaen huomioon muun muassa kansainvälisten sopimusten ja EU-direktiivien asettamat velvoitteet. Alueelliset ympäristökeskukset valvovat muun muassa tavoitteiden noudattamista kaavoituksessa.[5] Valtakunnantasolla pyritään myös eri alueiden tasapuoliseen kehittämiseen ja suunnitellaan esimerkiksi tiestöä, rataverkkoa, satamia ja voimalinjoja.

Maakunnan taso

Maakuntien liitot suunnittelevat maakuntakaavan ja ohjaavat kuntien välistä yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa.[6] Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnassa,[7] mm. tielinjauksia ja muita liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, sekä maiseman- ja luonnonsuojelua. Väliportaan suunnittelu toimii lähtökohtana kuntatason kaavoitukselle.

Kuntataso

Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta

Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat yleiskaava, asemakaava ja ranta-asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä ja valvovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita [8]. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.

  • Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti.[7] Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi osayleiskaavaksi. Se voi myös olla useamman kunnan yhteinen.[7] Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla sekä oikeusvaikutuksellinen että oikeusvaikutukseton.[9]
  • Asemakaavalla puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista.[7] Sekä yleis- että asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.[10] Kaavaprosessi voi yleensä viedä vuoden verran, joskus useitakin vuosia.
  • Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Kuntakeskusten ulkopuolisten ranta-alueiden asemakaavoitusta koskevat muusta asemakaavoituksesta poikkeavat säädökset ja käytännöt.[11]

Kaavan julkaiseminen ja vaikuttaminen

Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan.[13] Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä. Kaavan siis täytyy olla ihmisten nähtävissä ennen hyväksymistä ja kaavahankkeista ilmoitetaan usein esimerkiksi paikallisessa lehdessä.[14]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Länsisataman kaavoitus www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 7.10.2016.
  2. ↑ a b c Maankäytön suunnittelu www.ym.fi. Ympäristöministeriö. Viitattu 7.10.2016.
  3. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 5§
  4. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§
  5. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 18§
  6. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 19§
  7. ↑ a b c d Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§
  8. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (21.4.2017/230): 2. luku, 18§
  9. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku ja 6.luku
  10. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku, 37§ ja 7. luku, 52§
  11. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 10. luku
  12. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§
  13. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 6§
  14. ↑ Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 8. luku, 65§

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maankäytön_suunnittelu_Suomessa&oldid=17867188”